YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN
TUOMIO (neljäs jaosto)
16 päivänä syyskuuta 1998 (1)
Henkilöstö Kilpailuilmoitus Päätös olla hyväksymättä hakijaa kilpailuun
Asiassa T-215/97,
Sari Kristiina Jouhki, sairaanhoitaja, kotipaikka Pyhäjärvi (Suomi), edustajanaan
asianajaja Harri Ojala, Oulu,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellisen yksikön virkamies Esa
Paasivirta, prosessiosoite c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la
Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,
jossa kantaja vaatii yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta
kumoamaan kilpailun KOM/B/973 valintalautakunnan päätöksen, jolla kantajalta
evättiin oikeus osallistua kilpailuun,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN
TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Lindh sekä tuomarit K. Lenaerts
ja J. D. Cooke,
kirjaaja: hallintovirkamies A. Mair,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 2.7.1998 pidetyssä suullisessa
käsittelyssä esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Kanteen perustana olevat tosiseikat
- 1.
- Kantaja on jättänyt hakemuksensa saadakseen osallistua kilpailuun, jota koskeva
ilmoitus KOM/B/973 (jäljempänä kilpailuilmoitus) julkaistiin Euroopan yhteisöjen
virallisessa lehdessä 2.2.1996 (EYVL 1996, C 29 A). Kilpailun tarkoituksena oli
varallaololuettelon laatiminen mahdollista myöhempää palvelukseen ottamista
varten kansalaisuudeltaan itävaltalaisista, suomalaisista ja ruotsalaisista
apulaishallintoavustajista (taso B 5/B 4 sairaanhoitaja). Määräaika hakemusten
jättämiselle päättyi 22.3.1996 (kilpailuilmoituksen IV.4 ja XI.2 kohta).
- 2.
- Kilpailuilmoituksen III.B.2 kohdan a alakohdassa, joka on otsikoiden Edellytykset
kilpailuun hyväksymiselle: Erityiset edellytykset Vaaditut tutkinnot tai todistukset
ja työkokemus alla, määrätään seuraavaa: Hakemusten jättämiselle asetettuun
määräaikaan mennessä hakijoiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: a)
Hakijoilla on oltava ylemmän keskiasteen tutkintotodistus sekä todistus
toimivaltaisen viranomaisen tunnustamista sairaanhoitajan opinnoista.
Valintalautakunta ottaa huomioon opintojen rakenteelliset erot.
Kilpailuilmoituksen IV.3 kohdassa todetaan seuraavaa: Hakija saa osallistua
kokeisiin sen jälkeen, kun on varmistettu, että hän täyttää kilpailuilmoituksen
vaatimukset. Tarkastus perustuu hakijan hakemuksessa toimittamiin tietoihin ja
hakemuksen liitteenä oleviin todistuksiin. Edelleen kilpailuilmoituksen
IV.4 kohdassa todetaan seuraavaa: Hakijaa, joka ei ole käyttänyt pakollista
hakulomaketta tai ei ole allekirjoittanut sitä, ei hyväksytä kilpailuun. Sama koskee
hakijaa, joka ei 22.3.1996 mennessä ole toimittanut kaikkia asiakirjoja.
Kilpailuilmoituksen liitteenä olevan oppaan B.3 kohdassa todetaan, että hakijoiden
on lähetettävä kaikki liiteasiakirjat sekä kaikki muut tarvittavat tiedot ennen
kilpailuilmoituksessa täsmennettyä hakemusten jättämiselle asetettua määräpäivää.
- 3.
- Kantaja on jättänyt hakemuksensa määräajassa. Hän on liittänyt
hakemusasiakirjoihinsa vain jäljennöksen suorittamastaan sairaanhoitajan
tutkinnosta annetusta todistuksesta.
- 4.
- Komission pääosasto IX:n hallintovirkamies T. Lennon on ilmoittanut kantajalle
20.6.1996 päivätyllä kirjeellä, että kantajan osallistuminen kilpailuun on evätty sillä
perusteella, että hän ei ole ajoissa jättänyt koulutustaan koskevia todistuksia.
- 5.
- Kantaja on ilmoittanut, ettei hän ole saanut 20.6.1996 päivättyä kirjettä. Hän toteaa
15.7.1996 päivätyssä kirjeessä kuitenkin T. Lennonille seuraavaa: Olen lähettänyt
jäljennökset koulu- ja työtodistuksistani sekä virkatodistukseni kilpailuhakemukseni
yhteydessä kirjattuna kirjeenä 29.02.1996. Näin ollen ei ole syytä evätä minulta
kilpailuun osallistumisoikeutta. Kantaja on liittänyt tähän kirjeeseen samat
todistusjäljennökset kuin alkuperäiseen hakemukseensa.
- 6.
- Hylättyjen hakemusten uudelleenkäsittely kilpailuilmoituksen V kohdan mukaisesti
aloitettiin 5.9.1996. Tällöin valintalautakunta vahvisti päätöksensä kantajan
osallistumisen epäämisestä. Valintalautakunta ilmoitti kantajalle tästä uudesta
hylkäävästä päätöksestä 26.9.1996 päivätyllä komission kirjeellä, jossa tarkennettiin,
että hänen hakemustaan ei voitu hyväksyä, koska hakemuksesta[nne] puuttui
ylemmän keskitason suorittamisesta todistava asiakirja (ks. virallinen lehti
III.B.2 a)).
- 7.
