UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)
3 päivänä lokakuuta 2014 (*)
Yhteisömalli – Mitättömyysmenettely – Rekisteröity yhteisömalli, joka kuvaa lisäosaa – Aikaisempi malli – Uutuus – Yksilöllinen luonne – Moniosaisen tuotteen osan näkyvät piirteet – Aikaisemman mallin arviointi – Asetuksen (EY) N:o 6/2002 3, 4, 5 ja 6 artikla sekä 25 artiklan 1 kohdan b alakohta
Asiassa T‑39/13,
Cezar Przedsiębiorstwo Produkcyjne Dariusz Bogdan Niewiński, kotipaikka Elk (Puola), edustajanaan aluksi asianajaja M. Nentwig ja asianajaja G. Becker, sittemmin Nentwig,
kantajana,
vastaan
sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), asiamiehenään aluksi F. Mattina, sittemmin P. Bullock,
vastaajana,
jossa toisena asianosaisena SMHV:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä oli ja väliintulijana unionin yleisessä tuomioistuimessa on
Poli-Eco Tworzywa Sztuczne sp. z o.o., kotipaikka Szprotawa (Puola), edustajanaan aluksi asianajaja B. Rokicki, sittemmin asianajaja D. Rzazewska,
jossa on kyse kanteesta, joka on nostettu SMHV:n kolmannen valituslautakunnan 8.11.2012 tekemästä päätöksestä (asia R 1512/2010-3), joka koskee Poli-Eco Tworzywa Sztuczne sp. z o.o:n ja Cezar Przedsiębiorstwo Produkcyjne Dariusz Bogdan Niewińskin välistä mitättömyysmenettelyä,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Prek sekä tuomarit I. Labucka (esittelevä tuomari) ja V. Kreuschitz,
kirjaaja: johtava hallintovirkamies J. Palacio González,
ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 25.1.2013 jätetyn kannekirjelmän,
ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 2.5.2013 jätetyn SMHV:n vastineen,
ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 30.4.2013 jätetyn väliintulijan vastineen,
ottaen huomioon 2.4.2014 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Kantaja Cezar Przedsiębiorstwo Produkcyjne Dariusz Bogdan Niewiński teki 1.9.2003 yhteisömallia koskevan rekisteröintihakemuksen sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) yhteisömallista 12.12.2001 annetun asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EUVL 2002, L 3, s. 1) nojalla.
2 Mallia, jonka rekisteröintiä on haettu, on tarkoitus soveltaa teollismallien kansainvälisestä luokituksesta 8.10.1968 tehdyn Locarnon sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, luokkaan 25-02 kuuluviin ”listoihin”, ja se esitetään seuraavassa:
3 Malli rekisteröitiin rekisteröintihakemuksen esittämispäivänä numerolla 000070438-0002 ja julkaistiin 9.12.2003 yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa nro 2003/035.
4 Väliintulija Poli-Eco Tworzywa Sztuczne sp. z o.o., esitti 11.9.2007 SMHV:ssa riidanalaista mallia koskevan mitättömyysvaatimuksen. Vaatimuksen tueksi esitettiin asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja asetuksen 4–6 artiklassa tarkoitettu peruste.
5 Väliintulija väitti, ettei riidanalainen malli ollut uusi, koska turkkilainen yhtiö Nil Plastik ja saksalaiset yhtiöt Bolta ja Döllken olivat saattaneet markkinoille 1999 samanlaisia malleja. Vaatimuksensa tueksi väliintulija esitti muun muassa eräitä sivuja Döllkenin kuvastosta ”Programm 1999” (jäljempänä Döllkenin kuvasto), ja näissä esitettiin seuraavat kuvaukset:
6 SMHV:n mitättömyysosasto hyväksyi 31.5.2010 tekemällään päätöksellä mitättömyysvaatimuksen sillä perusteella, ettei riidanalainen malli ollut uusi. Se perusti arviointinsa erääseen Döllkenin kuvastossa olleeseen kuvaan, joka esitetään seuraavassa (jäljempänä aikaisempi malli D1):
7 Mitättömyysosasto katsoi, että riidanalainen malli ei eronnut ulkoisesti mitenkään aikaisemmasta mallista D1 sen vuoksi, että se oli osa moniosaista tuotetta, ja että sen ainoa näkyvä piirre tavanomaisessa käytössä oli sen etureuna.
