YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN
TUOMIO (toinen jaosto)
22 päivänä huhtikuuta 1999 (1)
Asetus N:o 2377/90 Hakemus naudan somatotropiinin rekombinantin (BST)
sisällyttämisestä sellaisten aineiden luetteloon, joille ei ole vahvistettu jäämien
enimmäismäärää Komission hylkäävä päätös Kumoamiskanne
Tutkittavaksi ottaminen
Asiassa T-112/97,
Monsanto Company, Delawaren osavaltion oikeuden mukaan perustettu yhtiö,
kotipaikka Saint-Louis, Missouri (Yhdysvallat), edustajinaan aluksi Clive Stanbrook,
QC, ja solicitor Robert MacLean sekä sitten Stanbrook ja barrister Debra Holland,
prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Arsène Kronshagen, 22 rue Marie-Adélaïde,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellinen pääneuvonantaja
Richard Wainwright ja oikeudellisen yksikön virkamies Fernando Castillo de la
Torre ja sitten ainoastaan Wainwright, prosessiosoite Luxemburgissa c/o
oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner,
Kirchberg,
jota tukee
Ranskan tasavalta, asiamiehinään aluksi ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston
jaostopäällikkö Kareen Rispal-Bellanger, hallinnollinen avustaja Frédéric Pascal ja
tehtävään määrätty Régine Loosli-Surrans sekä sitten Rispal-Bellanger, Loosli-Surrans ja apulaisulkoasiainsihteeri Christina Vasak, prosessiosoite Luxemburgissa
Ranskan suurlähetystö, 8 boulevard Joseph II,
jossa kantaja vaatii 14.1.1997 tehdyn komission päätöksen C (97) 148 lopullinen,
jossa hylättiin Monsanto Europe SA/NV:n hakemus sometriboven, joka on naudan
somatotropiinin rekombinantti (BST), sisällyttämisestä yhteisön menettelystä
eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa
26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90
(EYVL L 224, s. 1) liitteeseen II, kumoamista,
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (toinen
jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Potocki sekä tuomarit
C. W. Bellamy ja A. W. H. Meij,
kirjaaja: hallintovirkamies A. Mair,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 16.12.1998 pidetyssä suullisessa
käsittelyssä esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asiaa koskevat oikeussäännöt
- 1.
- Neuvosto antoi 26.6.1990 asetuksen N:o 2377/90 yhteisön menettelystä
eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa
(EYVL L 224, s. 1; jäljempänä asetus N:o 2377/90).
- 2.
- Komissio vahvistaa kyseisen asetuksen mukaisesti jäämien enimmäismäärät.
Kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa jäämien enimmäismäärä
määritellään eläinlääkkeen käytöstä johtuvan jäämän enimmäispitoisuudeksi, jonka
yhteisö voi hyväksyä laillisesti sallittavaksi tai hyväksytyksi tunnustettavaksi
elintarvikkeissa tai elintarvikkeilla.
- 3.
- Asetuksessa N:o 2377/90 säädetään neljän sellaisen liitteen luomisesta, joihin
farmakologisesti vaikuttava aine, joka on tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeita
tuottavien eläinten hoitoon tarkoitetuissa eläinlääkkeissä, voidaan sisällyttää:
liite I, joka on varattu aineille, joiden jäämien enimmäismäärä voidaan
vahvistaa niiden vaarojen arvioimisen jälkeen, joita kyseisellä aineella on
ihmisten terveydelle;
liite II, joka on varattu aineille, joille ei ole vahvistettava jäämien
enimmäismääriä,
liite III, joka on varattu aineille, joiden osalta ei ole mahdollista vahvistaa
lopullisesti jäämien enimmäismäärää, mutta joiden osalta voidaan ihmisten
terveyttä vaarantamatta vahvistaa väliaikainen jäämien enimmäismäärä
määräajaksi, joka on yhteydessä asianmukaisten tieteellisten tutkimusten
loppuun saattamiseksi tarvittavaan aikaan; kyseistä määrä-aikaa voidaan
pidentää ainoastaan kerran;
liite IV, joka on varattu aineille, joiden osalta ei voida vahvistaa jäämien
enimmäismäärää sen vuoksi, että kyseisen aineen jäämät ovat minä tahansa
määrinä vaaraksi kuluttajan terveydelle.