- Kantajan pääosasto IX:n rekrytointiyksikölle 1. ja 11.10.1996 lähettämien
sähköpostiviestien johdosta T. Lennon ilmoitti 15.10.1996 päivätyllä kirjeellä
uudelleen kantajalle, että häntä ei voitu hyväksyä kilpailuun, koska hän ei ollut
liittänyt hakemusasiakirjoihinsa todistusta ylemmän keskiasteen tutkinnon
suorittamisesta.
- 8.
- Kantaja lähetti uuden sähköpostiviestin 25.10.1996 uudistaen vaatimuksensa tulla
hyväksytyksi kilpailuun. Rekrytointiyksikkö vastasi hänelle 8.11.1996, että kilpailun
valintalautakunta oli tehtävänsä suorittanut ja että sen päätös olla hyväksymättä
häntä kilpailuun oli lopullinen. Rekrytointiyksikkö selvitti, että Jouhkin
hakemuksesta puuttui valokopio lukion päästötodistuksesta. Edelleen se totesi, että
kilpailuilmoituksen XI kohdan mukaan hakulomakkeen liitteenä on oltava
valokopiot asiakirjoista, jotka todistavat hakijan täyttävän kilpailuun osallistumisen
erityiset edellytykset.
- 9.
- Kantaja valitti 12.12.1996 päivätyllä ja pääsihteeristössä 17.12.1996 numerolla
R/35/97 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin
sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 90 artiklan
2 kohdan nojalla päätöksestä, jolla hänen hakemuksensa oli hylätty, vaatien
päätöksen uudelleen tutkimista. Kantaja riitautti edelleen 23.12.1996 päivätyllä ja
30.12.1996 pääsihteeristössä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä uudestaan päätöksen,
jolla hänen hakemuksensa saada osallistua kilpailuun KOM/B/973 oli hylätty, ja
oheisti liitteiksi lukion päästötodistuksensa ja ylioppilastutkintotodistuksensa. Tämä
23.12.1996 päivätty kirje katsottiin valituksen R/35/97 täydennykseksi.
- 10.
- Pääosasto IX:n virkamies tiedusteli 16.4.1997 päivätyllä kirjeellä Suomen
opetusministeriöltä, vastaako sairaanhoitajan tutkinto ylemmän keskiasteen
tutkintoa. Hänelle vastattiin 25.6.1997 päivätyllä kirjeellä.
- 11.
- Pääosasto IX:n apulaispääjohtaja ilmoitti kantajalle 3.7.1997 päivätyllä kirjeellä
pyytäneensä kilpailun valintalautakuntaa tutkimaan kantajan hakemuksen uudelleen
toisaalta kantajan alkuperäisen hakemuksensa jättämisen jälkeen toimittamien
lisätietojen ja toisaalta Suomen opetusministeriön toimittamien tietojen valossa.
- 12.
- Kilpailun valintalautakunta pysytti 17.7.1997 pitämässään kokouksessa alkuperäisen
päätöksensä kantajan hakemuksen hylkäämisestä. Kantajalle ilmoitettiin asiasta
31.7.1997 päivätyllä kirjeellä.
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
- 13.
- Kantaja nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimeen 14.7.1997 saapuneella kannekirjelmällä.
- 14.
- Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
vahvistaa, että kantajalla on ollut kelpoisuus ja siten oikeus osallistua
avoimeen kilpailuun KOM/B/973 ja tulla siinä hyväksytyksi haettavaksi
ilmoitettuun toimeen,
julistaa avoimen kilpailun KOM/B/973 mitättömäksi ja asettaa kilpailuun
osallistumiselle uuden määräajan sekä
velvoittaa Euroopan yhteisön korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut
täysimääräisesti Suomen korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine
viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut valituksen
ratkaisupäivästä.
- 15.
- Komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
hylkää kanteen kokonaisuudessaan perusteettomana ja
määrää oikeudenkäyntikuluista tuomioistuimen työjärjestyksen mukaisesti.
- 16.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (neljäs jaosto) päätti esittelevän tuomarin
kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn ilman edeltäviä asian
selvittämistoimia. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pyysi kuitenkin kantajaa
vastaamaan kirjallisesti yhteen kysymykseen ennen suullisen käsittelyn istuntoa,
minkä kantaja teki annetussa määräajassa.
- 17.
- Kantaja pyysi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 2.7.1998 saapuneella
kirjeellä maksutonta oikeudenkäyntiä työjärjestyksen 94 artiklan 1 kohdan nojalla.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (neljäs jaosto) hyväksyi tämän hakemuksen
14.9.1998 antamallaan määräyksellä.
- 18.
- Asianosaisten suulliset lausumat ja vastaukset ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 2.7.1998 pidetyssä istunnossa.
Tutkittavaksi ottaminen
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 19.
- Komissio vaatii ensinnäkin, että kantajan ensimmäinen vaatimus, jonka mukaan
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tulisi vahvistaa, että kantajalla on oikeus
tulla hyväksytyksi kilpailuilmoituksessa haettavaksi ilmoitettuun toimeen, on
jätettävä tutkimatta. Komissio toteaa, että ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu tällaisen seikan vahvistaminen. Komissio
toteaa edelleen, että varallaololuetteloon pääsy ei takaa menestyneille hakijoille
oikeutta tulla otetuksi palvelukseen.
- 20.