8 Kantaja valitti 4.8.2010 SMHV:ssa mitättömyysosaston päätöksestä asetuksen N:o 6/2002 55–60 artiklan nojalla.
9 SMHV:n kolmas valituslautakunta hylkäsi valituksen 8.11.2012 tekemällään päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös). Valituslautakunta katsoi, että riidanalainen malli oli julistettava mitättömäksi, koska se ei ollut uusi eikä luonteeltaan yksilöllinen. Valituslautakunta totesi erityisesti, että riidanalainen malli oli osa asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdassa tarkoitettua moniosaista tuotetta ja että sen ainoa näkyvä osa tavanomaisessa käytössä oli alaosan litteä pinta. Koska riidanalaisen mallin litteä pinta vastasi aikaisemman mallin D1 litteää pintaa, valituslautakunta katsoi, että nämä kaksi mallia olivat samanlaisia ja että riidanalainen malli ei näin ollen ollut uusi. Myös yleisvaikutelma, joka riidanalaisesta mallista perillä olevalle asiantuntevalle käyttäjälle – kuten käsiteltävänä olevassa asiassa esimerkiksi rakennustyöntekijälle, joka hankkii usein listoja – syntyy ristiriidassa olevista malleista, on sama. Näin ollen riidanalainen malli ei ole luonteeltaan yksilöllinen.
Asianosaisten ja muiden osapuolten vaatimukset
10 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen ja
– velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
11 SMHV ja väliintulija vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen ja
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
12 Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kolmeen kanneperusteeseen, jotka perustuvat asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 63 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan rikkomiseen.
13 Ensimmäisellä kanneperusteellaan kantaja väittää, että valituslautakunta katsoi virheellisesti, ettei riidanalainen malli ollut uusi eikä luonteeltaan yksilöllinen.
14 SMHV ja väliintulija katsovat, että valituslautakunta oli oikeassa arvioidessaan, ettei riidanalainen malli ollut uusi eikä luonteeltaan yksilöllinen.
15 Asetuksen N:o 6/2002 25 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Yhteisömalli voidaan julistaa mitättömäksi ainoastaan seuraavissa tapauksissa:
– –
b) se ei täytä 4–9 artiklassa säädettyjä edellytyksiä,
– –”
16 Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklassa säädetään seuraavaa:
”– –
1. Malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.
2. Sellaista mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja luonteeltaan yksilöllisenä vain:
a) jos osa, sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen, pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana, ja
b) siltä osin kuin nämä osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimukset.
3. Edellä 2 kohdan a alakohdan mukaisella ’tavanomaisella käytöllä’ tarkoitetaan loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, lukuun ottamatta kunnossapito-, huolto- tai korjaustöitä.”
17 Asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdan mukaan ”moniosaisella tuotteella” tarkoitetaan tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata tuotteen purkamisen ja uudelleen kokoamisen mahdollistavalla tavalla.
18 Asetuksen N:o 6/2002 5 artiklan 1 kohdan b alakohdasta ilmenee, että rekisteröityä yhteisömallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut tunnetuksi ennen suojan kohteena olevan mallin rekisteröintihakemuksen tekemispäivää. Saman artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että malleja pidetään samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan.
19 Asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan rekisteröityä yhteisömallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet tunnetuksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää.
20 Käsiteltävänä olevaa kannetta on tutkittava edellä esitettyjen säännösten valossa.
21 Aluksi on valituslautakunnan tavoin todettava, että riidanalainen malli muodostuu tasaisesta osasta ja kahdesta sivuosasta, jotka avautuvat hieman yli 90 asteen kulmassa ja joiden vapaissa päädyissä on ulospäin osoittavat ulokkeet, ja että rekisteröintihakemuksessa sen kerrotaan olevan tarkoitettu käytettäväksi listoissa.