- 4.
- Asetuksen N:o 2377/90 6 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
Saadakseen sisällytetyksi liitteeseen I, II tai III uuden farmakologisesti vaikuttavan
aineen, joka on:
tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeita tuottavien eläinten hoitoon
tarkoitetuissa eläinlääkkeissä, ja
tarkoitettu saatettavaksi markkinoille yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa,
jotka eivät ole aiemmin myöntäneet lupaa käyttää kyseistä ainetta
elintarvikkeita tuottaville eläimille,
tulee henkilön, joka vastaa markkinoille saattamisesta, esittää hakemus komissiolle
.
- 5.
- Asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan komissio toimittaa viipymättä
hakemuksen eläinlääkekomitean tutkittavaksi varmistuttuaan 30 päivän määräajan
kuluessa siitä, että hakemus on jätetty oikeassa muodossa.
- 6.
- Asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio tekee 120 päivän määräajan
kuluessa siitä, kun hakemus toimitettiin eläinlääkekomitean käsiteltäväksi, ja ottaen
huomioon komitean jäsenten esittämät lausunnot, ehdotuksen tarvittavista
toimenpiteistä.
- 7.
- Asetuksen 6 artiklan 5 kohdan mukaan komissio tekee toimenpide-ehdotuksen
eläinlääkkeitä koskevien direktiivien mukauttamista tekniikan kehitykseen
käsittelevälle komitealle (jäljempänä hallintokomitea) 8 artiklassa säädettyä
menettelyä noudattaen.
- 8.
- Asetuksen 8 artiklan 2 kohdan nojalla hallintokomitea antaa lausuntonsa
toimenpide-ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja vahvistaa asian
kiireellisyyden mukaan.
- 9.
- Asetuksen 8 artiklan 3 kohdassa kuvaillaan menettely, jota noudattaen komissio tai
tarvittaessa neuvosto päättää suunnitelluista toimenpiteistä ottaen huomioon
hallintokomitean antaman lausunnon.
- 10.
- Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön luvananto- ja
valvontamenettelyistä sekä Euroopan lääkearviointiviraston perustamisesta 22
päivänä heinäkuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2309/93
(EYVL L 214, s. 1; jäljempänä asetus N:o 2309/93) säädetään menettelystä, jonka
mukaan eläinlääkkeen markkinoille saattamista koskeva yhteisön lupa (jäljempänä
markkinoille saattamista koskeva lupa) myönnetään.
- 11.
- Kyseisen asetuksen 31 artiklan 3 kohdan b alakohdasta ilmenee, että jos eläinlääke
on tarkoitettu annosteltavaksi elintarvikkeita tuottaville eläimille, jäämien
enimmäismäärän vahvistaminen sen farmakologisesti vaikuttavan aineen osalta
asetuksen N:o 2377/90 mukaisesti on yksi luvan myöntämisen edellytyksistä.
- 12.
- Saman asetuksen 34 artiklan 2 kohdan nojalla se, että yhteisö epää luvan, tarkoittaa
koko yhteisöä koskevaa kieltoa saattaa asianomainen eläinlääke markkinoille.
- 13.
- Korkean teknologian, erityisesti bioteknologisesti tuotettujen, lääkkeiden
markkinoille saattamista koskevien kansallisten toimenpiteiden lähentämisestä 22
päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 87/22/ETY (EYVL L 15,
s. 38; jäljempänä direktiivi 87/22/ETY) 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että
vastaanotettuaan korkean teknologian avulla tuotetun lääkkeen markkinoille
saattamista koskevan lupahakemuksen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten
on tuotteen markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön pyynnöstä saatettava asia
joko lääkevalmistekomiteaan tai eläinlääkekomiteaan niiden keskinäisen
toimivallanjaon mukaisesti lausunnon antamista varten.
