YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

26 päivänä marraskuuta 2008

Asia T-284/07 P

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

vastaan

Adelaida López Teruel

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Tutkittavaksi ottaminen – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyyslautakunnan koolle kutsumista koskeva hakemus – Nimittävän viranomaisen sidottu harkintavalta

Aihe: Valitus, jossa vaaditaan euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-97/06, López Teruel vastaan SMHV, 22.5.2007 antaman tuomion (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) kumoamista

Ratkaisu: Valitus hylätään. Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Muutoksenhaku – Tutkittavaksi ottaminen – Arviointi oikeudenkäynnin kohteena olevaan riitaan nähden – Asianosainen, joka on hävinnyt asian osittain tai kokonaan virkamiestuomioistuimessa

(Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I oleva 9 artikla)

2.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Ensimmäisen tuomioistuimen harjoittama valvonta, joka koskee sitä, miten virkamiestuomioistuin on määrittänyt kanteen kohteen

(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta)

3.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Tosiseikkojen virheellinen arviointi – Tutkimatta jättäminen – Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu selvitysaineiston arviointi, paitsi jos se on otettu huomioon vääristyneellä tavalla

(Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 1 kohta)

4.      Virkamiehet – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyysmenettelyn aloittaminen

(Henkilöstösääntöjen 78 artiklan ensimmäinen kohta ja liitteessä VIII olevan 13 artiklan 1 kohta)

5.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Peruste, joka esitetään ensimmäistä kertaa vasta muutoksenhaun yhteydessä – Tutkimatta jättäminen

(Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 1 kohta)

6.      Virkamiehet – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyysmenettelyn aloittaminen – Edellytykset – Aloittaminen asianomaisen pyynnöstä – Hallintoelimen sidottu harkintavalta

(Henkilöstösääntöjen 78 artiklan ensimmäinen kohta ja liitteessä VIII olevan 13 artiklan 1 kohta)

1.      Kun yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 9 artiklan toisessa kohdassa vahvistettuja valitusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä arvioidaan oikeudenkäynnin kohteena olevan riidan ja yksinomaan sen kannalta, asianosaisen valitus sellaisesta virkamiestuomioistuimen tuomiosta on otettava tutkittavaksi, joka perustuu toisessa, lainvoimaiseksi tulleessa tuomiossa omaksuttuihin periaatteisiin, vaikka virkamiestuomioistuin on tutkinut valituksen kohteena olevassa tuomiossa vastaavia oikeuskysymyksiä. Se, että lainvoimaiseksi tulleen virkamiestuomioistuimen tuomion perusteluissa hyväksytään jokin peruste, ei näet estä tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttävän valituksen tekijää riitauttamasta toisessa riita-asiassa virkamiestuomioistuimen arviointia, joka koskee lainvoimaiseksi tulleessa tuomiossa tutkittua perustetta vastaavaa perustetta.

Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 9 artiklan toisesta kohdasta seuraa lisäksi, että on riittävää, että asianosainen on hävinnyt asian osittain tai kokonaan, jotta hänen valituksensa voidaan tutkia ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

(ks. 23–26 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat C‑432/98 P ja C‑433/98 P, neuvosto v. Chvatal ym., 5.10.2000 (Kok. 2000, s. I‑8535, 22 ja 24 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F-119/05, Gesner v. SMHV, 16.1.2007 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa)

2.      Kanteen kohteen määrittäminen virkamiestuomioistuimen antamassa tuomiossa on oikeuskysymys, joka voidaan saattaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arvioitavaksi muutoksenhaun yhteydessä. Kannekirjelmä on tältä osin oikeudenkäynnin vireille paneva asiakirja, jossa asianosaisten on määriteltävä riidan kohde.

(ks. 33 ja 34 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑242/07 P, Belgia v. komissio, 8.11.2007 (Kok. 2007, s. I‑9757, 41 kohta) ja asia C‑135/06 P, Weißenfels v. parlamentti, 18.12.2007 (Kok. 2007, s. I‑12041, 51–57 kohta)

3.      Asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsittelevä tuomioistuin, tässä tapauksessa virkamiestuomioistuin, on yksin toimivaltainen yhtäältä toteamaan tosiseikat, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa sen toteamusten aineellinen paikkansapitämättömyys ilmenee sille toimitetuista asiakirjoista, ja toisaalta arvioimaan tosiseikkoja. Tosiseikkojen arvioiminen ei siis ole oikeuskysymys, joka sinänsä kuuluisi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen valvonnan piiriin, kun se toimii muutoksenhakutuomioistuimena, lukuun ottamatta sitä tapausta, että virkamiestuomioistuimelle esitetty selvitys on otettu huomioon vääristyneellä tavalla. Tällaisen vääristymän on ilmettävä selvästi asiakirja-aineistosta, ilman että tosiseikkoja ja todisteita on tarpeen arvioida uudelleen.

