Asia T‑637/11

Euris Consult Ltd

vastaan

Euroopan parlamentti

Julkiset palveluhankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Käännöksiä maltan kielelle koskevien palveluiden suorittaminen – Tarjousten toimittamistapoihin liittyvät säännöt – Tarjoajan tarjouksen hylkääminen – Niiden tarjousten esittämistä koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen, joilla on tarkoitus taata tarjousten sisällön luottamuksellisuus ennen niiden avaamista – Soveltamatta jättämistä koskeva väite – Oikeasuhteisuus – Yhdenvertainen kohtelu – Puolustautumisoikeudet – Perusteluvelvollisuus – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla – Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 98 artiklan 1 kohta – Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 143 artikla

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 30.4.2014

1.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Palveluja koskevan julkisen hankinnan tekomenettelyn yhteydessä tehty päätös tarjouksen hylkäämisestä – Velvollisuus antaa tiedoksi syyt hylkäämiselle ja antaa pyynnöstä lisätietoja asiasta

(SEUT 296 artiklan toinen kohta; neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 100 artiklan 2 kohta; komission asetuksen N:o 2342/2002 149 artiklan 3 kohta)

2.      Euroopan unionin julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Tarjousten ja osallistumishakemusten jättäminen – Tarjousten toimittamistapoihin ja tarjousten esittämiseen liittyvien sääntöjen vahvistaminen – Suhteellisuusperiaatetta ei ole loukattu – Velvollisuutta kuulla tarjoajaa ennen hankintailmoituksessa määritettyjen sääntöjen vastaisen tarjouksen hylkäämistä ei ole

(Neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 98 artiklan 1 kohta; komission asetuksen N:o 2342/2002 143 artiklan 3 kohta ja 145 artikla)

3.      Euroopan unionin julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Velvollisuus noudattaa tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta – Soveltamisala

(Neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 89 artiklan 1 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 31–33 ja 37 kohta)

2.      Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 2342/2002 143 artiklan 3 kohdalla, joka koskee tarjousten jättämistapaa tarjouspyyntömenettelyssä, ei loukata yleistä suhteellisuusperiaatetta. Kyseisessä 143 artiklan 3 kohdassa mainitun tarjouksen kahdessa sisäkkäisessä kirjekuoressa toimittamista koskevan velvollisuuden perusteella voidaan nimittäin katsoa taatuksi sellaisten tarjousten luottamuksellisuus, jotka tarjousten avaamisesta vastaava lautakunta saa kahdessa sisäkkäisessä sinetöidyssä kirjekuoressa, jotka ovat vahingoittumattomia. Kyseinen sääntö myötävaikuttaa siten oikeusvarmuuden toteutumiseen, koska sillä vältetään riski mielivaltaisesta arvioinnista tarjousten avaustilaisuudessa kustannuksin, jotka ovat rahoituksellisesti ja teknisesti merkityksettömän pieniä, kun otetaan huomioon tarjouksen valmistelun aiheuttamat kokonaiskustannukset.

Suhteellisuusperiaatetta voidaan lisäksi soveltaa vain tapauksissa, joissa riidanalaisen toimen tekijällä on harkintavaltaa. Asia ei ole näin, kun kyse on asetuksen N:o 2342/2002 143 artiklan 3 kohdan säännösten vastaisen tarjouksen jättämisestä. Asetuksen N:o 2342/2002 145 artikla on esteenä mainitun 143 artiklan säännöksiä vastaamattoman tarjouksen avaamiselle. Tästä seuraa, että hankintaviranomainen ei voi avata tällaista tarjousta rikkomatta kyseistä 145 artiklaa.

Missään asetuksen N:o 1605/2002 ja asetuksen N:o 2342/2002 säännöksessä ei lisäksi säädetä, että hankintaviranomaisella olisi velvollisuus tiedustella tarjoajan mielipidettä ennen tämän tarjouksen hylkäämistä sen vuoksi, ettei ole täytetty hankinta-asiakirjoissa olevia muodollisia vaatimuksia, joiden noudattaminen on oleellista. Koska päätös hylätä tarjouspyynnössä täsmällisesti ilmoitettujen muotovaatimusten, joita tarjoajien on noudatettava, vastainen tarjous ei myöskään perustu mihinkään sellaiseen oikeudelliseen seikkaan tai tosiseikkaan, josta tarjoaja voisi legitiimisti olla tietämätön, ei voida pätevästi väittää, että hankintaviranomaisella on velvollisuus kuulla sitä ennen tällaisen päätöksen tekemistä. Koska hankintaviranomaisella lisäksi on velvollisuus hylätä hankintailmoituksessa määrättyjen muotovaatimusten vastainen tarjous, tarjoajan mahdollisuus esittää huomautuksia ei voi vaikuttaa edes vähäisesti sen tarjouksen kohtaloon.

(ks. 84, 85, 99, 101, 117, 119 ja 120 kohta)

3.      Yhdenvertaisen kohtelun yleistä periaatetta, jonka yksi soveltamissääntö julkisissa hankinnoissa on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 89 artiklan 1 kohta, on tarkoitus soveltaa tiettyyn hankintamenettelyyn osallistuviin tarjoajiin. Siten tarjoajaa, joka ei ole noudattanut hankintailmoituksessa asetettua vaatimusta jättää tarjous kahdessa sisäkkäisessä kirjekuoressa, jotka molemmat on sinetöity, ei voida kohdella samalla tavalla kuin muita hankintamenettelyssä tarjouksen jättäneiden tarjoajia, koska se ei ole muiden tarjoajien tilanteeseen verrattavassa tilanteessa. Vaikka katsottaisiin tältä osin, että kyseinen tarjoaja on todella lähettänyt muita tarjouksia yhtä sääntöjenvastaisella tavalla muissa hankintoja koskevissa sopimusten tekomenettelyissä, se ei voisi suhteellisuusperiaatteeseen vetoamalla vaatia lainvastaisuudesta saatavaa etua.

(ks. 109 ja 110 kohta)