- 14.
- Naudan somatotropiinin (BST) antamisesta 25 päivänä huhtikuuta 1990 tehdyssä
neuvoston päätöksessä 90/218/ETY (EYVL L 116, s. 27), jota on muutettu viimeksi
20.12.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/936/EY (EYVL L 366, s. 19)
kielletään määräaikaisesti naudan somatotropiinin rekombinantin (jäljempänä
BST), joka on kasvuhormoni, saattaminen markkinoille.
- 15.
- Päätöksen 90/218/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 94/936/EY,
1 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan jäsenvaltiot eivät saa sallia 31.12.1999 asti
niiden alueella BST:n markkinoille saattamista kaupan pitämistä varten eivätkä sen
antamista millään tavalla lypsylehmille.
Oikeusriidan perustana olevat tosiseikat
- 16.
- Monsanto Company keksi ja kehitti somatech -nimisen eläinlääkkeen. Kyseisen
tuotteen farmakologisesti vaikuttava aine on sometribove, joka on
maidontuotannon lisäämiseksi lypsylehmille annettava BST.
- 17.
- Monsanto Europe SA/NV, joka on Belgian oikeuden mukaan perustettu yhtiö
(jäljempänä Monsanto Europe), on Monsanto Companyn kokonaan omistama
tytäryhtiö. Monsanto Europe vastaa tietyistä sometriboven kaupalliseen
hyödyntämiseen liittyvistä tehtävistä yhteisössä Monsanto Companyn puolesta, joka
koordinoi kyseistä hyödyntämistä maailmanlaajuisesti.
- 18.
- Ranskan tasavallan toimivaltaiset viranomaiset saattoivat vuonna 1987 Monsanto
Europen pyynnöstä ja direktiivin 87/22/ETY 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti asian
eläinlääkekomitean käsiteltäväksi saadakseen sometribovea koskevan lausunnon.
- 19.
- Asetuksen N:o 2377/90 voimaantulon jälkeen komissio ilmoitti Monsanto Europelle,
ettei sen ollut tarpeen tehdä uutta hakemusta sometriboven sisällyttämiseksi
asetuksen N:o 2377/90 liitteeseen II (jäljempänä liite II), koska asia oli jo saatettu
eläinlääkekomitean käsiteltäväksi direktiivin 87/22/ETY mukaisesti.
- 20.
- Eläinlääkekomitea antoi 27.1.1993 lausuntonsa asiasta.
- 21.
- Lausunnossa todetaan erityisesti seuraavaa:
Komitea katsoo, että kansanterveyden suojelemisen takia ei ole välttämätöntä
vahvistaa tuotteen vaikuttavan aineen, sometriboven jäämien enimmäismääriä, ja
näin ollen se suosittelee sometriboven sisällyttämistä liitteessä II olevaan luetteloon
aineista, joille ei ole vahvistettava jäämien enimmäismääriä .
- 22.
- Yhdistyneen kuningaskunnan Veterinary Medicines Directorate ilmoitti 20.4.1995
päivätyllä kirjeellä Monsanto Europelle, että komissio oli valmistellut ehdotuksen
asetukseksi sometriboven sisällyttämisestä liitteeseen II. Ehdotus piti näin ollen
saattaa hallintokomitean käsiteltäväksi asetuksen N:o 2377/90 6 artiklan 5 kohdan
ja 8 artiklan mukaisesti.
- 23.
- Komission virkamiesten kanssa 17.10.1995 pidetyssä kokouksessa kantajalle
kuitenkin ilmoitettiin, että komissio oli vetänyt ehdotuksen asialistalta, koska BST
oli määräaikaisesti kielletty.
