Kanne 11.1.2010 - Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. parlamentti ja neuvosto

(Asia T-18/10)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Inuit Tapiriit Kanatami (Ottawa, Kanada), Nattivak Hunters & Trappers Association (Qikiqtarjuaq, Kanada) Pangnirtung Hunters' and Trappers' Organisation (Pangnirtung, Kanada), Jaypootie Moesesie (Qikiqtarjuaq, Kanada), Allen Kooneeliusie (Qikiqtarjuaq, Kanada), Toomasie Newkingnak (Qikiqtarjuaq, Kanada), David Kuptana (Ulukhaktok, Kanada), Karliin Aariak (Iqaluit, Kanada), Efstathios Andreas Agathos (Ateena, Kreikka), Canadian Seal Marketing Group (Quebec, Kanada), Ta Ma Su Seal Products (Cap-aux-Meules, Kanada), Fur Institute of Canada (Ottowa, Kanada), NuTan Furs, Inc (Catalina, Kanada), Inuit Circumpolar Conference Greenland (ICC) (Nuuk, Kanada), Johannes Egede (Nuuk, Kanada), Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat (KNAPK) (Nuuk, Kanada) (edustajat: asianajajat J. Bouckaert, M. van der Woude ja H. Viaene)

Vastaajat: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

kanne on otettava tutkittavaksi

asetus N:o 1007/2009 on kumottava SEUT 263 artiklan mukaisesti

vastaajat on velvoitettava korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut

vastaajat on velvoitettava korvaamaan omat oikeudenkäyntikulunsa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat, jotka ovat hylkeitä metsästäviä ja pyydystäviä inuiitteja, muilla tavoin hyljetuotteisiin liittyvää toimintaa harjoittavia henkilöitä, inuiittien sekä muiden hyljetuotteiden käsittelyä harjoittavien henkilöiden ja yritysten etujärjestöjä, vaativat kanteessaan sen hyljetuotteiden kaupasta 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1007/2009¹ kumoamista, jolla rajoitetaan hyljetuotteiden saattamista Euroopan unionin markkinoille.

Kantajat esittävät vaatimustensa tueksi kolme oikeudellista perustetta.

Ensimmäiseksi kantajat väittävät, että Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät oikeudellisen virheen käyttäessään EY 95 artiklaa (josta on tullut SEUT 114 artikla) riidanalaisen asetuksen oikeudellisena perustana. Tältä osin kantajat katsovat, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EY 95 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden todellinen tavoite on oltava sisämarkkinoiden luomisen ja toiminnan edellytysten parantaminen eikä EY 95 artiklaa voida soveltaa vain sillä perusteella, että toimenpiteellä on vaikutuksia sisämarkkinoiden luomiseen. Kantajat katsovat, että riidanalaisella asetuksella ei toteuteta tällaista parantamista kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetään, vaan sillä päinvastoin poistetaan mahdollisuudet asetuksen soveltamisalaan kuuluvien hyljetuotteiden sisämarkkinoiden luomiselle.

Toiseksi kantajat väittävät, että valittajat tekivät oikeudellisen virheen rikkomalla toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta, sellaisena kuin niistä määrätään SEUT 5 artiklassa ja toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa. Kantajat väittävät, että vastaajat eivät ole osoittaneet, miksi toimenpiteitä edellytetään Euroopan unionin tasolla. Kantajat toteavat, että tähän mennessä hyljetuotteet on kielletty vain kahdessa jäsenvaltiossa. Lisäksi kantajat väittävät, että vaikka Euroopan unionin tasolla toteutettavien toimenpiteiden tarkoitus oli täyttää toissijaisuuden vaatimukset, asetuksessa mainitut tavoitteet olisi voitu saavuttaa vähemmän tunkeilevilla toimenpiteillä. Kantajat riitauttavat sen seikan, että vastaajat päättivät kieltää hyljetuotteet lähes kokonaan sen sijaan, että ne olisivat toteuttaneet vähemmän rajoittavia vaihtoehtoja kuten tuotemerkintöjä koskevia vaatimuksia.

Kolmanneksi kantajat väittävät, että riidanalaisella asetuksella rajoitetaan epäasianmukaisella tavalla kantajien mahdollisuuksia hankkia elantonsa rajaamalla niiden taloudellisen toiminnan perinteisiin metsästys- ja elinkeinonhankintamenetelmiin. He katsovat, että siitä huolimatta, että heidän jokapäiväiseen elämäänsä puututaan tällä tavoin suoraan, neuvosto tai parlamentti eivät ole kuulleet heitä. Lisäksi kantajat väittävät, että vastaajat eivät punninneet inuiittiyhteisöjen intressejä pysyä elossa arktisella alueella joidenkin unionin kansalaisten moraalisen vakaumuksen kanssa ja rikkoivat täten Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjan nro 1 1 artiklaa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa, luettuna yhdessä sen 9 ja 10 artiklan kanssa, sellaisena kuin sitä on tulkittu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, sekä loukkasivat kantajien perusoikeutta tulla kuulluiksi.

____________

¹ - EUVL L 286, 31.10.2009, s. 36.