(ks. 46 ja 47 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑397/03 P, Archer Daniels Midland ja Archer Daniels Midland Ingredients v. komissio, 18.5.2006 (Kok. 2006, s. I‑4429, 85 kohta) ja asia C‑167/04 P, JCB Service v. komissio, 21.9.2006 (Kok. 2006, s. I‑8935, 107 ja 108 kohta).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T-525/06 P, Beau v. komissio, 12.7.2007 (45–47 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

4.      Virkamiestuomioistuin ei tee oikeudellista virhettä nojautuessaan henkilöstösääntöjen 78 artiklan ensimmäiseen kohtaan ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 13 artiklan 1 kohtaan arvioidessaan työkyvyttömyyslautakunnan koolle kutsumista koskevan virkamiehen hakemuksen laillisuutta. Näiden säännösten sanamuodosta näet ilmenee, että alle 65-vuotiaalla virkamiehellä, jonka työkyvyttömyyslautakunta toteaa kärsivän eläkeoikeuksien karttumisaikana pysyvästä ja täydellisestä työkyvyttömyydestä niin, ettei hän voi suorittaa mihinkään palkkaryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä, vaan joutuu tämän vuoksi keskeyttämään työskentelyn yhteisön palveluksessa, on oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen tämän työkyvyttömyyden ajalta. Jotta kyettäisiin varmistamaan tämän vain työkyvyttömyysmenettelyn perusteella myönnettävän oikeuden tehokkuus, on katsottava, että tämä oikeus sisältää välttämättä tällaisen virkamiehen oikeuden vaatia nimittävältä viranomaiselta kyseisen menettelyn aloittamista.

(ks. 65–67 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 12/83, Bähr v. komissio, 17.5.1984 (Kok. 1984, s. 2155, 12 ja 13 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑59/01, Nardone v. komissio, 26.2.2003 (Kok. H. 2003, s. I‑A‑55 ja II‑323, 31 ja 32 kohta)

5.      Koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivalta koskee muutoksenhaun yhteydessä vain sen oikeudellisen ratkaisun arvioimista, joka on annettu virkamiestuomioistuimessa käsitellyistä perusteista, valituksessa esitetty perustelu, johon ei ole vedottu virkamiestuomioistuimen käsittelyssä, on jätettävä tutkimatta.

(ks. 72 ja 73 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑136/92 P, komissio v. Brazzelli Lualdi ym., 1.6.1994 (Kok. 1994, s. I‑1981, 59 kohta); yhdistetyt asiat C‑24/01 P ja C‑25/01 P, Glencore ja Compagnie Continentale v. komissio, 7.11.2002 (Kok. 2002, s. I‑10119, 62 kohta) ja asia C-104/05 P, El Corte Inglés v. SMHV ja Pucci, 28.9.2006 (40 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa)

6.      Kun nimittävä viranomainen käsittelee virkamiehen hakemusta työkyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta, se on lähtökohtaisesti velvollinen aloittamaan tämän menettelyn henkilöstösääntöjen 78 artiklan säännösten mukaisesti, sellaisina kuin ne ovat täsmennettyinä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 13 artiklan 1 kohdassa. Näillä säännöksillä annetaan kyseiselle viranomaiselle sidottu toimivalta siinä mielessä, että sen on aloitettava työkyvyttömyysmenettely todetessaan, että näissä säännöksissä asetetut edellytykset täyttyvät. Tässä yhteydessä sen hyväksyminen, että asian saattaminen työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi olisi vain hallinnon käytettävissä oleva mahdollisuus, olisi kyseisten säännösten vastaista, koska tällaisilla käsittelyä koskevilla edellytyksillä tehtäisiin näissä säännöksissä virkamiehelle annettu oikeus tehottomaksi. Näin ollen kyseinen viranomainen, joka ei ole toimivaltainen tekemään lääketieteellisiä arviointeja, voi perustellusti hylätä työkyvyttömyyslautakunnan koolle kutsumista koskevan hakemuksen vain siinä tapauksessa, että sillä on käytettävissään objektiivisia ja kiistattomia seikkoja, joiden vuoksi kyseisten säännösten aineelliset edellytykset eivät voi täyttyä.

Ei ole myöskään ristiriitaista todeta, että nimittävällä viranomaisella on sidottu toimivalta työkyvyttömyyslautakunnan kokoon kutsumisen osalta, kun samalla myönnetään, että toimivallan käyttämiseen voi liittyä harkintaa. Kyseisellä viranomaisella on näet oikeus valvoa, jääkö jokin sen sidotun toimivallan käyttämisen edellytyksistä täyttymättä, ilman että sillä kuitenkaan olisi harkintavaltaa.

(ks. 78–82 kohta)