- 24.
- Tässä tilanteessa yksi kantajan lakimiehistä vaati 6.11.1996 päivätyllä kirjeellä
nimenomaisesti komissiota EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan mukaisesti
ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että asia palautetaan
ilman muita viivytyksiä hallintokomitean käsiteltäväksi asetuksen N:o 2377/90
mukaisesti.
- 25.
- Kyseisen vaatimuksen jälkeen komissio teki 14.1.1997 päätöksen C (97) 148
lopullinen (jäljempänä riidanalainen päätös).
- 26.
- Kyseisen päätöksen johdanto-osan neljännessä, viidennessä, kuudennessa ja
seitsemännessä perustelukappaleessa ja päätösosassa säädetään seuraavaa:
ottaen huomioon, että neuvoston asetuksen N:o 2377/90 6 artiklan mukaan uuden
farmakologisesti vaikuttavan aineen sisällyttämiseksi asetuksen liitteisiin aineen on
oltava tarkoitettu käytettäväksi eläinlääkkeissä ja saatettavaksi markkinoille yhdessä
tai useammassa jäsenvaltiossa;
neuvosto on tehnyt 20.12.1994 päätöksen 94/936/EY naudan somatotropiinin (BST)
markkinoille saattamisesta ja antamisesta 25.4.1990 tehdyn päätöksen 90/218/ETY
muuttamisesta;
tämän päätöksen 1 artiklassa määrätään, että jäsenvaltioiden on huolehdittava
siitä, ettei niiden alueella sallita 31 päivään joulukuuta 1999 asti millään tavalla
tapahtuvaa naudan somatotropiinin markkinoille saattamista kaupan pitämistä
varten tai sen antamista lypsylehmille, ja sillä kielletään näin ollen naudan
somatotropiinin kaupan pitäminen ja antaminen yhteisössä, sillä tätä ainetta
annetaan ainoastaan lypsylehmille;
koska yksi niistä edellytyksistä, joiden perusteella kyseisen aineen sisällyttämistä
asetuksen N:o 2377/90 liitteisiin voidaan hakea, ei ole täyttynyt, ja koska kyseisestä
sisällyttämisestä ei katsota olevan hyötyä, komissio katsoo, että 6.11.1996 tehtyä
hakemusta ei ole hyväksyttävä, tämän kuitenkaan rajoittamatta tilanteen uudelleen
arviointia, mikäli olosuhteet muuttuvat;
komissio on tehnyt seuraavan päätöksen:
1 artikla
Hakemus sometriboven (naudan somatotropiini) sisällyttämisestä neuvoston
asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteeseen II hylätään.
2 artikla
Tämä päätös osoitetaan Monsantolle, avenue de Tervuren 270272, 1040 Bryssel,
Belgia.
- 27.
- Riidanalainen päätös annettiin 23.1.1997 tiedoksi Monsanto Europelle Brysselissä.
Asian käsittelyn vaiheet ja asianosaisten vaatimukset
- 28.
- Monsanto Company nosti käsiteltävänä olevan kanteen 14.4.1997 ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimeen toimittamallaan kannekirjelmällä.
- 29.
- Ranskan tasavalta toimitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 12.8.1997
väliintulohakemuksen, jossa se pyysi saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen
vastaajan vaatimuksia. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kolmannen
jaoston puheenjohtaja hyväksyi väliintulohakemuksen 29.9.1997 antamallaan
määräyksellä.
- 30.
- Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
kumoaa riidanalaisen päätöksen;
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
- 31.
- Komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
ensisijaisesti jättää kanteen tutkimatta;
toissijaisesti hylkää kanteen perusteettomana;
velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
- 32.
- Ranskan tasavalta tukee komission vaatimuksia.