22 Ennen kyseessä olevien mallien vertaamista sen arvioimiseksi, onko riidanalainen malli uusi tai luonteeltaan yksilöllinen, on ratkaistava, onko riidanalainen malli osa moniosaista tuotetta, ja jos näin on, mitkä ovat sen näkyvät osat tavanomaisessa käytössä. Aikaisempaa mallia D1, johon valituslautakunta perusti ratkaisunsa, on niin ikään tutkittava, koska kantaja riitauttaa valituslautakunnan arvioinnin tuosta mallista ja näin ollen kyseessä olevien mallien ominaislaadun.
Riidanalaisen mallin katsominen moniosaisen tuotteen osaksi
23 Valituslautakunta katsoi, että riidanalainen malli oli osa moniosaista tuotetta, joka koostui listasta, joka sisältää uran, johon voidaan sijoittaa sähkö- tai puhelinjohtoja, ja riidanalaisesta mallista, eli uran peittämiseen tarkoitetusta lisäosasta, joka on muotoiltu listan mukaan ja joka voidaan poistaa ja asentaa uudestaan. Valituslautakunnan mukaan malli on moniosaisen tuotteen osa, koska se voidaan asentaa muunlaisiin listoihin, jos sen litteä osa kiinnitetään seinään ja lista kiinnitetään mallin ulkoneviin sivuosiin sen takaosassa olevan toisen ulkonevan osan avulla. Tämän seurauksena valituslautakunta katsoi, että riidanalainen malli on joka tapauksessa moniosaisen tuotteen osa.
24 Kantaja väittää, että riidanalainen malli on monikäyttöinen tuote, jota voidaan käyttää usealla tavalla ja jonka käyttö ei voi rajoittua käyttöön moniosaisen tuotteen osana. Kantaja mainitsee riidanalaiselle mallille kaksi käyttötapaa, joista ensimmäisellä on tarkoitus peittää listassa oleva ura ja toisella kiinnittää malli seinään tai lattiaan. Kantajan mukaan seinää tai lattiaa ei kuitenkaan voida pitää tuotteena. Kantaja väittää myös, että asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohtaa on tulkittava suppeasti ja että täten mallin voidaan katsoa olevan osa moniosaista tuotetta vain, jos tällainen käyttö on sen ainoa tarkoituksenmukainen käyttötapa.
25 SMHV katsoo, että kantajan esittämät riidanalaisen mallin eri käyttötavat vahvistavat sen, että malli on osa moniosaista tuotetta.
26 Heti aluksi on muistutettava, että on ensiarvoisen tärkeää ratkaista, onko riidanalainen malli osa moniosaista tuotetta, koska asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaan moniosaisten tuotteiden osista otetaan huomioon ainoastaan tuotteen tavanomaisen käytön aikana näkyvät piirteet ristiriidassa olevia malleja vertailtaessa.
27 Käsiteltävässä asiassa on todettava, että kuten oikeudenkäyntiaineistosta ja erityisesti kannekirjelmän liitteenä olevista asiakirjoista ilmenee, riidanalainen malli on moniosaisen tuotteen osa, koska sillä on tarkoitus peittää listan ura ja toissijaisesti myös seinässä tai lattiassa oleva ura.
