UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

12 päivänä joulukuuta 2014

Asia T‑512/13 P

AN

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Työpaikkakiusaaminen – Henkilöstösääntöjen 22 a artiklan 3 kohta – Lausumatta jättäminen – Tosiseikkojen huomioon ottaminen vääristyneellä tavalla 

Aihe:      Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-111/10, AN vastaan komissio, 11.7.2013 antaman tuomion (EU:F:2013:114) kumoamista.

Ratkaisu:      Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-111/10, AN vastaan Euroopan komissio, antama tuomio (EU:F:2013:114) kumotaan siltä osin kuin siinä jätettiin lausumatta kanneperusteesta, joka koskee tutkinnan, jonka viitenumero oli CMS 07/041, sääntöjenvastaisuutta. Valitus hylätään muilta osin. AN:n virkamiestuomioistuimessa asiassa F-111/10 nostama kanne hylätään. AN vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan komissiolle virkamiestuomioistuimessa ja tässä tuomioistuimessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. Komissio vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan sekä virkamiestuomioistuimessa että tässä tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä.

Tiivistelmä

Virkamiehet – Oikeudet ja velvollisuudet – Sananvapaus – Sellaisten tosiseikkojen paljastaminen, jotka voivat antaa olettaa laittoman toiminnan tai vakavan laiminlyönnin olemassaolon – Tällaisia tosiseikkoja paljastaneen virkamiehen suojelu – Soveltamisala

(Henkilöstösääntöjen 22 a artiklan 3 kohta)

Henkilöstösääntöjen 22 a artiklan 3 kohdassa säädetään, että silloin, kun virkamies on saman artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittanut tiedon sellaisista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa laittoman toiminnan mahdollisuutta, tai sellaisista vakavista teoista, jotka voivat merkitä, että Euroopan unionin virkamiehelle kuuluvia velvollisuuksia ei ole noudatettu, toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle tietojen toimittamisen johdosta edellyttäen, että virkamies on toiminut vilpittömässä mielessä. Tältä osin hallinnollisessa menettelyssä tapahtuneet laittomuudet voivat aiheuttaa tässä artiklassa tarkoitetun vahingon vaikka kyseisen menettelyn käsittely on lopetettu ilman jatkotoimenpiteitä eikä siis johda asianomaiselle vastaiseen toimeen. Hallinnollisen menettelyn lopputuloksesta riippumatta ei nimittäin voida heti aluksi sulkea pois mahdollisuutta, että tällaisen tutkinnan konkreettiset olosuhteet, erityisesti kohtuuton, sopimaton tai loukkaava toiminta, jota on kohdistettu virkamieheen, jota vastaan menettely on aloitettu, voivat itsessään aiheuttaa hänelle vahinkoa. Henkilöstösääntöjen 22 a artiklan 3 kohdassa pyritään siis paitsi suojaamaan varoituksen antajaa perusteettoman tutkinnan aloittamista vastaan, mutta myös suojaamaan tätä aineellista vahinkoa tai henkistä kärsimystä vastaan tutkinnan aikana, vaikka tutkinnan aloittaminen olisi perusteltua. Tätä toteamusta ei voida saattaa kyseenalaiseksi sen seikan perusteella, ettei hallinnollinen menettely saanut alkuaan virkamiehen avustamispyynnöstä.

Kaikki hallinnollisen menettelyn aikana tapahtuneet sääntöjenvastaisuudet eivät kuitenkaan muodosta välttämättä mainitussa artiklassa tarkoitettua vahinkoa tai kärsimystä. Tällainen arviointi, joka edellyttää tietyn vakavuusasteen tosiseikkoja, riippuu nimittäin jokaisen asian olosuhteista.

(ks. 30, 33, 34 ja 64 kohta)