Kanteen nostamisen jälkeiset tosiseikat ja oikeudenkäynnin seuranta
- 33.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (kolmas jaosto) antoi 25.6.1998 tuomion
asiassa T-120/96, Lilly Industries vastaan komissio (Kok. 1998, s. II-2571, jäljempänä
asia Lilly).
- 34.
- Kyseisen tuomion tuomiolauselman 1 kohdassa todetaan seuraavaa:
Komission 22.5.1996 tekemä päätös, jossa se hylkäsi kantajan hakemuksen
somidoboven (naudan somatotropiini) sisällyttämisestä asetuksen N:o 2377/90
liitteessä II olevaan luetteloon, kumotaan.
- 35.
- Koska komissio ei valittanut asiassa Lilly annetusta tuomiosta laillisessa
määräajassa, kyseisen tuomio sai oikeusvoiman.
- 36.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (kolmas jaosto) totesi kyseisten kahden
asian tosiasiallisen ja oikeudellisen asiayhteyden samankaltaisuuden ja kehotti
asianosaisia esittämään mahdolliset huomautuksensa niistä seurauksista, joita
kyseisellä tuomiolla on tälle oikeudenkäynnille.
- 37.
- Komissio ja kantaja noudattivat kehotusta 3.7.1998 ja 6.7.1998 päivätyillä kirjeillään.
Ranskan hallitus ei esittänyt huomautuksia asetetussa määräajassa.
- 38.
- Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jaostojen kokoonpanoa muutettiin
uuden toimintavuoden alusta alkaen, esittelevä tuomari siirrettiin toiseen jaostoon,
johon käsiteltävänä oleva asia näin ollen siirrettiin.
- 39.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (toinen jaosto) päätti esittelevän tuomarin
kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn ilman edeltäviä asian
selvittämistoimia. Asianosaisten lausumat ja vastaukset ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 16.12.1998 pidetyssä istunnossa.
Tutkittavaksi ottaminen
- 40.
- Kantaja vahvisti suullisessa käsittelyssä vastauksenaan ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen esittämään kysymykseen, että se oli nostanut käsiteltävänä olevan
kanteen omaan lukuunsa eikä Monsanto Europen lukuun.
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 41.
- Komissio toteaa Ranskan tasavallan tukemana, että vaikka tietyissä tilanteissa,
esimerkiksi kilpailuoikeuden alalla, voi tuntua hyödyttömältä erotella emoyhtiötä
ja sen tytäryhtiötä, asia on toinen käsiteltävänä olevassa asiassa, joka koskee
eläinlääkealaa, jolla Monsanto Companylla ja Monsanto Europella on hyvin
erilaiset asemat oikeuksien ja velvoitteiden osalta.
- 42.
- Erityisesti direktiivistä 87/22/ETY ja asetuksista N:o 2377/90 ja N:o 2309/93
seuraavat menettelylliset oikeudet kuuluvat ainoastaan Monsanto Europelle, koska
se teki kyseisissä säädöksissä säädettyjen hallinnollisten menettelyjen mukaiset
hakemukset. Se, että Monsanto Europe on Monsanto Companyn tytäryhtiö ei
muuta tältä osin mitään, koska yksinomaan tämä seikka ei takaa Monsanto
Companylle mitään oikeutta eikä aseta sille mitään velvoitetta.
- 43.
- Tässä tilanteessa päätös koskee ainoastaan Monsanto Europea, jolle riidanalainen
päätös on osoitettu. Ainoastaan Monsanto Europe voi näin ollen komission mukaan
nostaa päätöksen kumoamiseksi tarkoitetun kanteen.
- 44.
- Koska riidanalaista päätöstä sitä vastoin ei ole osoitettu Monsanto Companylle eikä
päätös koske sitä suoraan ja erikseen, se ei voi komission mukaan vaatia päätöksen
kumoamista.
- 45.