28 Tämän suhteen on huomattava, että kantaja – joka kyllä väittää, että riidanalainen malli on monikäyttöinen tuote – ei varsinaisesti mainitse mallille muita käyttötapoja kuin sen liittämisen listaan, seinään tai lattiaan. Se tosin mainitsee myös mahdollisuuden käyttää riidanalaista mallia itsenäisenä tuotteena eli tippalistana, ja viittaa tältä osin kannekirjelmän liitteeseen A7. Kun kantajalta tiedusteltiin asiaa istunnossa, se kuitenkin myönsi, että viimeksi mainittu käyttötapa on ainoastaan mahdollisuus. Vaikka mallin mahdollisia käyttötapoja ei voidakaan jättää huomiotta, on kuitenkin katsottava, että riidanalaisen mallin puhtaasti hypoteettista käyttöä kannekirjelmän liitteessä A7 tarkoitetulla tavalla ei voida ottaa huomioon, kun oikeudenkäyntiaineistosta ilmenee selvästi, että käsiteltävässä asiassa riidanalaista mallia sovelletaan ensisijaisesti osaan, jota käytetään uran peittämiseen tarkoitettuna lisäosana.
29 Riidanalainen malli on täten moniosaisen tuotteen osa.
Tavanomaisen käytön aikana näkyvät osan piirteet
30 Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan moniosaisen tuotteen osan muodostavan mallin näkyvien piirteiden on itsessään täytettävä uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimukset. Saman artiklan 3 kohdan mukaan tavanomaisella käytöllä tarkoitetaan loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, lukuun ottamatta kunnossapito-, huolto- tai korjaustöitä.
31 Täten on selvitettävä tuotteen tavanomaisessa käytössä näkyvät piirteet.
32 Valituslautakunta katsoi riidanalaisen päätöksen 25 kohdassa, että riidanalaisen mallin lopulliselle käyttäjälle, eli henkilölle, joka käyttää huoneita, joihin lattialistat on asennettu, näkyvissä on ainoastaan sen litteä etureuna, kun sitä käytettiin lisäosana listassa olevan uran peittämiseen. Döllkenin kuvastossa esitetyn kaltaisessa käytössä ei sen sijaan ollut näkyvissä mitään mallin osaa, koska se oli piilossa listan takana.
33 Kantaja riitauttaa valituslautakunnan arvioinnin ja väittää, että riidanalaisen mallin kaikki osat pysyvät näkyvissä sen tavanomaisessa käytössä, eli kun riidanalainen malli on valmistettu läpinäkyvästä materiaalista, kun lisäosa irrotetaan asennettaessa johtoja listaan ja kun listan äärilaidat eivät ole peitossa.
34 SMHV katsoo, että valituslautakunnan arviointi siitä, että tavanomaisessa käytössä ainoa riidanalaisen mallin näkyvä osa on sen litteä reuna, on oikea. Kantajan väitteiden suhteen se toteaa, että lisäosan irrottaminen listasta korjattaessa johtoja tai asennettaessa niitä uraan ei ole tavanomaista käyttöä. SMHV:n mukaan olisi lisäksi epäjohdonmukaista kuvitella, että listan äärilaidat voitaisiin jättää paljaiksi.
35 Kantaja väittää lisäksi, että toisin kuin valituslautakunta on katsonut, riidanalaista mallia ei voida käyttää yhdessä Döllkenin kuvastossa esitetyn kaltaisen listan kanssa eli kiinnittämällä se seinää vasten ja peittämällä se listalla, joka kiinnitetään mallin ulkoneviin osiin käyttämällä apuna muita ulkonevia osia, jotka ovat itse listassa. Tällainen toimenpide on mahdoton muun muassa siitä syystä, että riidanalaisen mallin ulkonevat osat ovat liian pitkiä, jotta ne voitaisiin upottaa listan takaosaan.
36 Tämän suhteen on todettava, että asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan sellaista mallia, joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja luonteeltaan yksilöllisenä vain, jos osa, sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen, pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana. Tämän johdosta mallin käyttö siten, että se kiinnitetään listan takaosaan, tekisi sen suojaamisen mahdottomaksi, eikä tällaista käyttöä näin ollen voida ottaa huomioon käsiteltävässä asiassa. Riidanalaisen mallin ainoa käyttö, joka tässä arvioinnissa on otettava huomioon, on sen soveltaminen lisäosaan, jota käytetään uran peittämiseen. Valituslautakunnan arviointi siitä, että mikään kohta osasta, johon mallia sovelletaan, ei pysy näkyvissä, kun se kiinnitetään listan takaosaan, ei täten ole asiassa merkityksellinen, mutta tällä seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä riidanalaisen päätöksen lainmukaisuuteen. Kantaja ei täten voi pätevästi väittää, että riidanalaisen mallin ulokkeet olisivat liian pitkiä.