- Toiseksi komissio toteaa, että kantajan vaatimus siitä, että ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimen tulee julistaa kilpailu mitättömäksi, on jätettävä
tutkimatta. Tätä vaatimusta ei nimittäin ole esitetty henkilöstösääntöjen 90 artiklan
2 kohdan mukaisessa valituksessa (asia T-57/89, Alexandrakis v. komissio, tuomio
29.3.1990, Kok. 1990, s. II-143, 9 kohta).
- 21.
- Kirjallisessa käsittelyssä kantaja ei esittänyt huomautuksia ensimmäisen
vaatimuksensa tutkittavaksi ottamisen osalta. Toisen vaatimuskohdan tutkittavaksi
ottamisesta kantaja toteaa, että hänen henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan
nojalla tekemästään valituksesta ilmenee, että hän pyrkii turvaamaan oikeutensa
osallistua virheettömästi järjestettyyn kilpailuun. Kantajan ainoa keino
tavoittelemansa tuloksen saavuttamiseen on, että kilpailu julistetaan
kokonaisuudessaan mitättömäksi ja että järjestetään uusi kilpailu.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
Alustavat huomiot
- 22.
- On todettava, että niillä henkilöillä, joita kilpailun valintalautakunnan päätös
koskee, tavallisesti käytettävissä oleva oikeuskeino on asian saattaminen suoraan
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kilpailun
valintalautakunnan päätöksestä toimielimelle tehty valitus on nimittäin turha, koska
kyseisellä toimielimellä ei ole valtaa kumota tai muuttaa tällaisia päätöksiä (asia
117/78, Orlandi v. komissio, tuomio 5.4.1979, Kok. 1979, s. 1613, 810 kohta ja asia
52/85, Rihoux v. komissio, tuomio 7.5.1986, Kok. 1986, s. 1555, 9 kohta). Jos
kuitenkin se, jota asia koskee sen sijaan, että saattaisi asian suoraan ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi vetoaa henkilöstösääntöihin ja tekee
hallintovalituksen nimittävälle viranomaiselle, myöhemmin nostettavan kanteentutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttyminen riippuu siitä, onko asianomainen
noudattanut kaikkia niitä prosessuaalisia vaatimuksia, jotka liittyvät
hallintovalituksella aloitettavaan oikeussuojakeinoon (em. asia Orlandi v. komissio,
tuomion 10 ja 11 kohta ja em. asia Rihoux v. komissio, tuomion 10 ja 11 kohta).
Näihin prosessuaalisiin vaatimuksiin kuuluu, että ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimessa esitetyillä vaatimuksilla tulee olla sama kohde kuin valituksessa
esitetyillä vaatimuksilla (em. asia Rihoux v. komissio, tuomion 13 kohta; asia 133/88,
Del Amo Martinez v. parlamentti, tuomio 14.3.1989, Kok. 1989, s. 689, 10 kohta ja
em. asia Alexandrakis v. komissio, tuomion 9 kohta) ja että henkilöstösääntöjen 90
ja 91 artiklassa säädettyjä määräaikoja noudatetaan.
- 23.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että kantaja on, sen sijaan että olisi
saattanut asian suoraan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi,
katsonut aiheelliseksi vedota henkilöstösääntöihin ja tehdä ensin valituksen
vastaajana olevalle toimielimelle. Kantaja on komission pääsihteeristöön 17.12.1996
saapuneeksi kirjatulla kirjeellä tehnyt henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan
mukaisen valituksen. Tätä valitusta täydennettiin komission pääsihteeristöön
30.12.1996 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Valituksen kohteena oli kilpailun
valintalautakunnan päätös olla hyväksymättä kantajaa kilpailuun KOM/B/973.
Valituksessaan kantaja totesi, että hakulomake on ollut annetun virallisen
ilmoituksen mukainen ja siten täydellinen, eikä valintalautakunnalla ole mitään
oikeutta hylätä hakemustani.
Ensimmäisen vaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
- 24.
- Tässä vaatimuskohdassa kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
vahvistaa, että kantajalla on ollut kelpoisuus ja siten oikeus osallistua avoimeen
kilpailuun KOM/B/973 ja tulla siinä hyväksytyksi haettavaksi ilmoitettuun toimeen.
Suullista käsittelyä varten laadittua kertomusta koskevissa huomautuksissaan
kantaja on kuitenkin todennut, että hänen tarkoituksensa ei ole saada ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuinta toteamaan, että hänen tulisi tai olisi pitänyt tulla
hyväksytyksi haettavaksi ilmoitettuun toimeen.
- 25.
- On todettava, että kanteessaan kantaja on yksilöinyt riidanalaisen päätöksen
seuraavasti: Euroopan komission pääosaston IX (Henkilöstö ja hallinto)
henkilöstöasiain valintalautakunnan tekemä päätös Suomen kansalaisen [kantajan]
oikeudesta osallistua avoimeen kilpailuun KOM/B/973. Lisäksi kantaja on
kanteessaan rajannut ensimmäisen vaatimuksen kohteen kysymykseen siitä, onko
kilpailun valintalautakunnan päätös olla hyväksymättä häntä kilpailuun KOM/B/973
ollut perusteltu.
- 26.
- Näin ollen ensimmäistä vaatimusta on tulkittava siten, että sillä pyritään saamaan
kumotuksi valintalautakunnan päätös olla hyväksymättä kantajaa kilpailuun
KOM/B/973. Vaatimuksella on siis sama kohde kuin komission pääsihteeristöön 17.
ja 30.12.1996 saapuneeksi kirjatulla valituksella, joten se täyttää vaatimuksen siitä,
että valituksen ja kannekirjelmän on oltava yhdenmukaisia.
