Valitus, jonka Ioannis Vakalis on tehnyt 14.6.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-38/10, Vakalis v. komissio, 13.4.2011 antamasta tuomiosta

(Asia T-317/11 P)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Ioannis Vakalis (Luvinate, Italia) (edustaja: asianajaja S. A. Pappas)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen tuomion;

hyväksymään kaikki ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset lukuun ottamatta vaatimusta, jonka virkamiestuomioistuin on perustellusti jättänyt tutkimatta;

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tällä valituksella vaaditaan kumoamaan virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa Vakalis v. komissio 13.4.2011 antama tuomio.

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa neljään valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu virkamiestuomioistuimen perustelujen epäjohdonmukaisuuteen ja siihen, että virkamiestuomioistuin ei ole tehnyt johtopäätöksiä havainnoistaan, koska se on katsonut, että valuuttavaihtelujen huomioon ottaminen on komission tehtävä. Komissio ei valittajan mukaan kuitenkaan ota huomioon tätä kysymystä. Riidanalainen tuomio on siis epäjohdonmukaisesti perusteltu.

Toinen valitusperuste, joka perustuu siihen, että virkamiestuomioistuin on erehtynyt sille esitetystä kysymyksestä. Riidanalaisesta tuomiosta käy ilmi, että virkamiestuomioistuin on ymmärtänyt, että kysymys koski sitä, onko sellaisten virkamiesten, joihin sovelletaan vuoden 1969 henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevien 11 ja 12 artiklan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä ja virkamiesten, joihin sovelletaan vuoden 2004 henkilöstösääntöjen yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, erilainen kohtelu lainvastaista, vaikka virkamiestuomioistuimelle esitetyllä kysymyksellä haluttiin tietää, "ovatko uudet täytäntöönpanosäännökset syrjiviä siltä osin kuin niissä sovelletaan samanlaista kohtelua erilaisissa tilanteissa". Näin ollen valittaja väittää, että virkamiestuomioistuin on virheellisesti hylännyt yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamista koskevan kanneperusteen.

Kolmas valitusperuste, joka perustuu siihen, että virkamiestuomioistuin on korvannut perustelut uusilla perusteilla. Valittaja väittää yhtäältä, että täytäntöönpanosäännöksiä koskevat taloudelliset perustelut ovat tulleet esille vasta suullisessa käsittelyssä ja toisaalta, että nämä perustelut ovat erilaiset kuin valittajalle valituksen hylkäämisen yhteydessä annetut perustelut (perustelut, jotka virkamiestuomioistuin on myöntänyt riittämättömiksi). Oikeuskäytännön mukaan virkamiestuomioistuimen asiana ei ole korjata puuttuvia perusteluja tai täydentää kyseisiä komission perusteluja lisäämällä tai asettamalla niiden tilalle seikkoja, jotka eivät käy ilmi itse riidanalaisesta päätöksestä.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen siltä osin kuin virkamiestuomioistuin on hylännyt yhdenvertaisuusperiaatetta koskevan kanneperusteen sillä perusteella, että valittaja ei osoittanut, että kyseessä oli perusteeton erilainen kohtelu. Valittaja on kuitenkin osoittanut, että erilaista kohtelua ei voitu perustella euron käyttöön ottamisella, joka oli hänen valituksensa alkuperäinen hylkäämisperuste.

____________