Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Bouygues SA:n ja Bouygues Télécomin 9.11.2004 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-450/04)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Bouygues SA, kotipaikka Pariisi (Ranska), ja Bouygues Télécom, kotipaikka Boulogne Billancourt (Ranska), ovat nostaneet 9.11.2004 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajien edustajina ovat asianajajat Louis Vogel, Joseph Vogel, François Sureau, Didier Théophile, Bernard Amory ja Alexandre Verheyden.

Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

-    kumoaa Euroopan yhteisöjen komission 2.8.2004 tekemän päätöksen C(2004)3060 1 artiklan,

-    kumoaa mainitun päätöksen 2 artiklan ja

-    velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämän kanteen kohteena on 2.8.2004 tehty päätös nro C(2004)3060, jolla Euroopan komissio katsoi, että Ranskan France Télécom -konsernille joulukuussa 2002 9 miljardin euron luottona myöntämä osakaslaina on yhdessä heinäkuusta 2002 lähtien annettujen lausumien kanssa tarkasteltuna yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Komissio päätti lisäksi, että kyseistä tukea ei ollut perittävä takaisin.

Tuen toteamisen osalta kantajat moittivat kyseessä olevaa päätöstä lisäksi siitä, että siinä ei katsottu valtiontueksi sitoumuksia, jotka perustuvat Ranskan hallituksen lausumiin, joissa Ranskan hallitus heinäkuun 2002 ja saman vuoden lokakuun välisenä aikana julkisesti puolusti luoton antamista France Télécomille, vaikka kyseinen yritys, joka oli raskaasti velkaantunut, ilmoitti suurista tappioista.

Kantajat tuovat väitteidensä tueksi esille,

-    että komissio sovelsi väärin perustamissopimuksen 87 artiklaa, kun se ei katsonut valtiontueksi Ranskan hallituksen heinäkuussa, syyskuussa ja lokakuussa 2002 antamia lausumia joko yhdessä tai erikseen tarkasteltuina. Vastaajan olisi pitänyt todeta tältä osin, että mainitut lausumat tuottivat France Télécomille sellaisen edun, joka vääristi kilpailua ja jäsenvaltioiden välistä kauppaa,

-    että kanteen kohteena olevan päätöksen perustelut ovat ristiriitaiset ja riittämättömät. Tältä osin on tarkennettu, että sen jälkeen, kun vastaaja oli todennut, että Ranskan hallituksen lausumat täyttivät kaikki valtiontuen tunnusomaiset piirteet, se ei kantajien mukaan päätellyt tästä loogisesti, että mainitut lausumat olivat tukea, ja

-    että siltä osin kuin komissio ei määrännyt tukea perittäväksi takaisin, on kantajien mukaan todettava perustamissopimuksen 88 artiklan soveltamista koskevan asetuksen N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan rikkominen sekä olennaisten menettelymääräysten rikkominen perustelujen riittämättömyyden vuoksi. Kantajat katsovat tältä osin, että komissio olisi aivan hyvin voinut määrittää tuen määrän ilman, että se olisi loukannut Ranskan puolustautumisoikeuksia ja että kyseessä olevan tuen takaisinperintä ei olisi tässä tapauksessa loukannut luottamuksensuojan periaatetta.

____________