- 27.
- Riidanalaisen toimen täsmällisen yksilöinnin osalta ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuin toteaa, että kantajalle annettiin tieto valintalautakunnan päätöksestä
olla hyväksymättä häntä kilpailuun KOM/B/973 20.6.1996 päivätyllä kirjeellä, joka
lähetettiin hänelle telekopiona 12.7.1996. Tätä päätöstä käsiteltiin uudelleen
5.9.1996. Valintalautakunta vahvisti päätöksensä olla hyväksymättä kantajan
hakemusta, ja komissio ilmoitti kantajalle uudesta hylkäävästä päätöksestä 26.9.1996
päivätyllä kirjeellä. Jos riidanalainen päätös nyt käsiteltävänä olevassa asiassa olisi
20.6.1996 tehty päätös, henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa säädettyjä
määräaikoja ei selvästikään olisi noudatettu. On siis katsottava, että kantaja on
nostamalla nyt käsiteltävänä olevan kanteen pyrkinyt hänelle 26.9.1996 päivätyllä
kirjeellä tiedoksi annetun päätöksen kumoamiseen.
- 28.
- Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kanne, joka nostetaan sellaisesta
päätöksestä, jolla evätään oikeus osallistua kilpailuun ja joka on tehty aikaisemman,
samanlaisen päätöksen uudelleenkäsittelyn jälkeen, täyttää tutkittavaksi ottamisen
edellytykset, jos ensimmäinen päätös todella korvataan toisella eikä toista voida
pitää vain ensimmäisen päätöksen vahvistavana (asia 293/84, Sorani v. komissio,
tuomio 11.3.1986, Kok. 1986, s. 967, 1012 kohta ja asia 206/85, Beiten v. komissio,
tuomio 16.12.1987, Kok. 1987, s. 5301, 8 kohta). Koska 26.9.1996 päivätystä
kirjeestä ilmenee, että valintalautakunnan 5.9.1996 tekemää päätöstä edelsi
täydentävien tietojen tutkiminen, sitä ei voida pitää vain vahvistavana päätöksenä
(asia T-101/96, Wolf v. komissio, tuomio 6.11.1997, Kok. H. 1997, s. II-949,
2830 kohta). Näin ollen 5.9.1996 tehdyn päätöksen johdosta, joka annettiin
kantajalle tiedoksi 26.9.1996 päivätyllä kirjeellä, alkoi kulua uusi määräaika
henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen tekemiselle. Koska
26.9.1996 oli torstai ja koska kantajan kotipaikka on Suomessa, kirje saapui hänelle
vasta maanantaina 30.9.1996. Kantajan valitus kirjattiin komission pääsihteeristössä
saapuneeksi 17. ja 30.12.1996 eli henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan
mukaisessa kolmen kuukauden määräajassa. Kanne on sittemmin nostettu
henkilöstösääntöjen 91 artiklan 3 kohdan mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa
valitukseen vastaamiselle säädetyn määräajan päättymispäivästä.
- 29.
- Näin ollen on todettava, että kannekirjelmässä esitetty ensimmäinen vaatimus, joka
koskee kilpailun valintalautakunnan 5.9.1996 tekemän ja kantajalle 26.9.1996
päivätyllä komission kirjeellä tiedoksi annetun päätöksen kumoamista, täyttää
tutkittavaksi ottamisen edellytykset.
Toisen vaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
- 30.
- On tutkittava, onko toinen vaatimus jätettävä komission käsityksen mukaisesti
tutkimatta sen vuoksi, että valitus ja kanne eivät ole yhdenmukaiset.
- 31.
- Tältä osin on muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimessa esitetyillä vaatimuksilla on oltava sama kohde kuin
valituksessa esitetyillä (em. asia Rihoux v. komissio, tuomion 13 kohta; em. asia Del
Amo Martinez v. parlamentti, tuomion 10 kohta ja em. asia Alexandrakis v.
komissio, tuomion 9 kohta). Koska oikeudenkäyntiä edeltävä menettely kuitenkin
on luonteeltaan epämuodollinen ja koska asianosaisilla ei tässä vaiheessa yleensä
ole apunaan asianajajaa, hallintoviranomaisen ei tule tutkia valituksia suppeasti,
vaan päinvastoin arvioitava niitä väljästi (asia T-4/96, S v. yhteisöjen tuomioistuin,
tuomio 9.7.1997, Kok. H. 1997, s. II-533, 99 kohta).
- 32.
- On kiistatonta, että kantaja vaati valituksessaan vain oikeutta tulla hyväksytyksi
kilpailuun. Valitus ei sisällä mitään, mistä vastaaja vaikka olisikin yrittänyt tulkita
valitusta väljästi olisi voinut päätellä, että kantaja pyrki siihen, että kilpailu
julistettaisiin mitättömäksi.
- 33.
- Näin ollen toinen vaatimus on jätettävä tutkimatta.
Vahingonkorvausvaatimus
- 34.
- Kannekirjelmä sisältää myös vahingonkorvausvaatimuksen, jota ei kuitenkaan ole
toistettu kanteen vaatimusosassa. Kyseinen vaatimus esiintyy yhdessä ainoassa
kannekirjelmän kappaleessa, eikä sitä ole kehitelty enemmälti vastauksessa, jossa
kantaja on vedonnut siihen, että hänen oikeuksiaan yhteisön kansalaisena on
loukattu. Kantajan mukaan loukkauksen seurauksena Euroopan komissio vastaa
kaikista niistä taloudellisista vahingoista, joita yhteisön elimen virheellisestä
menettelystä on [kantajalle] aiheutunut tai vastaisuudessa aiheutuu (kannekirjelmä,
s. 5).