- Erityisemmin suoran vaikutuksen osalta komissio korostaa, että toisin kuin
Monsanto Europella, Monsanto Companylla ei voi olla oikeutta saada sometribove
sisällytetyksi liitteeseen II, eikä se näin ollen sitäkään suuremmalla syyllä voi olla
markkinoille saattamista koskevan luvan mahdollinen haltija.
- 46.
- Kaiken edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että kanne on jätettävä
tutkimatta.
- 47.
- Kantaja kiistää komission väitteet ja niiden perustelut.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 48.
- Alustavasti on todettava, että Monsanto Company keksi ja kehitti somatechin. Se
on Monsanto Europen emoyhtiö ja koordinoi somatechin kaupallista hyödyntämistä
maailmanlaajuisesti. Nämä ominaisuudet huomioon ottaen sillä on ilmeinen
taloudellinen intressi siinä, että yksi välttämätön edellytys sille, että Monsanto
Europe voi pitää somatechia kaupan yhteisössä, toteutuu.
- 49.
- Vaikka on totta, että riidanalainen päätös on osoitettu Monsantolle, on kuitenkin
lisäksi todettava, että päätös on osoitettu Monsanto Europen kotipaikkaan
Brysselissä. Lisäksi komissio ratkaisi kyseisellä päätöksellä Monsanto Europen
tekemän hakemuksen sometriboven sisällyttämisestä liitteeseen II. Tässä tilanteessa
riidanalainen päätös on katsottava osoitetuksi Monsanto Europelle.
- 50.
- Käsiteltävänä olevan kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten tutkimiseksi on
näin ollen tarkistettava se, koskeeko riidanalainen päätös kantajaa, jolle kyseistä
päätöstä ei ole osoitettu, perustamissopimuksen 173 artiklan neljännessä kohdassa
tarkoitetulla tavalla suoraan ja erikseen.
- 51.
- Sen osalta, koskeeko riidanalainen päätös kantajaa suoraan, on heti todettava, että
kyseisessä päätöksessä ei sen voimaan saattamisen osalta jätetä mitään
harkintavaltaa millekään viranomaiselle.
- 52.
- Tämän jälkeen on todettava, että koska riidanalaisella päätöksellä hylätään
Monsanto Europen tekemä hakemus sometriboven sisällyttämisestä liitteeseen II,
sen suora seuraus on se, ettei sometribovelle ole vahvistettu jäämien
enimmäismäärää.
- 53.
- Tältä osin on muistettava, että asetuksen N:o 2377/90 mukainen jäämien
enimmäismäärän vahvistaminen sometriboven osalta on välttämätön edellytys sille,
että somatechille voidaan myöntää asetuksen N:o 2309/93 31 artiklan 3 kohdan b
alakohdan mukainen markkinoille saattamista koskeva lupa.
- 54.
- Vaikka on totta, ettei jäämien enimmäismäärän vahvistamisella sometriboven osalta
ole sitä automaattista seurausta, että somatech voidaan saattaa laillisesti
markkinoille (ks. tältä osin asia Lilly, tuomion 8890 kohta), kieltäytyminen
vahvistaa tällaista jäämien enimmäismäärää merkitsee itsessään sitä, että yhteisö
evää somatechilta markkinoille saattamista koskevan luvan, mikä puolestaan
merkitsee saman asetuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaista, koko yhteisöä koskevaa
kieltoa saattaa somatech markkinoille.
- 55.
- Riidanalainen päätös vaikuttaa tässä tilanteessa suoraan siten, ettei somatechia
voida pitää kaupan yhteisössä siinäkään oletetussa tilanteessa, jossa muut kaupan
pitämisen edellytykset mahdollistavat sen ja erityisesti jossa BST:n myynti- ja
käyttökielto poistuu (ks. tältä osin Lilly-tuomio, 6567 kohta).
- 56.
- Tässä tilanteessa riidanalaisen päätöksen on katsottava koskevan kantajaa suoraan.
- 57.
