Language of document : ECLI:EU:T:2011:534

Asia T-30/03 RENV

3F

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuet – Tanskan viranomaisten myöntämät verotuet – Merimiehet, jotka työskentelevät Tanskan kansainväliseen alusrekisteriin merkityissä aluksissa – Vastustamatta jättämistä koskeva komission päätös – Kumoamiskanne – Vakavat vaikeudet

Tuomion tiivistelmä

1.      Valtiontuki – Komission suorittama tutkinta – Alustava vaihe ja kontradiktorinen vaihe – Komission velvollisuus aloittaa kontradiktorinen menettely, kun ilmenee vakavia vaikeuksia – Vakavien vaikeuksien käsite

(EY 88 artiklan 2 ja 3 kohta)

2.      Valtiontuki – Komission suorittama tutkinta – Tukitoimenpiteet, joista ei ole ilmoitettu mutta joista kolmannet, joita asia koskee, ovat kannelleet – Komission velvollisuus päättää alustava tutkintamenettely kohtuullisessa ajassa – Soveltamisala

(EY 88 artiklan 3 kohta)

3.      Valtiontuki – Komission suorittama tutkinta – Kantelujen tutkiminen – Komissiolla ei ole velvollisuutta järjestää kontradiktorista näkemystenvaihtoa kantelijan kanssa alustavassa vaiheessa

(EY 88 artiklan 3 kohta)

1.      EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely on välttämätön silloin, kun komissio kohtaa vakavia vaikeuksia arvioidessaan tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Komissio voi siis pysyttäytyä EY 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa alustavan tutkinnan vaiheessa ja tehdä tuen soveltuvuudesta myönteisen päätöksen vain, jos se on tämän menettelyn päättyessä vakuuttunut tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Jos komissio on sitä vastoin tässä alustavassa menettelyssä tullut toisenlaiseen tulokseen tai se ei ole kyennyt ratkaisemaan kaikkia tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille koskevaan arviointiin liittyviä vaikeuksia, sillä on velvollisuus hankkia kaikki tarpeelliset selvitykset ja aloittaa tätä varten EY 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.

Vaikka komissiolla ei ole harkintavaltaa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen osalta, jos se toteaa, että mainitunlaisia vaikeuksia on, sillä on kuitenkin tiettyä harkintavaltaa selvittäessään ja tutkiessaan yksittäistapaukseen liittyviä seikkoja sen määrittämiseksi, aiheuttavatko nämä seikat vakavia vaikeuksia. EY 88 artiklan 3 kohdan tarkoituksen ja komissiolle kuuluvan hyvää hallintoa koskevan velvollisuuden mukaan komissio voi erityisesti aloittaa keskustelut ilmoittavan valtion tai kolmansien kanssa ratkaistakseen alustavan menettelyn kuluessa mahdollisesti ilmenneet ongelmat. Tämä mahdollisuus merkitsee sitä, että komission on voitava muuttaa kantaansa aloittamiensa keskustelujen tulosten mukaan, eikä tämän muuttamisen lähtökohtaisesti ole tulkittava osoittavan vakavien vaikeuksien olemassaoloa.

Vakavien vaikeuksien käsite on objektiivinen. Tällaisten vaikeuksien olemassaoloa on arvioitava riidanalaisen päätöksen tekoon liittyvien olosuhteiden ja päätöksen sisällön perusteella objektiivisin perustein siten, että huomioon otetaan päätöksessä esitettyjen perustelujen lisäksi ne seikat, jotka komissiolla oli tiedossaan, kun se totesi riidanalaisten tukien olevan yhteismarkkinoille soveltuvia. Näin ollen unionin yleisen tuomioistuimen harjoittamassa laillisuusvalvonnassa, joka kohdistuu vakavien vaikeuksien olemassaoloon, ei luonnollisestikaan rajoituta tarkastelemaan ainoastaan sitä, onko asiassa tehty ilmeinen arviointivirhe. Kantajalla on todistustaakka vakavien vaikeuksien olemassaolosta, ja se voi suoriutua siitä esittämällä joukon yhtäpitäviä todisteita, jotka liittyvät yhtäältä alustavan tutkintamenettelyn olosuhteisiin ja kestoon sekä toisaalta riidanalaisen päätöksen sisältöön.

(ks. 53–55 ja 78 kohta)

2.      Jos asianomainen jäsenvaltio ei ole antanut tietoa riidanalaisista valtion toimenpiteistä valtiontukia koskeva kiellon kannalta, komissiolla ei ole velvollisuutta aloittaa näitä toimenpiteitä koskevaa alustavaa tutkintaa tietyn määräajan kuluessa. Kun kolmannet henkilöt, joita asia koskee, ovat kannelleet komissiolle valtion toimenpiteistä, joita ei ole ilmoitettu, komissiolla on EY:n perustamissopimukseen sisältyvien perustavanlaatuisten valtiontukimääräysten moitteettoman soveltamisen turvaamiseksi kuitenkin velvollisuus EY 88 artiklan 3 kohdassa määrätyssä alustavassa käsittelyvaiheessa tutkia kantelut huolellisesti ja puolueettomasti. Tästä seuraa muun muassa, että komissio ei voi pitkittää loputtomasti kantelun kohteena olevien valtion toimenpiteiden alustavaa tutkintaa, koska tutkinnan ainoa tarkoitus on se, että komissio voi muodostaa alustavan näkemyksen arvioitavikseen saatettujen toimenpiteiden luokittelusta sekä siitä, soveltuvatko ne yhteismarkkinoille.

Alustavan tutkintamenettelyn keston kohtuullisuutta on arvioitava tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella, ja arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti asiayhteys, menettelyvaiheet, joita komission on noudatettava, sekä asian vaikeusaste.

Alustavan tutkintamenettelyn kesto voi tosin olla osoitus vakavista vaikeuksista, mutta se ei sellaisenaan riitä osoittamaan tällaisten vaikeuksien olemassaoloa.

Etenkään yksin sitä, että komissio ja asianomainen jäsenvaltio käyvät keskusteluja alustavan tutkinnan aikana ja että komissio saattaa tässä yhteydessä pyytää lisätietoja sen tutkittavina olevista toimenpiteistä, ei voida sinänsä pitää osoituksena siitä, että kyseisellä toimielimellä olisi vakavia arviointivaikeuksia.

Kulunut aika, vaikka se on huomattavasti ylittänyt EY 88 artiklan 3 kohdan määräysten nojalla tehtävään alustavaan tutkintaan yleensä tarvittavan ajan, voi lisäksi johtaa siihen, että komissiolla on katsottava olleen sellaisia vakavia arviointivaikeuksia, jotka edellyttävät EY 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista, vain silloin, jos muut seikat tukevat tätä.

(ks. 57, 58 ja 70–72 kohta)

3.      EY 88 artiklan 3 kohdan alustavassa tutkintavaiheessa ei tarvitse kuulla kantelijaa, eikä komissiolla ole näin ollen velvollisuutta ilmoittaa kantelijalle tätä koskevaa kantaansa ennen kuin se tekee päätöksen tuen soveltuvuudesta tai soveltumattomuudesta yhteismarkkinoille.

(ks. 84 kohta)