Kanne 25.9.2013 – Espanja v. komissio

(Asia T-515/13)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: valtionasiamies N. Díaz Abad)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen päätöksen ja

velvoittamaan vastaajana olevan toimielimen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Nyt käsiteltävä kanne on nostettu tiettyihin rahoitusleasingsopimuksiin sovellettavasta verojärjestelmästä (Espanjan tax lease -järjestelmä) (valtiontuki SA.21233 (11/C) (ex NN/11, ex CP 137/06)) 17.7.2013 tehdystä komission päätöksestä K(2013)4426 lopull. Tässä päätöksessä katsotaan, että Espanjan yritysverolain (Ley del Impuesto sobre Sociedades) kodifioidun tekstin 115 §:n 11 momentista (vuokrattujen varojen aikaistetut poistot), tonnistoverojärjestelmän soveltamisesta yrityksiin, laivastoon tai muihin kuin tukikelpoisiin toimiin sekä yritysverolain 50 §:n 3 momentista johtuvat toimenpiteet ovat taloudellisille etuyhtymille myönnettyä sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan rikkomiseen, koska riidanalaisessa päätöksessä tutkittujen toimenpiteiden osalta mikään valtiontueksi luokittelemista koskeva edellytys ei täyty; talouden kaikilla sektoreilla kaikille mahdollisille sijoittajille ilman mitään ennakkoedellytystä annettuun etuun ei sisälly mitään valikoivaa tekijää; kilpailu ei myöskään vääristy eikä se uhkaa vääristyä, koska ei voida katsoa, että kaikille ilman (erityisesti kansalaisuuteen perustuvaa) syrjintää tarjottu etu suosii tai voisi suosia tiettyjen sektoreiden tai yritysten kilpailuasemaa niiden kilpailijoiden vahingoksi, sillä kaikki sijoittajat voivat osallistua tax lease -järjestelmässä nimettyihin järjestelyihin ja saada tämän järjestelmän tarjoamat hyödyt. Näin ollen myöskään jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ei ole vaikutettu, koska tietyn yksikön jäsenet (tai yhtiömiehet) eivät harjoita mitään toimintaa markkinoilla.

Toissijaisesti esitetty toinen kanneperuste, joka perustuu yhdenvertaisen kohtelun, luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen; EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan perusteella tukia ei olisi pitänyt periä takaisin.