- 35.
- On muistettava, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen
44 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan kanteessa on mainittava
oikeudenkäynnin kohde ja yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista. Tämän
maininnan on oltava riittävän selvä ja täsmällinen, jotta vastaaja voi valmistella
puolustuksensa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ratkaista asian
tarvittaessa ilman, että käytettävissä on muita tietoja (asia T-49/96, H v. komissio,
määräys 5.2.1997, Kok. H. 1997, s. II-83, 22 kohta). Kanteen, jolla pyritään saamaan
korvausta yhteisön toimielimen aiheuttamasta vahingosta, on, jotta se täyttäisi tässä
määräyksessä asetetut vaatimukset, sisällettävä ne seikat, joiden perusteella voidaan
yksilöidä se toiminta, josta kantaja toimielintä moittii, ne syyt, joiden perusteella
kantaja katsoo, että tämän toiminnan ja hänelle itselleen aiheutuneeksi väittämänsä
vahingon välillä on syy-yhteys, sekä tämän vahingon laatu ja suuruus. Pelkkä
vaatimus korvauksen saamisesta ei oikeuskäytännön mukaan täytä asetettua
täsmällisyysvaatimusta ja on näin ollen jätettävä tutkimatta (asia T-505/93, Osório
v. komissio, määräys 1.7.1994, Kok. H. 1994, s. II-581, 33 kohta ja em. asia H v.
komissio, määräyksen 23 kohta).
- 36.
- Käsiteltävänä olevassa asiassa kantaja ei kuitenkaan ole kannekirjelmässään
yksilöinyt sen vahingon määrää, jonka hän katsoo kärsineensä, eikä ilmoittanut niitä
tosiseikkoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida vahingon laatu ja suuruus.
- 37.
- Suullisessa käsittelyssä kantaja tosin totesi kärsineensä vahinkoa erityisesti
matkakulujen ja hänen tätä asiaa varten palkkaamansa asianajajan palkkion vuoksi.
Tätä perustetta ei kuitenkaan voida pitää selvityksenä siitä taloudellista vahingosta,
jonka kantaja katsoo kärsineensä sen päätöksen johdosta, jolla hänen
hakemuksensa hylättiin, koska kantajan mainitsemat kulut ovat vain
oikeudenkäyntikuluja, joiden korvaamisesta määrätään työjärjestyksen 87 ja
88 artiklassa (ks. jäljempänä 68 kohta).
- 38.
- Näin ollen vahingonkorvausvaatimus on jätettävä tutkimatta.
- 39.
- Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kanne otetaan tutkittavaksi vain siltä osin
kuin sillä pyritään saamaan kumotuksi päätös, jolla kantajalta evättiin oikeus
osallistua kilpailuun KOM/B/973.
Pääasia
- 40.
- Kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen saadakseen kumotuksi päätöksen, jolla
häneltä evättiin oikeus osallistua kilpailuun KOM/B/973. Ensimmäinen
kanneperuste pohjautuu kilpailuilmoituksen sanamuodon rikkomiseen ja toinen
perustuu siihen, että hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu.
Ensimmäinen kanneperuste: kilpailuilmoituksen sanamuodon rikkominen
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 41.
- Kantaja väittää ensinnäkin, että pelkkä sairaanhoitajan tutkintotodistuksen
esittäminen riittää täyttämään kilpailuilmoituksen III.B.2 kohdan a alakohdassa
asetetut vaatimukset. Kilpailuilmoituksessa mainitut kilpailuun osallistumisen
edellytykset ovat yksiselitteiset eikä niiden tulkinnasta ole epäselvyyttä.
Kilpailuilmoituksen missään kohdassa ei ole mainintaa kahden erillisen todistuksen
esittämisvelvollisuudesta. Kantaja väittää, että kilpailuilmoitusta, jonka komissio
yksin on laatinut, on yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti joka tapauksessa
tulkittava laatijansa vahingoksi, jos sen sisällöstä tai tulkinnasta syntyy epäselvyyttä.
- 42.
- Kantaja korostaa lisäksi, että hän on suorittanut sairaanhoitajan opinnot, kuten
hänen hakemukseensa liittämänsä sairaanhoitajan tutkintotodistuskin osoittaa. Hän
on myös saanut ylioppilastutkintotodistuksen 31.5.1977, kuten hakemukseen niin
ikään liitetty ansioluettelo osoittaa. Koska hän on suorittanut kilpailuilmoituksessa
mainitut molemmat opinnot ja esittänyt sairaanhoitajan tutkintotodistuksen, hänet
olisi tullut hyväksyä kilpailuun KOM/B/973.
- 43.
- Kantaja täsmentää, että valintalautakunnalla on mahdollisuus pyytää hakijoita vielähakemusten jättämiselle asetetun määräajan päätyttyäkin toimittamaan
hakemuksessaan esittämiensä seikkojen varmistamiseksi todistuksia. Tässä
tapauksessa valintalautakunta oli kantajan mukaan tällä tavoin pyytänytkin joitakin
hakijoita täydentämään hakemustaan. Kantajalta ei kuitenkaan ollut pyydetty
mitään täydentävää asiakirjaa. Tämä valintalautakunnan menettelytapa tukee
kantajan tulkintaa siitä, että yhden tutkintotodistuksen lähettäminen oli riittävää
kilpailuilmoituksessa mainittujen edellytysten täyttämiseksi.
