Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.9.2013 – Hansa Metallwerke ym. vastaan komissio
(asia T‑375/10)
Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kylpyhuonekalusteiden Belgian, Saksan, Ranskan, Italian, Alankomaiden ja Itävallan markkinat – Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen – Hinnankorotusten koordinointi ja arkaluonteisten kaupallisten tietojen vaihtaminen – Yhteistyö hallinnollisessa menettelyssä – Vuoden 2002 yhteistyötiedonanto – Sakon määrän alentaminen – Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat – Taannehtivuuskielto
1. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Unionin tuomioistuinten täysi tuomiovalta – Vaikutus – Sakkojen määrän laskennasta annettujen suuntaviivojen huomioon ottaminen – Rajat – Yleisten oikeusperiaatteiden noudattaminen (SEUT 261 ja SEUT 263 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 31 artikla; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 42 ja 206–209 kohta)
2. Euroopan unionin oikeus – Yleiset oikeusperiaatteet – Oikeusvarmuus – Nulla poena sine lege – Soveltamisala (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohta) (ks. 49–52 kohta)
3. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Oikeussäännöt – Asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta – Komissiolle kyseisessä artiklassa annettu harkintavalta – Komissio antaa suuntaviivat sakkojen määrän laskennasta – Nulla poena sine lege -periaatetta ja oikeusvarmuuden periaatetta ei ole loukattu (SEUT 101 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 53–56 ja 60–70 kohta)
4. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Enimmäismäärä – Laskeminen – Sakon lopullisen määrän ja väliaikaisen määrän erottaminen toisistaan – Seuraukset (Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan 2 alakohta) (ks. 72–76 kohta)
5. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komission antamissa suuntaviivoissa määritelty laskentatapa – Sakon perusmäärän laskeminen – Kokonaisuutena tarkastellun rikkomisen ominaispiirteiden huomioon ottaminen – Kunkin yrityksen tilanteeseen liittyvien objektiivisten seikkojen huomioon ottaminen – Rangaistusten yksilökohtaisen määräämisen periaate – Soveltamisala – Rajat (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 13–25 kohta) (ks. 79–85 kohta)
6. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Enimmäismäärän määrääminen yritykselle – Vähäisempi määrä muille kartelliin osallistuneille – Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole loukattu (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 87 kohta)
7. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Rikkomisen vakavuus – Komission harkintavalta – Komissiolla ei ole velvollisuutta pitäytyä aikaisemmassa päätöskäytännössään (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 94 kohta)
8. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Sakon alentaminen rikkomisesta syytetyn yrityksen yhteistyön perusteella – Edellytykset – Kyseisen yrityksen toimittamien todisteiden merkittävä lisäarvo – Vaikutus – Tehdyn yhteistyön aikajärjestykseen liittyvän tekijän huomioiminen – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Ulottuvuus (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 ja 23 artikla; komission tiedonannon 2002/C 45/03 23 kohdan b alakohta) (ks. 106–109 ja 127–139 kohta)
9. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Luottamuksensuoja – Edellytykset (ks. 111 kohta)
10. Tuomioistuinmenettely – Asian selvittämistoimet – Todistajien kuuleminen – Unionin yleisen tuomioistuimen harkintavalta (Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 68 artikla) (ks. 117 ja 118 kohta)
11. Kilpailu – Sakot – Päätös, jolla määrätään sakkoja – Perusteluvelvollisuuden laajuus (SEUT 296 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 125 kohta)
12. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Kielto soveltaa rikoslainsäädäntöä taannehtivasti – Soveltamisala – Kilpailusääntöjen rikkomisen vuoksi määrättävät sakot kuuluvat tämän kiellon soveltamisalaan – Kiellon mahdollinen rikkominen sen vuoksi, että sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja on sovellettu kilpailusääntöjen rikkomiseen, joka on tapahtunut ennen niiden antamista – Suuntaviivoissa tehtyjen muutosten ennakoitavuus – Kieltoa ei ole rikottu (SEUT 101 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonannot 98/C 9/03 ja 2006/C 210/02) (ks. 154–159 kohta)
13. Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanneperusteista – Vastaavat vaatimukset kanneperusteen tueksi esitettyjen väitteiden osalta – Väitteet, joita ei ole esitetty kannekirjelmässä – Tutkimatta jättäminen (Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta) (ks. 164 kohta)
14. Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kielto – Kilpailusääntöjen rikkomiset – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Yrityksen joutuminen vastuuseen, koska se on osallistunut rikkomiseen kokonaisuutena tarkasteltuna – Vastuun syntymisen edellytykset (SEUT 101 artiklan 1 kohta) (ks. 165–167 kohta)
15. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Lieventävät seikat – Osallistuminen, jonka on väitetty tapahtuneen pakotettuna – Taloudellinen riippuvuusasema – Seikka, jolla ei voida perustella sitä, ettei yritys ole käyttänyt hyväksi mahdollisuutta tehdä ilmoitusta toimivaltaisille viranomaisille (SEUT 101 artiklan 1 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 29 kohta) (ks. 174, 175, 199 ja 200 kohta)
16. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Lieventävät seikat – Kilpailusääntöjen rikkomisen lopettaminen komission puututtua asiaan – Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen – Yritys toteuttaa rikkomisen lopettamisen jälkeen toimenpiteitä sen uusimisen estämiseksi – Tämän huomioon ottaminen ei ole pakollista (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 29 kohta) (ks. 193, 194 ja 196 kohta)
17. Tuomioistuinmenettely – Oikeudenkäyntikulut – Korvaus – Erityiset syyt (Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta) (ks. 213, 214, 223 ja 224 kohta)
Aihe
| Ensisijaisesti vaatimus SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/39.092 − Kylpyhuonekalusteet) 23.6.2010 annetun komission päätöksen K (2010) 4185 lopullinen kumoamiseksi osittain ja toissijaisesti vaatimus kyseisellä päätöksellä kantajille määrätyn sakon määrän alentamiseksi |
Ratkaisu
2) | | Hansa Metallwerke AG, Hansa Nederland BV, Hansa Italiana Srl, Hansa Belgium ja Hansa Austria GmbH vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut. |
3) | | Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. |