- Toiseksi, sen osalta, koskeeko riidanalainen päätös kantajaa erikseen, on todettava,
että oikeuskäytännön mukaan yhteisön toimi koskee luonnollista henkilöä tai
oikeushenkilöä erikseen ainoastaan silloin, kun tämä toimi vaikuttaa kyseiseen
henkilöön tiettyjen, henkilölle ominaisten piirteiden tai sellaisen henkilölle
ominaisen tosiasiallisen aseman vuoksi, joka erottaa hänet tai sen kaikista muista
ja yksilöi hänet tai sen samalla tavalla kuin toimen kohteen (ks. esim. asia T-585/93,
Greenpeace ym. v. komissio, määräys 9.8.1995, Kok. 1995, s. II-2205, 48 kohta,
vahvistettu valituksen jälkeen asiassa C-321/95 P, Greenpeace Council ym. v.
komissio, tuomio 2.4.1998, Kok. 1998, s. I-1651).
- 58.
- Käsiteltävänä olevassa tapauksessa riittää, kun todetaan, että kantaja pitää
hallussaan kaikkia Monsanto Europen osakkeita ja että se näin ollen omistaa
kyseisen yrityksen kokonaan. Tämä piirre erottaa kantajan suhteessa riidanalaiseen
päätökseen kaikista muista ja erityisesti muista kyseisten markkinoiden
taloudellisista toimijoista.
- 59.
- Tässä tilanteessa riidanalaisen päätöksen on katsottava koskevan kantajaa erikseen.
- 60.
- Koska riidanalainen päätös koskee kantajaa suoraan ja erikseen, kanne otetaan
tutkittavaksi.
Pääasia
Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut
- 61.
- Kantaja totesi 6.7.1998 päivätyssä kirjeessään (ks. edellä oleva 37 kohta), että koska
käsiteltävänä oleva asia on samankaltainen kuin tuomioon johtanut asia Lilly, sillä
on oltava sama lopputulos, eli toisin sanoen se, että riidanalainen päätös kumotaan.
- 62.
- Komissio myöntää 3.7.1998 päivätyssä kirjeessään (ks. edellä oleva 37 kohta), että
kyseisten kahden asian tosiasiallinen ja oikeudellinen asiayhteys on hyvin
samankaltainen (very similar). Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
toteaisi, että käsiteltävänä oleva kanne täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset,
komissio myöntää, että riidanalainen päätös olisi kumottava samoilla perusteilla,
jotka johtivat siihen, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi kanteen
kohteena olevan päätöksen asiassa Lilly.
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 63.
- Asianosaisten välillä on kiistatonta, että riidanalainen päätös on kumottava samoilla
perusteilla, jotka johtivat siihen, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi
kanteen kohteena olevan päätöksen asiassa Lilly.
- 64.
- Koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole todennut mitään sellaista tosi-
tai oikeusseikkaa, joka voisi johtaa toisenlaiseen lopputulokseen, on syytä viitata
asiassa Lilly annetun tuomion perusteluihin ja siten kumota riidanalainen päätös.
Oikeudenkäyntikulut
- 65.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan
mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan
oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Saman työjärjestyksen 87
artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat
kuitenkin omista oikeudenkäyntikuluistaan.
- 66.
- Koska komissio on hävinnyt asian, se on näin ollen, ottaen huomioon kantajan
vaatimukset, velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä
korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
- 67.
- Väliintulijana oleva Ranskan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (toinen
jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
1) Komission 14.1.1997 tekemä päätös C (97) 148 lopullinen, jossa se hylkäsi
Monsanto Europe SA/NV:n hakemuksen sometriboven sisällyttämisestä
yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi
eläinperäisissä elintarvikkeissa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun
neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteessä II olevaan luetteloon,
kumotaan.
2) Komissio velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja
korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
3) Ranskan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Julistettiin Luxemburgissa 22 päivänä huhtikuuta 1999.
H. Jung
A. Potocki
kirjaaja
jaoston puheenjohtaja