UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kahdeksas jaosto)
25 päivänä tammikuuta 2024 (*)(i)
Ennakkoratkaisupyyntö – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Puitepäätös 2005/212/YOS – Rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitseminen – 1 artiklan kolmas luetelmakohta – Rikoksentekovälineen käsite – 2 artiklan 1 kohta – Jäsenvaltioiden velvollisuus toteuttaa toimenpiteet, jotta rikoksentekovälineet voidaan tuomita menetetyiksi – Ajoneuvo, jota käytetään sellaisten valmisteveron alaisten tavaroiden kuljettamiseen, joissa ei lainvastaisesti ole veromerkkiä
Asiassa C‑722/22,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Sofiyski gradski sad (Sofian kaupungin alioikeus, Bulgaria) on esittänyt 22.11.2022 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 24.11.2022, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa, jonka on pannut vireille
Sofiyski gradski sad,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja N. Piçarra (esittelevä tuomari) sekä tuomarit N. Jääskinen ja M. Gavalec,
julkisasiamies: M. Campos Sánchez-Bordona,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– Kreikan hallitus, asiamiehinään L. Kotroni, A. Magrippi ja E. Tsaousi,
– Puolan hallitus, asiamiehenään B. Majczyna,
– Euroopan komissio, asiamiehinään S. Grünheid ja I. Zaloguin,
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta 24.2.2005 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2005/212/YOS (EUVL 2005, L 68, s. 49) 1 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja 2 artiklan tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty viran puolesta vireille pannussa menettelyssä, jossa on kyse tiettyjen sellaisten järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenten, joiden osalta on annettu lainvoimainen rikostuomio, valmisteveron alaisten tavaroiden, joissa ei lainvastaisesti ole veromerkkiä, kuljettamiseen käyttämien ajoneuvojen menetetyksi tuomitsemisesta.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
3 Puitepäätöksen 2005/212 johdanto-osan ensimmäisessä ja kymmenennessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(1) Rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden pääasiallinen vaikutin on taloudellinen hyöty. Näin ollen järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaassa ehkäisemisessä ja torjumisessa on keskityttävä rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämiseen, jäädyttämiseen, takavarikoimiseen ja menetetyksi tuomitsemiseen. Tätä vaikeuttavat kuitenkin muun muassa eroavaisuudet jäsenvaltioiden tämän alan lainsäädännössä.
– –
(10) Tämän puitepäätöksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa on tehokkaat säännöt siitä, milloin rikoksen tuottama hyöty voidaan tuomita menetetyksi, myös kun kyse on todistustaakasta sellaisen henkilön hallussa olevien varojen alkuperän suhteen, joka on tuomittu järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä rikoksesta. – –”
4 Puitepäätöksen 1 artiklan, jonka otsikko on ”Määritelmät”, kolmannessa luetelmakohdassa säädetään seuraavaa:
”Tässä puitepäätöksessä tarkoitetaan:
– –
– ’rikoksentekovälineillä’ omaisuutta, jota osaksi tai kokonaan käytetään tai aiotaan käyttää millä tavalla tahansa rikoksen tai rikosten tekemiseen”.
5 Puitepäätöksen 2 artiklan, jonka otsikko on ”Menetetyksi tuomitseminen”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet voidakseen tuomita osaksi tai kokonaan menetetyksi rikoksentekovälineet ja sellaisen rikoksen tuottaman hyödyn, josta voi seurata yli yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus, tai kyseisen hyödyn arvoa vastaavan määrän omaisuutta.”
6 Kyseisen puitepäätöksen 4 artiklassa, jonka otsikko on ”Oikeusturvakeinot”, säädetään seuraavaa:
”Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden kohteeksi joutuneilla asianosaisilla on oikeuksiensa turvaamiseksi tehokkaita oikeusturvakeinoja.”
7 Puitepäätöksen 2005/212 5 artiklassa, jonka otsikko on ”Suojalauseke”, säädetään seuraavaa:
”Tämä puitepäätös ei vaikuta velvoitteeseen kunnioittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuja perusoikeuksia ja perusperiaatteita, joihin kuuluu erityisesti syyttömyysolettama.”
Bulgarian oikeus
8 Rikoskoodeksin (Nakazatelen kodeks), joka on annettu 1.5.1968 (DV nro 26, 2.4.1968), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasian tosiseikkoihin (DV nro 60, 5.8.2011) (jäljempänä NK), 53 §:n 1 momentin a kohdassa säädetään seuraavaa:
”Rikosoikeudellisesta vastuusta riippumatta valtiolle on tuomittava menetetyiksi:
a) rikoksentekijälle kuuluva omaisuus, jota on aiottu käyttää tai jota on käytetty etukäteen suunnitellun rikoksen tekemiseen.
