Asia T-567/16
Robert McCoy
vastaan
alueiden komitea
Henkilöstö – Virkamiehet – Sosiaaliturva – Ammattitauti – Sairauden työperäisyys – Henkilöstösääntöjen 78 artiklan viides kohta – Työkyvyttömyyslautakunta – Perusteluvelvollisuus – Ilmeinen arviointivirhe – Vastuu – Henkinen kärsimys
Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 23.10.2018
1. Henkilöstökanne – Valituksen hylkäämispäätöksestä nostettu kanne – Tutkittavaksi ottaminen – Velvollisuus lausua vaatimuksista, jotka kohdistuvat valituksen hylkäämisestä tehtyyn päätökseen – Kyseessä eivät ole vaatimukset, joilla ei ole itsenäistä sisältöä, tai pelkästään vahvistava päätös
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)
2. Virkamiehet – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Tuomioistuinvalvonnan laajuus ja rajat – Monitahoiset lääketieteelliset arvioinnit – Todisteiden aineellisen paikkansapitävyyden ja kaikkien merkityksellisten seikkojen huomioon ottamisen tutkiminen
(Henkilöstösääntöjen 78 artikla)
3. Virkamiehet – Pätemättömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Toteamukset, jotka poikkeavat lääketieteellisen lautakunnan toteamuksista ja aikaisemmista lääketieteellisistä lausunnoista – Perusteluvelvollisuuden ulottuvuus
(Henkilöstösääntöjen 73 ja 78 artikla)
4. Virkamiehet – Sosiaaliturva – Tapaturma- ja ammattitautivakuutus – Ammattitauti – Käsite – Sairauden työperäisyyden määritteleminen
(Henkilöstösääntöjen 73 artikla)
5. Virkamiehet – Sosiaaliturva – Tapaturma- ja ammattitautivakuutus – Sairauden työperäisyyden määritteleminen – Työkyvyttömyyslautakunnan toimivaltuudet
(Henkilöstösääntöjen 73 artikla)
6. Unionin oikeus – Periaatteet – Kohtuullisen ajan noudattaminen – Periaatteen loukkaaminen hallinnollisessa menettelyssä – Vaikutukset – Virkamiehen sairauden työperäisyyden tunnustamista koskevan vaatimuksen tutkimisen yhteydessä tapahtuneen loukkaamisen seuraukset
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta)
7. Virkamiehet – Pätemättömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Työskentelyn kollegiaalisuus – Ulottuvuus
(Henkilöstösääntöjen liitteessä II oleva 7 artikla)
8. Virkamiehet – Pätemättömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Nimittävän viranomaisen työskentelyyn kohdistama valvonta – Perusteluvelvollisuuden laajuus
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla; henkilöstösääntöjen 78 artikla)
9. Virkamiehet – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus – Hyvän hallinnon periaate – Ulottuvuus – Virkamiehen etujen huomioon ottaminen
10. Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Ulottuvuus – Sekä tuomion perustelujen että tuomiolauselman huomioon ottaminen – Kumoamisen taannehtivuus – Velvollisuus olla korvaamatta kumottua toimenpidettä toimenpiteellä, jota rasittaa sama virhe
(SEUT 266 artikla)
11. Virkamiehet – Sopimussuhteen ulkopuolinen toimielinten vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Virkamiehelle tai toimihenkilölle aiheutetun vahingon korvaaminen – Hallinnolle kuuluvan huolenpitovelvollisuuden laajuus
(SEUT 268 ja SEUT 270 artikla ja SEUT 340 artiklan toinen kohta; henkilöstösääntöjen 24, 90 ja 91 artikla)
12. Henkilöstökanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Toimielimen päätöksen lainvastaisuuden aiheuttaman odotustilanteen jatkuminen – Asianmukainen korvaus henkisestä kärsimyksestä
(SEUT 266 artikla)
1. Ks. tuomion teksti.
(ks. 53–55 kohta)
2. Työkyvyttömyyslautakunnan päätösten laillisuusvalvontaa ei voida ulottaa varsinaisiin lääketieteellisiin arviointeihin, joita on pidettävä lopullisina, kun ne on annettu sääntöjenmukaisesti. Laillisuusvalvonta voi sitä vastoin kohdistua työkyvyttömyyslautakunnan kokoonpanon ja toiminnan sekä sen antamien lausuntojen sääntöjenmukaisuuteen. Tältä kannalta tarkasteltuna unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta tutkia, onko lausunto perusteltu sellaisella tavalla, joka mahdollistaa niiden seikkojen arvioimisen, joihin siinä olevat päätelmät perustuvat, ja onko lääketieteellisten toteamusten ja kyseisen työkyvyttömyyslautakunnan tekemien päätelmien välillä ymmärrettävä yhteys.
