Language of document : ECLI:EU:T:2014:1081

Asia T‑551/08

H&R ChemPharm GmbH

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Parafiinivahamarkkinat – Päätös, jossa todetaan EY 81 artiklan rikkominen – Hintojen vahvistaminen – Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta – Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat – Viitejakso – Myynnin arvon laskeminen – Rikkomisen vakavuus – Yrityskeskittymä kilpailusääntöjen rikkomisen ajanjakson aikana – Yhdenvertainen kohtelu – Oikeasuhteisuus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.12.2014

1.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Päätös, jossa määrätään sakkoja kilpailusääntöjen rikkomisesta ja joka koskee useita adressaatteja – Riittävien perustelujen tarve jokaisen adressaatin osalta

(EY 81 ja EY 253 artikla)

2.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Yhteisen nimityksen käyttäminen kahdesta yhtiöstä, jotka kuuluvat samaan konserniin ja joiden välillä on henkilöllisiä ja vertikaalisia yhteyksiä – EY 81 artiklaa ei ole rikottu

(EY 81 artiklan 1 kohta)

3.      Kilpailu – Unionin säännöt – Kilpailusääntöjen rikkomiset – Vastuuseen joutuminen – Yrityksen joutuminen vastuuseen elintensä menettelystä – Vastuun syntymisen edellytykset

(EY 81 artikla)

4.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Väitetiedoksianto – Välttämätön sisältö – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Yrityksille annettava tilaisuus esittää näkemyksensä niistä tosiseikoista, väitteistä ja asianhaaroista, joihin komissio vetoaa

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 1 kohta)

5.      Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Yritysten väliset sopimukset – Käsite – Markkinakäyttäytymistä koskeva yhteinen tahto kuuluu mainitun käsitteen alaan – Neuvottelujen jatkumisella tiettyjen rajoittamista koskevien tekijöiden osalta ei ole merkitystä

(EY 81 artiklan 1 kohta)

6.      Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Yhdenmukaistettu menettelytapa – Käsite – Yhteensovittaminen ja yhteistyö, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, että jokaisen yrityksen on määriteltävä itsenäisesti markkinakäyttäytymisensä – Kilpailijoiden välinen tietojenvaihto – Kilpailunvastainen tarkoitus tai vaikutus

(EY 81 artiklan 1 kohta)

7.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Näyttö – Näyttö, joka on esitetty rikkomisen eri ilmentymien joukon avulla, on sallittu – Turvautuminen todisteiden kokonaisuuteen – Yksittäin tarkastelluilta todisteilta edellytettävä todistusvoima – Asiakirjatodisteet – Arviointiperusteet – Esitetyn näytön uskottavuus – Kilpailusääntöjen rikkomisen kiistävien yritysten näyttövelvollisuus

(EY 81 artiklan 1 kohta)

8.      Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet – Syyttömyysolettama – Kilpailualaa koskeva menettely – Sovellettavuus – Soveltamisala – Seuraukset

(EY 81 artiklan 1 kohta)

9.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Komission velvollisuus näyttää toteen kilpailusääntöjen rikkominen ja sen kesto – Sellaisten todistajanlausuntojen todistusvoima, joita kartellin pääosallistujat esittävät vapaaehtoisesti erästä yritystä vastaan, jotta niihin sovellettaisiin yhteistyötiedonantoa – Kyseisen yrityksen intressien vastaiset ilmoitukset – Suuri todistusarvo

(EY 81 artiklan 1 kohta; komission tiedonanto 2002/C 45/03)

10.    Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Yritysten väliset sopimukset – Käsite – Osallistuminen kokouksiin, joilla on kilpailunvastainen tarkoitus, kuuluu mainitun käsitteen alaan – Edellytys – Tehdyistä päätöksistä ei ole sanouduttu irti – Arviointiperusteet

(EY 81 artiklan 1 kohta)

11.    Kartellit tai muut yhteisjärjestelyt – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhden kilpailusääntöjen rikkomisen – Yritykset, joita voidaan syyttää kilpailusääntöjen rikkomisesta, joka muodostuu kokonaisvaltaiseen yhteistoimintajärjestelyyn osallistumisesta – Arviointiperusteet

(EY 81 artiklan 1 kohta)

12.    Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komission antamissa suuntaviivoissa määritetty laskentamenetelmä – Sakon perusmäärän laskeminen – Myynnin arvon määrittäminen – Arviointiperusteet – Viiteajanjakso myynnin arvoa laskettaessa – Kartellin aikana tapahtunut sulautuminen – Ostettujen yhtiöiden liikevaihtojen huomioon ottaminen – Myynnin arvon edustavuus viiteajanjaksolla – Arviointi

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 6 kohta)

13.    Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komission antamissa suuntaviivoissa määritetty laskentamenetelmä – Sakon perusmäärän laskeminen – Myynnin arvon määrittäminen – Arviointiperusteet – Kilpailusääntöjen rikkomiseen syyllistyneestä yrityksestä saatavilla olevien parhaiden tietojen käyttäminen – Asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 3 kohtaa ei ole rikottu

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 15 ja 16 kohta)

14.    Kilpailu – Sakot – Sakkojen laskennasta annetut suuntaviivat – Laskentamenetelmä, jossa otetaan huomioon useita joustavia osatekijöitä – Komission harkintavalta – Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen noudattaminen – Tuomioistuinvalvonta – Täysi tuomiovalta – Vaikutus

(EY 229 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta ja 31 artikla; komission tiedonanto 2006/C 210/02)