- 44.
- Kantaja korostaa, että Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistut kilpailua
koskevat tiedot ja suomalaisessa sanomalehdessä Helsingin Sanomissa julkaistut
tiedot olivat sisällöltään toisistaan poikkeavat. Hän toteaa kuitenkin noudattaneensa
kuten hän oli velvollinenkin tekemään Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä
julkaistussa kilpailuilmoituksessa olleita ohjeita, koska se oli todistusvoimainen. Hän
toteaa kuitenkin, että Helsingin Sanomissa julkaistu ilmoitus vahvistaa hänen
tulkintansa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistusta ilmoituksesta
oikeaksi. Tältä osin hän huomauttaa, että tässä suomalaisessa sanomalehdessä
julkaistussa ilmoituksessa oli nimenomaisesti asetettu edellytykseksi
ylioppilastutkintotodistus tai vastaava keskiasteen tutkintotodistus. Pelkän
sairaanhoitajan tutkintotodistuksen esittäminen siis täytti tämän edellytyksen.
- 45.
- Toiseksi kantaja toteaa siltä varalta, että katsottaisiin, että kilpailuilmoituksessa olisi
asetettu velvollisuus esittää myös ylemmän keskiasteen tutkintotodistus,
täyttäneensä pätevästi tämänkin edellytyksen, koska sairaanhoitajan tutkintotodistus
on samalla ylemmän keskiasteen tutkintotodistus. Kantaja väittää, että
sairaanhoitajan tutkintotodistusta on Suomessa aina pidetty ammatillisena ylemmän
keskiasteen tutkintotodistuksena. Tältä osin hän viittaa komission pääosasto IX:n
ja Suomen opetusministeriön väliseen kirjeenvaihtoon (ks. edellä 10 kohta) sekä
opetushallituksen 26.1.1998 päivättyyn lausuntoon. Kantaja toteaa lopuksi, että
sairaanhoitajan tutkintotodistuksen esittäminen riittää täyttämään
kilpailuilmoituksessa asetetun edellytyksen ylemmän keskiasteen tutkinnon
suorittamisesta.
- 46.
- Komissio vastaa, että se on tulkinnut kilpailuilmoitusta oikein vaatiessaan kahden
erillisen todistuksen eli ylemmän keskiasteen tutkintotodistuksen ja sairaanhoitajan
tutkintotodistuksen esittämistä. Tältä osin komissio perustaa kantansa
kilpailuilmoituksen III.B.2 kohdan a alakohtaan, IV.3 ja IV.4 kohtaan sekä
kilpailuilmoituksen liitteenä olevan oppaan B.3 kohtaan (ks. edellä 2 kohta).
- 47.
- Komission mukaan kilpailuilmoituksen sanamuoto on selkeä eikä sen tulkinta voi
antaa aihetta mihinkään epäselvyyteen. On osoitettu, että hakijoiden
hakemuksissaan esittämät seikat varmentavat asiakirjat ovat välttämättömiä sen
toteamiseksi, ovatko kilpailuun osallistumisen edellytykset täyttyneet. Lisäksi
Helsingin Sanomissa julkaistut osallistumisen edellytykset olivat samanlaiset kuin
Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistussa kilpailuilmoituksessa ja
vahvistavat, että oli tarpeen esittää kaksi erillistä todistusta.
- 48.
- Komissio toteaa, että hakija ei toimittanut kilpailun valintalautakunnalle ylemmän
keskiasteen tutkintotodistuksen jäljennöstä 22.3.1996 mennessä. Komissio
täsmentää, että kantajan väitettä siitä, että joidenkin hakijoiden olisi sallittu
täydentää hakemustaan hakemuksen jättämiselle asetetun määräajan jälkeen, ei ole
näytetty toteen. Komission mukaan kantajan hakemuksen hylkääminen oli
perusteltua hänen valintalautakunnalle esittämänsä hakemuksen puutteellisuuden
vuoksi.
- 49.
- Komissio väittää vielä, että siitä, että sairaanhoitajan tutkintotodistusta Suomessa
mahdollisesti pidetään ammatillisena ylemmän keskiasteen tutkintotodistuksena,
kantajan ei olisi tullut päätellä, että toimittamalla vain sairaanhoitajan
tutkintotodistuksen hän noudattaisi kilpailuilmoituksen sanamuotoa. Henkilöstön
palvelukseen ottamisessa on nimittäin hyödyllistä tietää, millainen on hakijan
pohjakoulutus. Komissio toteaa, että koulutustaustan huomioon ottamisella on suuri
vaikutus hakijoiden valinnassa, koska sen perusteella voidaan arvioida muun muassa
hakijan sopeutumis- ja kehityskykyä hänen tulevalla urallaan.
- 50.
- Komissio toteaa lopuksi, että väite, jonka mukaan kilpailuilmoitusta tulisi yleisten
oikeusperiaatteiden mukaan tulkita laatijansa vahingoksi, jos siinä ilmenee
epäselvyyttä, on hylättävä. Kilpailuilmoituksen sanamuoto edellyttää selvästi ja
nimenomaisesti kahden erillisen tutkintotodistuksen esittämistä. Komissio lisää, että
jos toimitettavien todistusten määrä oli kantajalle epäselvä, hän olisi voinut ottaa
yhteyttä komissioon.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 51.