Sen valvonnan tavoin, jota unionin tuomioistuimet harjoittavat monitahoisia arviointeja edellyttävillä aloilla, niiden on paitsi tutkittava esitettyjen todisteiden aineellinen paikkansapitävyys, luotettavuus ja johdonmukaisuus, myös tarkistettava, sisältävätkö nämä todisteet kaikki ne merkitykselliset seikat, jotka on otettava huomioon monitahoisen tilanteen arvioinnissa, ja voivatko kyseiset todisteet tukea päätelmiä, jotka niistä on tehty.
(ks. 67 ja 98 kohta)
3. Kun työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi saatetaan monitahoisia lääketieteellisiä kysymyksiä, jotka liittyvät asianomaisen henkilön sairauden ja hänen toimielimen palveluksessa työskentelynsä väliseen syy-yhteyteen, sen on muun muassa ilmoitettava kaikki asiakirja-aineistoon sisältyvät seikat, joihin se tukeutuu, ja täsmennettävä merkittävän erimielisyyden tapauksessa syyt, joiden vuoksi se poikkeaa joistakin aikaisemmista, asian kannalta merkityksellisistä lääketieteellisistä lausunnoista, jotka ovat asianomaiselle henkilölle edullisempia. Vaikka työkyvyttömyyslautakunta, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu henkilöstösääntöjen 78 artiklan nojalla, voi tehdä erilaiset päätelmät kuin henkilöstösääntöjen 73 artiklan nojalla asiaa tutkiva lääketieteellinen lautakunta, sen on esitettävä syyt, joiden vuoksi se on poikennut lääketieteellisiin lausuntoihin sisältyvistä arvioinneista, joiden perusteella sairaus on voitu tunnustaa työperäiseksi henkilöstösääntöjen 73 artiklan nojalla, ja ilmoitettava kyseiset syyt selvästi ja ymmärrettävästi joko nimittävälle viranomaiselle toimittamissaan päätelmissä tai mahdollisesti tämän jälkeen yhteenvetona laaditussa lääketieteellisessä lausunnossa.
(ks. 76 ja 77 kohta)
4. Monitahoisissa tilanteissa, joissa virkamiehen sairaus on aiheutunut useista ammatillisista ja ei-ammatillisista, fyysisistä tai psyykkisistä syistä, joista jokainen on osaltaan vaikuttanut sairauden puhkeamiseen, lääketieteellisen lautakunnan on määriteltävä, onko tehtävien hoitamisen unionin toimielinten palveluksessa ja virkamiehen sairauden välillä suora yhteys esimerkiksi tämän sairauden laukaisseena tekijänä. Jotta sairaus voidaan tunnustaa työperäiseksi, näissä tapauksissa ei edellytetä, että tehtävien hoitaminen on ollut sen ainoa, keskeinen, ensisijainen tai määräävä syy.
(ks. 10 kohta)
5. Työkyvyttömyyslautakunnan on toimivaltuuksiensa rajoissa esitettävä lääketieteellisiä eikä oikeudellisia arviointeja työkyvyttömyyden työperäisyydestä. Sen oli näin ollen tutkittava, oliko kantajan työkyvyttömyyden syynä lääketieteelliseltä kannalta ammattitauti, joka perustui hänen työoloihinsa.
(ks. 10 kohta)
6. Ks. tuomion teksti.
(ks. 113 ja 114 kohta)
7. Ks. tuomion teksti.
(ks. 119 ja 120 kohta)
8. Jättäessään yhteenvetona laaditun lääketieteellisen lausunnon tutkimatta siitä huolimatta, että kantaja oli kehottanut sitä tutkimaan sen valituksen käsittelyn kannalta merkityksellisenä asiakirjana, nimittävä viranomainen laiminlöi toisen työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn valvonnan. Tutkimalla kyseisen lausunnon asianomaisella komitealla olisi ollut mahdollisuus varmistaa, oliko työkyvyttömyyslautakunta noudattanut sille kuuluvia lakisääteisiä ja menettelyllisiä velvoitteita.
Lisäksi koska nimittävä viranomainen ei kuullut muita työkyvyttömyyslautakunnan lääkäreitä kuin toimielimen nimittämää lääkäriä, se ei voinut taata menetelleensä sen työskentelyn sääntöjenmukaisuutta tutkiessaan siten, että puolueettomuusperiaatetta noudatettiin. Sen tehtävänä oli täsmällisemmin varmistua paitsi siitä, että toimielin toimi puolueettomasti myös siitä, että sen toimet katsottiin puolueettomiksi asianomaiseen virkamieheen ja kolmansiin nähden.
Näin ollen alueiden komitea ei valvonut kattavasti toisen työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyä eikä varmistanut tyydyttävällä tavalla puolueettomuuden periaatteen noudattamista.
(ks. 138, 140, 142 ja 143 kohta)
9. Ks. tuomion teksti.
(ks. 147 ja 148 kohta)
10. Ks. tuomion teksti.
(ks. 152–154 ja 156 kohta)
11. Ks. tuomion teksti.
(ks. 164 ja 165 kohta)
12. Ks. tuomion teksti.
(ks. 169 kohta)