Kanne 28.7.2021 – Commission de régulation de l’énergie v. ACER

(asia T-446/21)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Commission de régulation de l’énergie (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja C. Le Bihan Graf)

Vastaaja: Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 28.5.2021 tehdyn päätöksen nro A-001-2021, jolla vahvistetaan 30.11.2020 tehty ACERin päätös nro 30-2020, joka koskee pääasiallisen alueen siirtoverkonhaltijoiden ehdotusta ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn ja vastakaupan kustannustenjakomenetelmäksi, ja sen liitteet I ja Ia

tämän seurauksena kumoamaan 30.11.2020 päivätyn ACERin päätöksen nro 30/2020, joka koskee pääasiallisen alueen siirtoverkonhaltijoiden ehdotusta ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn ja vastakaupan kustannustenjakomenetelmäksi, ja sen liitteet I ja Ia

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahdeksaan kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että valituslautakunta rikkoi asetuksen N:o 2019/942 28 artiklaa, koska se valvoi ainoastaan rajoitetusti ACERin päätökseen nro 30/2020 sisältyviä monitahoisia teknisiä ja taloudellisia arvioita.

Unionin yleisen tuomioistuimen 18.11.2020 antamassa tuomiossa T-735/18, Aquind v. ACER, vahvistaman oikeuskäytännön valossa ACERin valituslautakunnan on tutkittava täydellisesti valittajan oikeudelliset perustelut ja perusteet.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että ACER rikkoi asetuksen N:o 2019/942 16 artiklan 13 kohtaa, koska se vahvisti yhteisen kynnysarvon silmukkavirroille ilman edeltävää siirtoverkonhaltijoiden arviointia tai kansallisten valvontaviranomaisten hyväksyntää.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että on tapahtunut oikeudellinen virhe, koska menetelmän toteuttamisaikataulu on liitetty muihin menetelmiin ilman mitään oikeudellista perustaa.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että asetuksen N:o 1/58 3 artiklaa ja unionin oikeudessa vahvistettua oikeusvarmuuden perusperiaatetta on rikottu, koska riidanalainen päätös nro A-001-2021 on laadittu vain englanniksi. Tätä päätöstä ei ole julkaistu ranskaksi, ja se on lisäksi epäselvä eikä kantaja voi ymmärtää sitä sen monimutkaisuuden, pituuden ja epätäydellisyyden vuoksi.

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että asetuksen N:o 2015/1222 74 artiklan 2 kohtaa ja 74 artiklan 6 kohdan a alakohtaa sekä asetuksen N:o 2019/943 16 artiklan 13 kohtaa on rikottu, koska ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn ja vastakaupan kustannustenjakomenetelmälle on vahvistettu liian laaja soveltamisala.

Soveltamisalaa ei pidä ulottaa verkkoelementteihin, jotka eivät koske asetuksen N:o 2015/1222 74 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen N:o 2019/943 16 artiklan 13 kohdassa tarkoitettua rajat ylittävää sähkön kauppaa. Soveltamisala liitettiin muihin menetelmiin ilman mitään oikeudellista perustaa.

Kapasiteetin laskentamenetelmässä vahvistettua laajempi soveltamisala ei ole oikeudellisesti pätevä. Soveltamisalan pitäisi olla yhteensopiva siirtoverkonhaltijoille asetuksen N:o 2015/1222 74 artiklan 6 kohdan a alakohdasta johtuvien velvoitteiden ja vastuiden kanssa.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että asetuksen N:o 2019/943 16 artiklan 3 kohtaa on sovellettu virheellisesti, koska on vahvistettu yksi ainoa yhteinen kynnysarvo silmukkavirroille, jota sovelletaan kaikkiin kapasiteetin laskennan pääasiallisen alueen siirtoverkonhaltijoihin. Ei ole seikkoja, joilla voitaisiin perustella ja selittää se, että olisi sovellettava yhtä ainoata yhteistä kynnysarvoa kaikkiin tarjousalueiden rajoihin, vaikka kansalliset siirtoverkostot ovat erilaisia ja koostuvat toisiinsa liittyvistä silmukoista.

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että unionin oikeudessa vahvistettua syrjintäkiellon perusperiaatetta ja asetuksen N:o 2019/943 16 artiklan 13 kohtaa on rikottu, koska menetelmässä on annettu kustannuksia määritettäessä etusija silmukkavirroista aiheutuneelle ylikuormitukselle.

Menetelmässä pitäisi kohdella ylikuormitusta samalla tavalla siitä riippumatta, aiheutuuko se sisäisistä virroista vai silmukkavirroista. Sillä, että silmukkavirrat ovat etusijalla ylikuormituksen aiheuttaneiden virtojen luettelossa ei kannusteta operaattoreita hallinnoimaan ylikuormitusta.

ACERin valituslautakunta hylkäsi kantajan toimittaman näytön ilman mitään perusteluja.

Sillä, että silmukkavirroille annettiin etusija, syrjittiin sellaisia siirtoverkonhaltijoita, jotka tekivät verkkojensa kehittämiseksi tarpeellisia investointeja, koska näille operaattoreille saattaa aiheutua haittaa silmukan jäännösvirroista, joista ne voivat olla vastuussa.

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu siihen, että asetuksen N:o 2019/943 15 artiklan 3 kohtaa on sovellettu virheellisesti, koska on katsottu, että menetelmän pitäisi kattaa jäsenvaltioille niiden toimintasuunnitelmista aiheutuneet kustannukset.

Jäsenvaltioille niiden toimintasuunnitelmista aiheutuneet kustannukset on jätettävä menetelmän ulkopuolelle. Menetelmässä olisi vahvistettava erityisiä sääntöjä siitä, miten näitä kustannuksia kohdellaan. Valituslautakunnan argumentointi on teknisesti epäjohdonmukaista. Se ei ole vastannut kantajan väitteeseen siitä, että on mahdotonta erottaa alueet ylittävän kapasiteetin käyttöön asettamisesta aiheutuneita kustannuksia muita tarkoituksia varten aiheutuneista kustannuksista.

____________