Asia T-212/06

Bowland Dairy Products Ltd

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Vahingonkorvauskanne – Asetus (EY) N:o 178/2002 – Nopea hälytysjärjestelmä – Lisäilmoitus – Kansallisten viranomaisten toimivalta – Komission mielipide, jolla ei ole oikeusvaikutuksia – Oikeudenkäynnin kohteen muuttaminen – Tutkimatta jättäminen

Tuomion tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Oikeudenkäynnin kohde – Määritelmä – Muuttaminen oikeudenkäynnin aikana – Kielto

(Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 53 artikla; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohta)

2.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset

(EY 288 artiklan 2 kohta)

3.      Vahingonkorvauskanne – Kohde – Sellaista vahinkoa koskeva korvausvaatimus, joka on aiheutunut komission kannanotosta elintarviketurvallisuuden alalla käytössä olevan nopean hälytysjärjestelmän yhteydessä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 178/2002 50 artikla)

1.      Vaikka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdassa sallitaan uusiin perusteisiin vetoaminen asian käsittelyn kuluessa tietyin edellytyksin, tätä määräystä ei kuitenkaan missään tapauksessa voida tulkita siten, että kantaja saa sen nojalla esittää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa uusia vaatimuksia ja näin muuttaa oikeudenkäynnin kohdetta.

Kun kyseessä on vahingonkorvauskanne, vastaajana olevan toimielimen toimi tai toiminta, joka on aiheutuneeksi väitetyn vahingon perusteena, kuuluu vahingonkorvauskanteen kohteeseen ja on täsmennettävä kannekirjelmässä. Samasta syystä tällaisen kanteen vaatimukset on ymmärrettävä siten, että ne viittaavat sellaisen vahingon korvaamiseen, jonka väitetään aiheutuneen kanteessa mainitusta toimesta tai toiminnasta.

(ks. 36 ja 38 kohta)

2.      Yhteisölle syntyy sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu ainoastaan silloin, kun tietyt edellytykset täyttyvät, toisin sanoen kun toimielinten moitittu toiminta on lainvastaista, kun vahinko on todella syntynyt ja kun toiminnan ja aiheutuneeksi väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys. Jos yksi näistä edellytyksistä jää täyttymättä, kanne on kokonaisuudessaan hylättävä eikä ole tarpeen tutkia muita edellytyksiä.

(ks. 37 kohta)

3.      Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä annetun asetuksen N:o 178/2002 50 artiklan 1 ja 2 kohdan säännöksistä ilmenee, että kyseisen artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten muotoileminen sekä niiden toimittaminen komissiolle, jotta niistä tiedotetaan verkoston muille jäsenille, on ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen vastuulla.

Ei voida sulkea pois sitä, että komissio voi myös kansallisten viranomaisten toimivaltaan kuuluvissa tilanteissa ilmaista mielipiteensä, jolla ei kuitenkaan ole oikeusvaikutuksia ja joka ei sido kyseisiä viranomaisia. Näin ollen sellaisia vahingonkorvausvaatimuksia, joiden perusteena on se, että komissio on ilmaissut tällaisen mielipiteen, ei ole otettava tutkittavaksi.

(ks. 40 ja 41 kohta)