– –”
9 NK:n 234 §:n 1 momentin ja 2 momentin 3 kohdan mukaan sellaisten valmisteveron alaisten tavaroiden, joissa ei lainvastaisesti ole veromerkkiä, hallussapidosta on määrättävä seuraamukseksi 2–8 vuoden vankeusrangaistus sekä tiettyjen ammattien tai toimintojen harjoittamista koskeva kielto, jos rikoksessa on kyse suurista määristä.
10 NK:n 321 §:n 2 momentin ja 3 momentin 2 kohdan mukaan osallistumisesta järjestäytyneeseen rikollisryhmään taloudellisen hyödyn saamiseksi on määrättävä seuraamukseksi 3–10 vuoden vankeusrangaistus.
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys
11 AP tuomittiin NK:n 321 §:n 3 momentin 2 kohdan nojalla kolmen vuoden vankeusrangaistukseen, BP ja OP yhden vuoden vankeusrangaistukseen ja PG kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen osallistumisesta vuoden 2011 elokuun ja vuoden 2012 kesäkuun välisenä aikana järjestäytyneeseen rikollisryhmään tekemällä NK:n 234 §:ssä säädettyjä rikoksia taloudellisen hyödyn saamiseksi.
12 Tämän järjestäytyneen rikollisryhmän puitteissa AP, BP ja GV ostivat 20.8.2011 Bulgariassa vetoauton, jota OP kuljetti 21.8.2011 Kreikassa ja johon OP kytki perävaunun, joka oli lastattu savukepakkauksilla, joiden arvo oli 2,348 miljoonaa Bulgarian leviä (BGN) (n. 1,2 miljoonaa euroa) ja joissa ei ollut veromerkkiä. OP ajoi tämän jälkeen kyseisen ajoneuvon 23.8.2011 Varnaan (Bulgaria), missä tämä lasti talletettiin varastotilaan. Poliisi takavarikoi lastin 24.8.2011. Tästä rikoksesta AP tuomittiin NK:n 234 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla yhden vuoden ja 11 kuukauden, BP ja OP yhden vuoden ja GV neljän vuoden vankeusrangaistukseen.
13 Tässä yhteydessä Sofiyski gradski sad (Sofian kaupungin alioikeus, Bulgaria), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, pani viran puolesta vireille menettelyn, jossa selvitetään, mikä on niiden rikosoikeudellisen menettelyn kuluessa hankittujen aineellisten todisteiden kohtalo, joiden perusteella tämän tuomion 11 ja 12 kohdassa mainitut tuomiot, joista on tullut lainvoimaisia, on annettu. Kyseinen tuomioistuin pohtii erityisesti sitä, onko vetoautoa ja perävaunua, joilla veromerkittömistä savukepakkauksista muodostuva lasti kuljetettiin Kreikasta Bulgariaan, käytetty puitepäätöksen 2005/212 1 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettuna rikoksentekovälineenä.
14 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa yhtäältä, että pääasiassa kyseessä olevassa kansallisessa säännöstössä luonnehditaan rikokseksi veromerkittömien valmisteveron alaisten tavaroiden hallussapito muttei kyseisten tavaroiden kuljettamista. Se huomauttaa toisaalta, että Varhoven kasatsionen sad (ylin yleinen tuomioistuin, Bulgaria) on katsonut 18.12.2013 antamassaan tulkitsevassa ratkaisussa nro 2/13, että ajoneuvo tai liikenneväline, jossa on NK:n 234 §:n soveltamisalaan kuuluvia veromerkittömiä valmisteveron alaisia tavaroita, ei ole kyseisen rikoksen tekoväline eikä sitä voida siis tuomita menetetyksi NK:n 53 §:n 1 momentin a kohdan nojalla.
15 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo kuitenkin, että hallussapito on tosiasiallisen määräysvallan käyttämistä tällaisiin tavaroihin ja että tavaroiden kuljettaminen ilmentää tätä määräysvaltaa. Sen mukaan siis pääasiassa kyseessä olevaa vetoautoa ja perävaunua on käytetty veromerkittömien savukepakettien ”suuren määrän” hallussapidosta muodostuvan rikoksen tekovälineenä.
16 Sofiyski gradski sad päätti tässä tilanteessa lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”Onko puitepäätöksen 2005/212 2 artiklan, luettuna yhdessä sen 1 artiklan kolmannen luetelmakohdan kanssa, kanssa yhteensopivaa tulkita kansallista säännöstöä siten, että raskasta moottoriajoneuvoa (vetoauto ja perävaunu), jota järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenet ovat käyttäneet veromerkittömien valmisteveron alaisten tavaroiden (savukkeiden) suurten määrien hallussapitoa ja kuljettamista varten, ei tuomita menetetyksi rikoksentekovälineenä?”
Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu
17 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, onko puitepäätöksen 2005/212 1 artiklan kolmatta luetelmakohtaa ja 2 artiklaa tulkittava siten, että ajoneuvo, jota käytetään sellaisten valmisteveron alaisten tavaroiden kuljettamiseen, joissa ei lainvastaisesti ole veromerkkiä, on rikoksentekoväline.
18 Puitepäätöksen 2005/212 1 artiklan kolmannen luetelmakohdan mukaan rikoksentekovälineen käsiteellä tarkoitetaan ”omaisuutta, jota osaksi tai kokonaan käytetään tai aiotaan käyttää millä tavalla tahansa rikoksen tai rikosten tekemiseen”.
19 Puitepäätöksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet voidakseen tuomita osaksi tai kokonaan menetetyiksi rikoksentekovälineet ja sellaisen rikoksen tuottaman hyödyn, josta voi seurata yli yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus, tai kyseisen hyödyn arvoa vastaavan määrän omaisuutta.
20 Näistä säännöksistä ja erityisesti ilmaisuista ”omaisuutta” ja ”millä tavalla tahansa” ilmenee, että siltä osin kuin omaisuutta käytetään tai sitä aiotaan käyttää kyseisen puitepäätöksen soveltamisalaan kuuluvan rikoksen tekemiseen, se on kyseisen rikoksen tekoväline.
21 Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että pääasiassa kyseessä olevasta NK:n 234 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetystä rikoksesta eli veromerkittömien valmisteveron alaisten tavaroiden merkittävän määrän hallussapidosta voidaan määrätä seuraamukseksi 2–8 vuoden vankeusrangaistus. Jollei siitä selvityksestä muuta johdu, joka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tehtävä, tämä rikos voi siis kuulua puitepäätöksen 2005/212 soveltamisalaan sen 2 artiklan 1 kohdan nojalla.
22 Siltä osin kuin ajoneuvoa käytetään ”millä tavalla tahansa” tällaisen rikoksen tekemiseen, se kuuluu siis kyseisen puitepäätöksen 1 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun rikoksentekovälineen käsitteen alaan ilman, että olisi tehtävä ero sen mukaan, käytetäänkö tätä ajoneuvoa asianomaisen rikoksen kohteena olevien tavaroiden kuljetusvälineenä taikka hallussapidon tai varastoinnin välineenä.
23 Kun otetaan huomioon ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tiedustelemat seikat, on huomautettava, että puitepäätöksen 2005/212 kaltaisen puitepäätöksen sitovuus johtaa muun muassa jäsenvaltioiden tuomioistuinten osalta siihen, että niillä on velvollisuus tulkita kansallista oikeutta mahdollisimman pitkälle asianomaisen puitepäätöksen sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti, jotta sillä tarkoitettu tulos saavutettaisiin. Tämä velvollisuus on erottamaton osa EUT‑sopimuksella luotua järjestelmää, sillä näin kansalliset tuomioistuimet voivat toimivaltansa rajoissa varmistaa unionin oikeuden täyden tehokkuuden, kun ne ratkaisevat käsiteltäväkseen saatettuja asioita (ks. vastaavasti tuomio 16.6.2005, Pupino, C‑105/03, EU:C:2005:386, 43 kohta ja tuomio 29.6.2017, Popławski, C‑579/15, EU:C:2017:503, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
24 Yhdenmukaisen tulkinnan periaate edellyttää, että kansallinen tuomioistuin ottaa tarvittaessa huomioon kansallisen oikeuden säännökset kokonaisuudessaan arvioidakseen, missä määrin kansallista oikeutta voidaan soveltaa niin, ettei tästä aiheudu asianomaisella puitepäätöksellä tavoitellun tuloksen kanssa ristiriitaista lopputulosta. Kyseinen periaate ei kuitenkaan voi olla perustana kansallisen oikeuden contra legem ‑tulkinnalle (ks. vastaavasti tuomio 16.6.2005, Pupino, C‑105/03, EU:C:2005:386, 47 kohta ja tuomio 8.11.2016, Ognyanov, C‑554/14, EU:C:2016:835, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
