Yhdistetyt asiat T-479/11 ja T-157/12

Ranskan tasavalta

ja

IFP Énergies nouvelles

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuki – Polttoainealan tutkimus – Implisiittinen ja rajoittamaton valtiontakaus, jonka Institut Français du Pétrole (IFP) sai, koska sille myönnettiin teollista ja kaupallista toimintaa harjoittavan julkisen laitoksen (EPIC) asema – Etu – Olettama edusta

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 26.5.2016

1.      Valtiontuki – Käsite – Tuen myöntäminen edunsaajille – Takaus, jonka valtio myöntää yritykselle, johon ei sovelleta tavanomaisia saneeraus- ja selvitystilamenettelyjä – Komissiolla on näyttötaakka edun olemassaolosta – Arvioinnissa on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat – Etu toteutuu kyseisen takauksen saaneen yrityksen ja sen velkojien välisissä suhteissa

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

2.      Valtiontuki – Käsite – Tuen myöntäminen edunsaajille – Takaus, jonka valtio myöntää yritykselle, johon ei sovelleta tavanomaisia saneeraus- ja selvitystilamenettelyjä – Komissiolla on näyttötaakka edun olemassaolosta – Täysin hypoteettinen perustelu ei täytä todistustaakkaa

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

3.      Valtiontuki – Hallinnollinen menettely – Komission velvollisuudet – Huolellinen ja puolueeton tutkinta – Mahdollisimman täydellisten ja luotettavien seikkojen huomioon ottaminen – Velvollisuuden ulottuvuus

(SEUT 108 artiklan 2 kohta)

4.      Valtiontuki – Käsite – Oikeudellinen käsite – Tulkinta objektiivisten seikkojen perusteella – Tuomioistuinvalvonta – Ulottuvuus

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

5.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Perustelujen puutetta ei voida korjata oikeudenkäyntimenettelyn kuluessa

(SEUT 296 artikla)

6.      Valtiontuki – Käsite – Tuen myöntäminen edunsaajille – Toimenpiteen vaikutukset on otettava huomioon tuensaajille syntyneen edun määrittämiseksi

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

7.      Valtiontuki – Käsite – Tuen myöntäminen edunsaajille – Takaus, jonka valtio myöntää yritykselle, johon ei sovelleta tavanomaisia saneeraus- ja selvitystilamenettelyjä – Näyttö edun olemassaolosta olettamalla, että kyseisen yrityksen taloudellinen tilanne on parantunut – Rajat

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

8.      Valtiontuki – Komission tutkinta – Tukijärjestelmän tutkiminen kokonaisuudessaan – Hyväksyttävyys – Tuen, joka on myönnetty tukijärjestelmän perusteella ja joka olisi pitänyt ilmoittaa, yleispiirteiden tutkintaa ei voida hyväksyä

(SEUT 108 artikla)

9.      Valtiontuki – Käsite – Tuen myöntäminen edunsaajille – Takaus, jonka valtio myöntää yritykselle, johon ei sovelleta tavanomaisia saneeraus- ja selvitystilamenettelyjä – Näyttö edun olemassaolosta olettamalla, että kyseisen yrityksen taloudellinen tilanne on parantunut – Kyseisen olettaman kumoaminen

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

1.      SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen käsite ei kata ainoastaan positiivisia suorituksia vaan myös toimenpiteet, jotka eivät ole avustuksia sanan suppeassa merkityksessä, mutta jotka eri tavoin alentavat yritysten vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia ja ovat siten sekä luonteeltaan että vaikutuksiltaan avustusten kaltaisia. Valtiontukina pidetään täten kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka muodossa tai toisessa ovat omiaan suosimaan yrityksiä suoraan tai välillisesti tai joita on pidettävä sellaisena taloudellisena etuna, jota edunsaajayritys ei olisi saanut tavanomaisin markkinaehdoin.

Komission on arvioitava täysimääräisesti kaikkia riidanalaisen toimenpiteen merkityksellisiä piirteitä ja sen asiayhteyttä, mukaan luettuna edunsaajana olevan yrityksen ja kyseessä olevien markkinoiden tilanne, tarkastaakseen, saako edunsaajana oleva yritys sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut normaaleissa markkinaolosuhteissa.