15.    Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komission antamissa suuntaviivoissa määritetty laskentamenetelmä – Sakon perusmäärän laskeminen – Myynnin arvon määrittäminen – Arviointiperusteet – Kilpailusääntöjen rikkomiseen suoraan tai epäsuorasti liittyvä myynti – Yleisesti niillä markkinoilla saatu liikevaihto, joita kilpailusääntöjen rikkomiseen syyllistyneen yrityksen kilpailusääntöjen rikkominen koskee

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 13 kohta)

16.    Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komissiolle asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdassa annettu harkintavalta – Uusilla suuntaviivoilla tehtyjen muutosten ennakoitavuus – Taannehtivuuskiellon periaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta ei ole loukattu

(EY 81 ja EY 82 artikla, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannot 98/C 9/03 ja 2006/C 210/02)

17.    Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Arviointiperusteet – Rikkomisen vakavuus – Sakon vahvistaminen suhteessa rikkomisen vakavuuden arviointiin liittyviin seikkoihin

(EY 81 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02)

18.    Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Arviointiperusteet – Kyseessä olevan yrityksen kokonaisliikevaihdon ja niistä tuotteista, joiden osalta kilpailusääntöjä on rikottu, saadun liikevaihdon huomioon ottaminen – Rajat – Suhteellisuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen

(EY 81 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02)

19.    Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Olennaisten menettelymääräysten rikkominen – Perusteluvelvollisuus – Aineellista lainmukaisuutta koskevasta perusteesta erillinen peruste

(EY 230 ja EY 253 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 39–43, 60, 62 ja 342 kohta)

2.      Se, että päätöksessä, jossa kilpailusääntöjen rikkominen todetaan, on käytetty yhteistä nimitystä useista samaan konserniin kuuluvista yrityksistä, ei ole EY 81 artiklan rikkomista siltä osin kuin mainittu esittämistapa vastaa sitä, miten muut kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistuneet mieltävät asian ja siltä osin kuin se on perusteltua sen vuoksi, että kyseisten yhtiöiden välillä on olemassa vertikaalisia kaupallisia yhteyksiä ja henkilöllisiä yhteyksiä.

(ks. 65–72 kohta)

3.      Työntekijän tai muiden edustajien läsnäolo kilpailunvastaisissa kokouksissa on tosiseikka, jonka perusteella komissio voi todeta yrityksen olevan vastuussa EY 81 artiklan rikkomisesta. Komission toimivalta määrätä yritykselle seuraamus silloin, kun se on rikkonut kilpailusääntöjä, edellyttää ainoastaan sitä, että rikkomiseen on syyllistynyt sellainen henkilö, jolla on yleisesti oikeus toimia yrityksen lukuun.

Tältä osin tuotantotoimintaa harjoittavan yhtiön voidaan katsoa olevan vastuussa siitä, että henkilö, joka työskentelee tuotevastaavana ja myyntipäällikkönä tuotantotoimintaa harjoittavassa yhtiössä ja joka samanaikaisesti harjoittaa jakelutehtäviä toisen yhtiön lukuun, osallistuu kilpailunvastaisiin kokouksiin. Olisi kilpailusääntöjä rikkovalle yritykselle liian helppoa välttää kaikki seuraamukset, jos se voisi pätevästi vastustaa tällaista toteamusta sillä, että sen työntekijä on todellisuudessa toiminut kyseisissä kokouksissa jonkin toisen yhtiön nimissä. Tällainen ratkaisu voisi myös antaa kartelleihin osallistuville yhtiöille mahdollisuuden välttää kaikki vastuu luomalla tilanteita, joissa asianomaisella on toinen työ sellaisessa yhtiössä, joka ei ole mukana kartellissa, ja väittämällä, että yhteinen työntekijä on toiminut vain viimeksi mainitun yhtiön lukuun.

(ks. 73, 127 ja 131 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 77–85 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 94–96, 159 ja 208 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 97, 98 ja 161 kohta)

7.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 99, 103–114 ja 146 kohta)

8.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 100–102 kohta)

9.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 115–120, 137, 145 ja 192 kohta)

10.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 148–150, 194, 202 ja 209 kohta)

11.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 151 kohta)

12.    Asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen 6 kohdan mukaan rikkomiseen liittyvän myynnin arvon sekä rikkomisen keston katsotaan yhdessä muodostavan asianmukaisen vertailuarvon rikkomisen taloudellisen merkityksen ja kunkin rikkomiseen osallistuneen yrityksen suhteellisen osuuden selvittämiseksi.

Tältä osin rikkomiseen osallistuneen yrityksen sulautumisella toiseen kokonaisuuteen tai sillä, että mainittu yritys ostaa kokonaisuuden, joka ei ole osallistunut kilpailusääntöjen rikkomiseen ennen keskittymää, voi olla vaikutusta myynnin arvon laskennassa silloin, kun keskittymän jälkeisen myynnin arvosta ei koko kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistumisen aikana muodostu asianmukaista vertailuarvoa mainittujen suuntaviivojen 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Siltä osin kuin kunkin yksittäistapauksen olosuhteissa kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistuneen yrityksen taloudellinen merkitys ja kunkin rikkomiseen osallistuneen yrityksen suhteellinen osuus ilmenevät asianmukaisella tavalla mainitunlaisen sulautumisen jälkeisen myynnin arvosta, kyseinen arvo voidaan kuitenkin ottaa huomioon.

(ks. 217, 267 ja 269 kohta)

13.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 218, 237, 240 ja 246 kohta)

14.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 219–221 kohta)

15.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 256–258 kohta)

16.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 294–304 kohta)

17.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 308–310, 320, 324, 325 ja 328 kohta)

18.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 323, 326, 327 ja 330–333 kohta)

19.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 341 kohta)