37 Näin ollen riidanalaisen mallin piirteiden näkyvyys on tutkittava ainoastaan sikäli kuin sitä käytetään lisäosana listassa tai seinässä olevan uran peittämiseen.
38 Kuten valituslautakunta on todennut, ainoastaan riidanalaisen mallin litteä etureuna pysyy näkyvissä, kun sitä käytetään peittämään listassa tai seinässä olevaa uraa. Tämä seikka ilmenee myös kannekirjelmän liitteissä A8–A13 esitetyistä asiakirjoista.
39 Tässä yhteydessä on myös tutkittava kantajan väite, jonka mukaan näkyvyyskriteeriä ei tulisi soveltaa riidanalaiseen malliin, koska seinä tai lattia, johon tuote, johon riidanalaista mallia sovelletaan, on kiinnitetty, ei ole asetuksen N:o 6/2002 3 artiklassa tarkoitettu tuote.
40 Tämän suhteen on korostettava, että näkyvyys on yhteisömallien suojan olennainen tekijä. Asetuksen N:o 6/2002 12 perustelukappaleesta ilmenee, että suojaa ei olisi ulotettava tuotteen osiin, jotka eivät sen tavanomaisen käytön aikana ole näkyvissä, eikä osien sellaisiin piirteisiin, jotka eivät ole näkyvissä asennuksen jälkeen. Tästä seuraa, ettei nyt suoritettavan tutkinnan kannalta ole tarpeen arvioida sitä, ovatko urat, joita riidanalaisella mallilla on tarkoitus peittää, asetuksen N:o 6/2002 3 artiklassa täsmällisesti ottaen tarkoitetussa tuotteessa, vaan sen sijaan on arvioitava tavanomaisen käytön aikana näkyviä piirteitä, kuten valituslautakunta on tehnyt.
41 Kantajan muilla väitteillä ei voida kyseenalaistaa valituslautakunnan tästä tekemää johtopäätöstä.
42 Ensinnäkin on todettava, että sähkö- tai puhelinjohtojen asentaminen listan uraan, joka peitetään lisäosalla, johon riidanalaista mallia sovelletaan, kuuluu asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 3 kohdassa säädetyn poikkeuksen piiriin siinä mielessä, että kunnossapito-, huolto- tai korjaustöiden ei voida katsoa kuuluvat tavanomaiseen käyttöön. Koska tällaiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä, johtojen asentaminen uraan tai siellä olevien johtojen vaihtaminen vastaa nimenomaisesti edellä mainitussa säännöksessä tarkoitettuja kunnossapito- tai huoltotöitä. Valituslautakunta arvioi lisäksi asianmukaisesti riidanalaisen päätöksen 26 kohdassa, että tavanomaisessa käytössä listat irrotetaan ainoastaan huoneen uudistustöiden tai kaapeleiden tai puhelinjohtojen korjaustöiden tai vaihdon yhteydessä. Tämän johdosta se katsoi perustellusti, ettei tavanomaiseen käyttöön sisältynyt lisäosan säännöllistä irrottamista ja tutkimista.
43 Toiseksi siitä mahdollisuudesta, että listan ääripäät voitaisiin jättää avoimiksi, jolloin sen pääty ja lisäosan pääty jäisivät näkyviin, on SMHV:n tavoin todettava, että olisi epäjohdonmukaista jättää tuotteen ääripäät avoimiksi, koska sen ensisijaisena tarkoituksena on johtojen peittäminen. Kannekirjelmän liitteestä A13 (s. 61–64) myös ilmenee selvästi, että listat, joihin liitetään osa, johon riidanalaista mallia sovelletaan, sisältävät niiden ääripäiden peittämiseen tarkoitetut osat. Kannekirjelmän liitteessä 14 (s. 66) täsmennetään lisäksi, että päätykappaleiden ja sovittimien avulla asennuksen suorittaminen itse on helppoa ja nopeaa, mikä käsiteltävässä asiassa osoittaa, että listojen päädyt on tarkoitettu peitettäviksi.