25 Kansallisen tuomioistuimen velvollisuutta tukeutua puitepäätöksen sisältöön, kun se tulkitsee ja soveltaa asiaan liittyviä kansallisen oikeuden säännöksiä, rajoittavat yleiset oikeusperiaatteet, erityisesti oikeusvarmuuden periaate ja taannehtivuuskiellon periaate. Nämä periaatteet estävät sen, että kyseinen velvollisuus voisi johtaa siihen, että puitepäätöksen perusteella ja sen täytäntöön panemiseksi annetusta lainsäädännöstä riippumatta määritettäisiin rikokseen syyllistyneiden henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu tai ankaroitettaisiin sitä (ks. vastaavasti tuomio 16.6.2005, Pupino, C‑105/03, EU:C:2005:386, 44 ja 45 kohta ja tuomio 24.6.2019, Popławski, C‑573/17, EU:C:2019:530, 75 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
26 Näillä varauksin yhdenmukaista tulkintaa koskeva velvollisuus edellyttää, että kansalliset tuomioistuimet jättävät omasta aloitteestaan soveltamatta niitä kansallisen oikeuden nojalla sitovaa ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen omaksumaa tulkintaa, jos kyseinen tulkinta ei ole yhteensopiva asianomaisen puitepäätöksen kanssa. Niinpä kansallinen tuomioistuin ei voi katsoa pätevästi, että sen on mahdoton tulkita kansallista säännöstä unionin oikeuden mukaisesti vain sen takia, että ylemmän oikeusasteen tuomioistuin on vakiintuneesti tulkinnut ja soveltanut kyseistä säännöstä tavalla, joka ei sovi yhteen unionin oikeuden kanssa (ks. vastaavasti tuomio 24.6.2019, Popławski, C‑573/17, EU:C:2019:530, 78 ja 79 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
27 Nyt käsiteltävässä asiassa on huomautettava yhtäältä, että ennakkoratkaisupyynnön kohteena olevat puitepäätöksen 2005/212 säännökset eivät koske niiden henkilöiden rikosoikeudellisen vastuun laajuutta, joita mahdollinen menetetyksi tuomitsemista koskeva toimenpide koskee, ja toisaalta, että rikoksen tekemiseen käytetyt välineet tuomitaan NK:n 53 §:n 1 momentin mukaan menetetyiksi valtiolle ”rikosoikeudellisesta vastuusta riippumatta”.
28 Mahdollista menetetyksi tuomitsemista koskevissa ratkaisuissa pääasiassa on lisäksi puitepäätöksen 2005/212 5 artiklan mukaan kunnioitettava perusoikeuksia ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä sen 52 artiklan 1 kohdan kanssa, vahvistettua omistusoikeutta. Tällainen menetetyksi tuomitseminen ei saa loukata sellaisen vilpittömässä mielessä olleen kolmannen osapuolen, joka ei tiennyt eikä voinut tietää, että hänen omaisuuttaan on käytetty rikoksen tekemiseen, omistusoikeutta (ks. vastaavasti tuomio 14.1.2021, Okrazhna prokuratura – Haskovo ja Apelativna prokuratura – Plovdiv, C‑393/19, EU:C:2021:8, 55 kohta).
29 Puitepäätöksen 2005/212 4 artiklan, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, mukaan jäsenvaltioiden on taattava, että menetetyksi tuomitsemista koskevan toimenpiteen kohteeksi joutuneilla henkilöillä on oikeuksiensa turvaamiseksi tehokkaita oikeusturvakeinoja. Näitä henkilöitä ovat rikoksesta tuomittujen henkilöiden lisäksi myös kolmannet osapuolet, joiden omaisuutta tämä toimenpide koskee (ks. vastaavasti tuomio 14.1.2021, Okrazhna prokuratura – Haskovo ja Apelativna prokuratura – Plovdiv, C‑393/19, EU:C:2021:8, 60, 61 ja 63 kohta).
30 Edellä esitetyistä syistä esitettyyn kysymykseen on vastattava, että puitepäätöksen 2005/212 1 artiklan kolmatta luetelmakohtaa ja 2 artiklaa on tulkittava siten, että ajoneuvo, jota käytetään sellaisten valmisteveron alaisten tavaroiden kuljettamiseen, joissa ei lainvastaisesti ole veromerkkiä, on rikoksentekoväline.
Oikeudenkäyntikulut
31 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta 24.2.2005 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2005/212/YOS 1 artiklan kolmatta luetelmakohtaa ja 2 artiklaa
on tulkittava siten, että
ajoneuvo, jota käytetään sellaisten valmisteveron alaisten tavaroiden kuljettamiseen, joissa ei lainvastaisesti ole veromerkkiä, on rikoksentekoväline.
Allekirjoitukset
i Tämän tuomion etusivulle on tehty kielellisiä muutoksia sen ensimmäisen julkaisemisen jälkeen.