- Kilpailuilmoituksen III.B.2 kohdan a alakohdassa, joka on otsikoiden Edellytykset
kilpailuun hyväksymiselle: Erityiset edellytykset Vaaditut tutkinnot tai todistukset
ja työkokemus alla, määrätään seuraavaa: Hakemusten jättämiselle asetettuun
määräaikaan mennessä hakijoiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: a)
Hakijoilla on oltava ylemmän keskiasteen tutkintotodistus sekä todistus
toimivaltaisen viranomaisen tunnustamista sairaanhoitajan opinnoista.
Kilpailuilmoituksen III.B.2 kohdan a alakohdasta selviää siis, että kilpailun hakijoilla
tuli olla ylemmän keskiasteen tutkintotodistus ja todistus sairaanhoitajan opinnoista.
- 52.
- Kilpailuilmoituksen IV.3 kohdassa todetaan seuraavaa: Hakija saa osallistua
kokeisiin sen jälkeen, kun on varmistettu, että hän täyttää kilpailuilmoituksen
vaatimukset. Tarkastus perustuu hakijan hakemuksessa toimittamiin tietoihin ja
hakemuksen liitteenä oleviin todistuksiin. Koska todistusten toimittaminen on
välttämätöntä, jotta valintalautakunta voi tarkistaa hakijoiden hakemuksissaan
esittämät seikat, kilpailuilmoituksen IV.4 kohdassa määrätään, että hakijaa, joka
ei 22.3.1996 mennessä ole toimittanut kaikkia asiakirjoja, ei hyväksytä
kilpailuun. Edelleen kilpailuilmoituksen XI.1 kohdassa määrätään seuraavaa:
Hakulomakkeen liitteenä on oltava valokopiot asiakirjoista, jotka todistavat
hakijan täyttävän kilpailuun osallistumisen erityiset edellytykset ja joiden perusteella
kyseisen kilpailun valintalautakunta pystyy tarkistamaan, että hakijan
hakemuksessaan antamat tiedot pitävät paikkansa. On muistettava, että kaksi
kilpailuun osallistumisen erityisistä edellytyksistä oli, että hakijalla oli oltava
ylemmän keskiasteen tutkintotodistus ja todistus sairaanhoitajan opinnoista
(kilpailuilmoituksen III.B.2 kohdan a alakohta).
- 53.
- On näin ollen todettava, että kilpailuilmoituksessa asetettiin yksiselitteisesti
hakijoille velvollisuus uhalla, että heitä ei muuten hyväksytä kilpailuun toimittaa
kilpailun valintalautakunnalle 22.3.1996 mennessä asiakirjat, jotka osoittavat, että
he ovat menestyksellisesti suorittaneet sekä ylemmän keskiasteen opinnot että
sairaanhoitajan opinnot. Koska kilpailuilmoituksen sanamuoto on selvä, kantajan
vaatimus siitä, että tekstiä on tulkittava laatijansa vahingoksi, jos teksti on epäselvä,
on hylättävä. Samoin peruste, jonka mukaan Euroopan yhteisöjen virallisessa
lehdessä julkaistu kilpailuilmoitus ja suomalaisessa sanomalehdessä Helsingin
Sanomissa julkaistu kilpailuilmoitus olivat sisällöltään toisistaan poikkeavat, on
hylättävä. Ainoastaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistu
kilpailuilmoitus on todistusvoimainen, mitä kantajakaan ei kiistä.
- 54.
- Ylemmän keskiasteen opintojen loppuunsaattamisen todistamisen osalta on
kiistatonta, että kantaja ei ole toimittanut kilpailun valintalautakunnalle
määräpäivään 22.3.1996 mennessä jäljennöstä ylemmän keskiasteen
tutkintotodistuksesta. Tukeakseen ilmoitustaan siitä, että hän oli suorittanut
menestyksellisesti ylemmän keskiasteen opinnot, hän oli liittänyt
hakemusasiakirjoihinsa ansioluettelonsa. Kantaja muistuttaa lisäksi, että hän oli
liittänyt hakemusasiakirjoihinsa jäljennöksen sairaanhoitajan tutkintotodistuksestaan.
Koska Suomessa sairaanhoitajan tutkintotodistus on kantajan mielestä myös
ylemmän keskiasteen tutkintotodistus, hänellä ei ollut mielestään velvollisuutta
liittää hakemusasiakirjoihinsa muuta asiakirjaa, joka todistaisi, että hän oli
menestyksellisesti suorittanut ylemmän keskiasteen opinnot.
- 55.
- Ansioluettelon osalta on ensiksikin todettava, että se on asiakirja, jolla ei ole
minkäänlaista todistusvoimaa ja jota ei voida pitää kilpailuilmoituksessa
tarkoitettuna todistuksena. Ansioluettelo on kantajan itsensä laatima asiakirja, eikä
valintalautakunta voi sen perusteella tarkistaa hakijan hakemuksessaan antamien
tietojen oikeellisuutta.
- 56.
- Väitteestä, jonka mukaan sairaanhoitajan tutkintotodistus on samalla ylemmän
keskiasteen tutkintotodistus, on todettava, että ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen istunnossa esittämien kysymysten johdosta molemmat asianosaiset
ovat todenneet, että Suomessa sairaanhoitajan tutkintotodistuksen voi saada
suorittamatta ylemmän keskiasteen opintoja. Koska kilpailuilmoituksen
III.B.2 kohdan a alakohdassa määrätään, että kilpailun hakijoilla tulee olla kaksi
erillistä tutkintotodistusta eli sekä ylemmän keskiasteen tutkintotodistus että
todistus sairaanhoitajan opinnoista, komissio on kilpailuilmoituksellaan selvästi
pyrkinyt saamaan palvelukseensa sairaanhoitajia tietystä ryhmästä, nimittäin niiden
henkilöiden joukosta, jotka ovat suorittaneet menestyksellisesti ylemmän
keskiasteen opinnot ennen sairaanhoitajan opintojen aloittamista.