44 Tilanteesta, jossa malli on tehty läpinäkyvästä materiaalista, on kolmanneksi todettava, että kannekirjelmän liitteissä A8 ja A9–A12 olevien lisäosien käyttöä esittävien kuvien perusteella ei voida katsoa, että läpinäkyvä etureuna jättäisi lisäosan ulkonevat osat näkyviin, kun se on kiinnitetty listaan, seinään tai lattiaan. Valituslautakunta on myös oikeassa katsoessaan riidanalaisen päätöksen 29 kohdassa, että kyseessä olevia kahta mallia – sellaisina kuin ne on esitetty – voidaan soveltaa eri materiaaleista valmistettuihin tuotteisiin eikä ainoastaan läpinäkyviin materiaaleihin. SMHV toteaa myös perustellusti, ettei tämä piirre ilmene riidanalaisen mallin graafisessa kuvauksessa.
45 Näin ollen valituslautakunnan johtopäätös siitä, että riidanalaisen mallin ainoa näkyvä piirre tavanomaisessa käytössä on sen etureuna, ei ole mitenkään virheellinen.
Arviointi aikaisemmasta mallista
46 Kantaja väittää, että aikaisemmalle mallille D1 on ominaista suora osa, jonka päädyissä on kaksi yksinkertaista ja lyhyttä kiinnikettä. Koska sitä koskevassa piirustuksessa ei ole esitetty mitään kolmiulotteista tuotetta, mielikuva tasaisesta pinnasta jää epämääräiseksi ja epävarmaksi. Näin ollen valituslautakunnan riidanalaisen päätöksen 30 kohdassa esittämä johtopäätös, jonka mukaan aikaisempi malli D1 kuvaa tasapintaista tuotetta, on kantajan mukaan virheellinen. SMHV:n asiakirjasta ”Examination of Applications for Registered Community Design” ilmenee lisäksi, että aikaisemman mallin piirteitä, joita ei ole riittävällä tavalla esitetty aiemmin mahdollisesti tunnetuksi tulleessa kuvassa, ei voida ottaa huomioon arvioitaessa riitautetun mallin yksilöllistä luonnetta.
47 SMHV väittää, että aikaisemman mallin kuvauksesta, sellaisena kuin se ilmenee muun muassa Döllkenin kuvastosta, voidaan ”ymmärtää itse tuote” ja näin ollen verrata sitä tarkoituksenmukaisesti riitautettuun malliin. Se seikka, että mainitussa kuvauksessa esitetään ainoastaan sivukuva, ei estä vertaamasta sitä riitautettuun malliin, koska aikaisemman mallin muoto ja piirteet voidaan täysin yksilöidä huolimatta siitä, että sen kuvaus on kaksiulotteinen eikä sisällä perspektiivikuvaa.
48 Tämän suhteen on ensinnäkin huomattava, että asetuksen N:o 6/2002 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun uutuuden ja yksilöllisen luonteen arvioimiseksi asetuksessa ei edellytetä, että rekisteröintihakemuksen kohteena olevan mallin tai jo tunnetuksi tehdyn mallin graafiseen kuvaukseen on sisällyttävä perspektiivikuva, kunhan graafisen kuvauksen perusteella voidaan yksilöidä mallin muoto ja piirteet. Käsiteltävässä asiassa valituslautakunta on perustellusti voinut katsoa, että Döllkenin kuvaston välityksellä tunnetuksi tehdyn kaltaisen mallin kuvauksen perusteella kyseisen aikaisemman mallin muoto ja piirteet sekä sen käyttötapa on voitu yksilöidä.
