Asia T‑401/11 P

Livio Missir Mamachi di Lusignano

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Kuolleen virkamiehen omaisten henkilökohtainen vahinko – Virkamiehelle ennen hänen kuolemaansa aiheutunut vahinko – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta ja virkamiestuomioistuimen toimivalta – Vahingonkorvausvaatimuksen ja sen hylkäämispäätöksestä tehdyn valituksen vastaavuuden sääntö

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (valituksia käsittelevä jaosto) 10.7.2014

1.      Tuomioistuinmenettely – Toimivallan jako unionin eri tuomioistuinten välillä – Virkamiestuomioistuimessa nostettu kanne, joka koskee vahinkoa, joka kuolleen virkamiehen omaisille on aiheutunut sekä oikeudenomistajien asemassa että omissa nimissään ja heille itselleen kuuluvan oikeuden nojalla – Virkamiestuomioistuimella ei ole toimivaltaa lausua henkilökohtaisesti aiheutuneen vahingon korvaamista koskevasta vaatimuksesta – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta – Kantajilla oleva mahdollisuus saattaa unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi yksi vahingonkorvauskanne, jossa vedotaan kaikkiin vahingon perusteisiin

(SEUT 257, SEUT 268, SEUT 270 ja SEUT 340 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 8 artiklan 3 kohdan toinen alakohta; henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

2.      Henkilöstökanne – Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus – Kanteen kohteen ja perusteen samanlaisuus – Kanneperusteet ja perustelut, jotka eivät sisälly valitukseen mutta liittyvät siihen läheisesti – Tutkittavaksi ottaminen – Viivästyskorkoja koskeva vaatimus, joka on esitetty ensimmäisen kerran unionin yleisessä tuomioistuimessa silloin, kun riidanalainen päätös kumotaan – Tutkittavaksi ottaminen – Puhtaasti vahingonkorvausta koskeva kanne – Vaikutuksettomuus

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

1.      Unionin oikeuden nykytilassa virkamiestuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltuuksien rajaaminen virkamiehen ja sen toimielimen, johon virkamies kuuluu tai kuului, välisessä riita-asiassa, joka on saanut alkunsa asianomaisen virkamiehen ja toimielimen välisestä työsuhteesta, kuuluu SEUT 270 artiklan ja henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan soveltamisalaan muttei näin ollen SEUT 268 artiklan ja SEUT 340 artiklan soveltamisalaan, joissa määrätään unionin sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevasta yleisestä järjestelmästä.

Tältä osin kun on kyse edesmenneen virkamiehen oikeudenomistajien ja toimielimen, johon tämä virkamies kuului, välisestä riita-asiasta, jos oikeudenomistajat vaativat korvausta heille henkilökohtaisesti aiheutuneesta vahingosta, oli kyseessä sitten aineellinen vahinko tai henkinen kärsimys, subjektiivinen henkilökohtainen edellytys, joka liittyy sen virkamiehen asemaan, jolle kyseessä olevat oikeudet kuuluvat, puuttuu eikä virkamiestuomioistuimella ole lähtökohtaisesti henkilöllistä toimivaltaa ratkaista asiaa SEUT 270 artiklan ja henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan nojalla. Näin ollen kun mainitut oikeudenomistajat vaativat korvausta saman toimen aiheuttamista eri vahingoista, heidän on nostettava kaksi kannetta, yksi virkamiestuomioistuimessa ja toinen unionin yleisessä tuomioistuimessa, riippuen siitä, ovatko he kyseessä olevan virkamiehen oikeudenomistajia vai vaativatko he korvausta heille itselleen aiheutuneesta aineellisesta vahingosta tai henkisestä kärsimyksestä, ja näiden kahden vahingonkorvauskanteen aineelliset edellytykset ovat erilaiset.

Kun kuitenkin otetaan huomioon oikeusvarmuuteen, hyvään oikeudenhoitoon, prosessiekonomiaan ja ristiriitaisten oikeuden päätösten ennaltaehkäisemiseen liittyvät seikat, mainitut oikeudenomistajat voivat vapaasti yhdistää vaatimuksensa yhteen kanteeseen. Tällaiset kanteet on nostettava unionin yleisessä tuomioistuimessa, joka on paitsi yleinen tuomioistuin, jolla on tätä varten täysi tuomiovalta – toisin kuin virkamiestuomioistuimella, joka on erityistuomioistuin – myös ylemmän oikeusasteen tuomioistuin, jonka yhteyteen virkamiestuomioistuin SEUT 257 artiklan sanamuodon mukaisesti kuuluu. Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 8 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti virkamiestuomioistuimen on välittömästi todettava, ettei sillä ole asiassa toimivaltaa, jotta unionin yleinen tuomioistuin voi ratkaista nämä asiat.

(ks. 47, 51, 65, 66 ja 73–75 kohta)

2.      Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan mukaisessa muutoksenhakukeinojen järjestelmässä otetaan tutkittavaksi korvausvaatimus, joka on esitetty ensimmäisen kerran tuomioistuimessa, vaikka edeltävä hallinnollinen valitus koski vain vahingon väitetysti aiheuttaneen päätöksen kumoamista, koska kumoamisvaatimus voi merkitä aiheutuneen vahingon korvaamista koskevaa vaatimusta. Samalla tavoin, jos riidanalainen päätös kumotaan, ei ole tarpeen, että viivästyskorkoja koskeva vaatimus on nimenomaisesti mainittu edeltävässä hallinnollisessa vaatimuksessa, jotta se voidaan ottaa tutkittavaksi tuomioistuimessa. Näitä ratkaisuja sovelletaan paitsi kumoamiskanteisiin, myös puhtaasti vahingonkorvauskanteisiin.

(ks. 92–94 kohta)