- 57.
- Edellä esitetystä seuraa, että kantaja ei ole toimittanut kilpailun
valintalautakunnalle määräpäivään 22.3.1996 mennessä mitään sellaista asiakirjaa,
joka osoittaisi, että hänellä on erillinen ylemmän keskiasteen tutkintotodistus.
Koska kilpailuilmoituksen määräysten mukaan tällainen todistus olisi tullut liittää
hakemusasiakirjoihin, kantajan hakemus oli puutteellinen 22.3.1996. Kilpailun
valintalautakunta teki siis päätöksensä olla hyväksymättä hakijaa kilpailuun täysin
kilpailuilmoituksen sanamuotoa noudattaen. Kilpailuilmoituksen IV.4 kohdassa
määrätään nimittäin seuraavaa: Hakijaa, joka ei ole käyttänyt pakollista
hakulomaketta tai ei ole allekirjoittanut sitä, ei hyväksytä kilpailuun. Sama koskee
hakijaa, joka ei 22.3.1996 mennessä ole toimittanut kaikkia asiakirjoja.
- 58.
- Kantajan väitteestä, jonka mukaan kilpailun valintalautakunnan olisi tullut pyytää
häntä täydentämään hakemustaan, on todettava, että kantaja ei ole esittänyt mitään
sen väitteensä tueksi, jonka mukaan jotkut hakijat olisivat voineet käyttää tätä
mahdollisuutta. Väite on siis hylättävä. Joka tapauksessa valintalautakunta, joka on
sidottu kilpailuilmoituksen sanamuotoon sellaisena kuin se on julkaistu (asia
T-158/89, Van Hecken v. TSK, tuomio 28.11.1991, Kok. 1991, s. II-1341, 23 kohta
ja asia T-54/91, Almeida Antunes v. parlamentti, tuomio 21.5.1992, Kok. 1992,
s. II-1739, 39 kohta), on velvollinen ainoastaan ottamaan huomioon ne todistukset,
jotka hakijoiden on toimitettava ennen hakemusten jättämiselle
kilpailuilmoituksessa asetettua määräaikaa. Se ei ole millään tavoin velvollinen
tarvittaessa pyytämään hakijoita toimittamaan täydentäviä asiakirjoja (em. asia
Almeida Antunes v. parlamentti, tuomion 40 kohta).
- 59.
- Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että ensimmäinen kanneperuste on hylättävä.
Toinen kanneperuste: yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 60.
- Kantaja väittää, että komissio on loukannut hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun
periaatetta kilpailussa KOM/B/973 epäämällä häneltä oikeuden osallistua
kilpailuun. Kantaja toteaa, että kilpailuilmoituksessa ei tarkoituksella mainita toista
tutkintotodistusta, koska on haluttu järjestää yhteinen kilpailu useampien
jäsenvaltioiden tässä tapauksessa Suomen, Ruotsin ja Itävallan kansalaisten
kesken yhdenvertaiselta pohjalta.
- 61.
- Komissio vastaa, että hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on noudatettu
tiukasti. Komission mukaan näin ei sitä vastoin olisi, jos suomalaisen sairaanhoitajan
tutkintotodistuksen haltijoiden olisi annettu osallistua kilpailuun heidän esitettyään
vain tätä tutkintoa koskevan todistuksensa.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 62.
- Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on
loukattu, kun kahta henkilöryhmää, joiden oikeudelliset ja tosiasialliset tilanteet
eivät olennaisesti poikkea toisistaan, kohdellaan eri tavoin, tai kun erilaisia tilanteita
kohdellaan samalla tavalla (yhdistetyt asiat T-18/89 ja T-24/89, Tagaras v. yhteisöjen
tuomioistuin, tuomio 7.2.1991, Kok. 1991, s. II-53, 68 kohta ja asia T-207/95, Ibarra
Gil v. komissio, tuomio 5.2.1997, Kok. H. 1997, s. II-31, 68 kohta).
- 63.
- Käsiteltävänä olevassa asiassa kantaja ei ole millään tavoin osoittanut, että komissio
olisi kohdellut eri tavoin hakijoita, jotka toimittivat hakemusasiakirjansa samalla
tavoin eli liittivät hakemukseensa vain sairaanhoitajan tutkintotodistuksensa eivätkä
lainkaan ylemmän keskiasteen tutkintotodistustaan.
- 64.
- Näin ollen toinen kanneperuste on hylättävä.
- 65.
- Edellä esitetystä seuraa, että kanne kokonaisuudessaan on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
- 66.
- Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan
2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan
oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Työjärjestyksen 88 artiklassa
kuitenkin määrätään, että yhteisöjen ja niiden henkilöstön välisissä riita-asioissa
toimielinten on vastattava omista kustannuksistaan. Tässä asiassa asianosaisten on
siis vastattava omista kuluistaan.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs
jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
1) Kanne hylätään.
2) Asianosaisten on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Julistettiin Luxemburgissa 16 päivänä syyskuuta 1998.
H. Jung
P. Lindh
kirjaaja
neljännen jaoston puheenjohtaja