49 Seuraavaksi on tutkittava kysymys aikaisemman mallin näkyvyydestä sen tavanomaisessa käytössä. Valituslautakunta katsoi käsiteltävässä asiassa riidanalaisen päätöksen 30 kohdassa, että aikaisemman mallin ainoa näkyvä piirre – samoin kuin riidanalaisessa mallissa – oli sen litteä etureuna. Döllkenin luettelosta, jossa esitetään muun muassa aikaisempi malli D1, ilmenee kuitenkin, että se on kiinnitetty listan takaosaan. Tästä seuraa, ettei viimeksi mainittu malli ole näkyvissä sen moniosaisen tuotteen tavanomaisessa käytössä, jonka osa se on.
50 Tämän suhteen on huomattava, että arvioidessaan riidanalaisen mallin käyttöä valituslautakunta totesi riidanalaisen päätöksen 21 kohdassa, että mitättömyysvaatimuksen tueksi esitetyn kaltaiset listat muodostuivat litteästä pohjaosasta ja seinään kiinnitettävistä ulkonevista sivuosista sekä listasta, joka kiinnitetään näihin sivuosiin sen takaosassa olevien toisten, tiiviisti kiinnitettyjen ulkonevien osien avulla. Se katsoi tämän perusteella riidanalaisen päätöksen 25 kohdassa, että kun osaa käytetään tällä tavoin, sen paremmin riidanalaisessa mallissa kuin aikaisemmassa mallissakaan esitetty osa ei ollut näkyvissä.
51 Koska mallia, joka on moniosaisen tuotteen osa, joka ei ole näkyvissä tämän tuotteen tavanomaisessa käytössä, ei voida suojata asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla, analogisesti on todettava, että yhteisömallin uutuutta tai yksilöllistä luonnetta ei voida arvioida vertaamalla sitä aikaisempaan malliin, joka moniosaisen tuotteen osana ei ole näkyvissä tuotteen tavanomaisessa käytössä.
52 Näkyvyyttä koskevaa arviointiperustetta, sellaisena kuin se esitetään asetuksen N:o 6/2002 12 perustelukappaleessa, sovelletaan täten aikaisempaan malliin. SMHV on istunnossa myös myöntänyt, että samoja arviointiperusteita oli sovellettava ristiriidassa oleviin kahteen malliin.
53 Tästä seuraa, että valituslautakunta on tehnyt arviointivirheen verratessaan kyseessä olevia malleja, koska se on katsonut, että tuotteen, johon aikaisempaa mallia sovelletaan ja joka muodostaa moniosaisen tuotteen osan, etureuna pysyy näkyvissä. Näin toimiessaan valituslautakunta ei ole yksilöinyt oikein aikaisemman mallin näkyviä osia. Kuten edellä 51 kohdassa todetaan, mitättömyysvaatimusta ei kuitenkaan voida perustaa aikaisempaan malliin, joka moniosaisen tuotteen osana ei ole näkyvissä sen tavanomaisessa käytössä. Näin ollen valituslautakunnan riidanalaisen mallin uutuudesta ja yksilöllisestä luonteesta suorittama tutkinta on virheellinen. Tämä seikka riittää käsiteltävän kanneperusteen hyväksymiseksi.
54 Tästä seuraa, että esillä oleva kanneperuste on hyväksyttävä eikä kantajan muita väitteitä ja kanneperusteita ole tarpeen tutkia.
Oikeudenkäyntikulut
55 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.
56 Koska SMHV on hävinnyt asian, se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut viimeksi mainitun vaatimusten mukaisesti.
57 Työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan perusteella väliintulija vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) kolmannen valituslautakunnan 8.11.2012 tekemä päätös (asia R 1512/2010-3) kumotaan.
2) SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Cezar Przedsiębiorstwo Produkcyjne Dariusz Bogdan Niewińskin oikeudenkäyntikulut.
3) Poli-Eco Tworzywa Sztuczne sp. z o.o. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Julistettiin Luxemburgissa 3 päivänä lokakuuta 2014.
Allekirjoitukset