Menetelmä, jonka komissio on valinnut määrittääkseen, oliko julkisoikeudelliselle tutkimuslaitokselle muodostunut taloudellista etua siitä syystä, että se oli asemaltaan teollista ja kaupallista toimintaa harjoittavan julkinen laitos ja että se oli saanut implisiittisen ja rajoittamattoman valtiontakauksen, ja joka koostui mainitun laitoksen ja sen velkojien välisissä suhteissa muodostuneen edun arvioinnista, ei ole oikeudellisesti virheellinen.

Etu, joka johtuu edunsaajana olevan yrityksen asemaan liittyvästä valtiontakauksesta, toteutuu kyseisen yrityksen ja sen velkojien välisissä suhteissa. Jotta voitaisiin päätyä edun olemassaoloon yksittäistapauksessa, edellytetään kuitenkin, että suotuisampi kohtelu, jonka velkojat myöntävät takauksen saavalle yritykselle, sekä tämän yrityksen kustannukset ja tuotot, joita kevennetään tai lisätään tällä kohtelulla, määritetään ottamalla huomioon kaikki riidanalaisen toimenpiteen merkitykselliset piirteet ja sen asiayhteys, mukaan luettuna edunsaajana olevan yrityksen ja kyseessä olevien markkinoiden tilanne.

(ks. 70, 71, 82, 83, 87 ja 88 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 71, 94–108, 114 ja 115 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 72 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 73–75 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 126 ja 130 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 129 kohta)

7.      Vaikka unionin tuomioistuin on vahvistanut 3.4.2014 antamassaan tuomiossa Ranska v. komissio, C-559/12 P, sellaisen yksinkertaisen olettaman olemassaolon, jonka mukaan implisiittisen ja rajoittamattoman valtiontakauksen myöntäminen sellaiselle yritykselle, johon ei sovelleta tavanomaisia saneeraus- ja selvitystilamenettelyjä, johtaa edunsaajayrityksen taloudellisen tilanteen paranemiseen alentamalla kustannuksia, jotka normaalisti rasittavat sen talousarviota, mahdollisuus turvautua olettamukseen todistuskeinona riippuu kuitenkin niiden hypoteesien uskottavuudesta, joihin se perustuu.

Edellä mainitussa tuomiossa vahvistettu olettama perustuu kahteen lähtökohtaan, joiden uskottavuuden unionin tuomioistuin myöntää ja joiden mukaan on yhtäältä niin, että jäsenvaltion julkisten viranomaisten takauksen olemassaololla on suotuisa vaikutus velkojien arvioon tämän takauksen edunsaajan maksukyvyttömyysriskistä, ja toisaalta niin, että tämä suotuisa vaikutus ilmenee luottokustannusten alenemisena. Sitä vastoin komission esittämän sen hypoteesin uskottavuus, jonka mukaan jäsenvaltion julkisten viranomaisten myöntämän takauksen olemassaolon suotuisa vaikutus velkojien arvioon tämän takauksen edunsaajan maksukyvyttömyysriskistä ilmenee kyseisen edunsaajan toimittajien sille tarjoamien hintojen alentamisena, ei ole itsestään selvää.

Komissio ei joka tapauksessa voi vedota yksinkertaiseen olettamaan, jonka unionin tuomioistuin on esittänyt edellä mainitussa tuomiossa, osoittaakseen edun olemassaolon suhteissa, joita implisiittisen ja rajoittamattoman valtiontakauksen saaneella teollista ja kaupallista toimintaa harjoittavalla julkisella laitoksella on sen toimittajien ja asiakkaiden kanssa, koska tämän olettaman soveltaminen rajoittuu suhteisiin, joihin sisältyy rahoitustoimi, laina tai laajemmin ottaen tällaisen julkisoikeudellisen laitoksen velkojan antama luotto, ja erityisesti kyseisen laitoksen ja pankki- ja rahoituslaitosten välisiin suhteisiin.

(ks. 136–139, 142 ja 160 kohta)

8.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 165–173 kohta)

9.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 187–195 kohta)