Asia T-676/13

Italian International Film Srl

vastaan

koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)

Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelma (MEDIA 2007) – Tukitoimenpiteet eurooppalaisten elokuvien levitykseen maan ulkopuolelle – Valituille elokuville tarkoitettua tukea 2013 koskeva ehdotuspyyntö – EACEA:n toimi, jolla ilmoitetaan kantajalle elokuvaa ”Only God Forgives” koskevan kantajan hakemuksen hylkäämisestä – EACEA:n toimi, jolla vahvistetaan hylkääminen, mutta johon sisältyy uusia perusteluja – Toimivalta – Tehtävien jako komission ja EACEA:n välillä – Sidottu harkintavalta – Kumoamiskanne – Kannekelpoinen toimi – Tutkittavaksi ottaminen – Perusteluvelvollisuus – Pysyvät ohjeet 2012–2013 – Aineellista tai fyysistä levitystä koskeva sopimus – EACEA:lle ei ole ilmoitettu etukäteen – Hakemuksen tukikelvottomuus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 4.2.2016

1.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) kirje, jolla vahvistetaan se, että komissio on hylännyt tukihakemuksen, mutta johon sisältyy uusia perusteluja, kuuluu edellä mainittuihin toimiin

(SEUT 263 artiklan 4 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1718/2006)

2.      Kumoamiskanne – Kanne sellaisesta päätöksestä, jolla pelkästään vahvistetaan aikaisempi päätös – Tutkimatta jättäminen – Aikaisemman päätöksen vahvistavan päätöksen käsite

(SEUT 263 artikla)

3.      Kulttuuri – Unionin ohjelmat – MEDIA-ohjelma – Elokuvien levityksen rahoitusta koskevat hakemukset – Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) käsittely – EACEA:n toimivalta – Ulottuvuus – Päätöksen tekeminen uudelleentarkastelupyynnön johdosta sellaisella perusteella, jota komissio ei ole esittänyt alkuperäisessä hylkäyspäätöksessään, ei kuulu mainitun toimivallan piiriin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1718/2006)

4.      Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Sen toimielimen toimivallan puuttuminen, joka on tehnyt riidanalaisen toimen – Kumoaminen, joka voi johtaa vain uuteen samansisältöiseen päätökseen pääasian osalta – Tehoton kanneperuste

(SEUT 263 artikla)

5.      Kulttuuri – Unionin ohjelmat – MEDIA-ohjelma – Elokuvien levityksen rahoitusta koskevat hakemukset – Hakijan velvollisuus toimittaa kattavat tiedot – Ulottuvuus

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1718/2006)

6.      Kumoamiskanne – Unionin tuomioistuinten toimivalta – Vaatimukset toimielimen velvoittamiseksi toimimaan tietyllä tavalla – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 263 artikla)

1.      Se, että unionin toimielin, elin tai laitos on lähettänyt kirjeen vastaanottajalle vastaukseksi tämän tekemään kysymykseen, ei riitä siihen, että kirje katsottaisiin SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetuksi päätökseksi, minkä johdosta asiassa voitaisiin nostaa kumoamiskanne. Vaikka kaikista unionin toimielinten antamista säännöksistä niiden luonteesta tai muodosta riippumatta nimittäin voidaan nostaa kumoamiskanne, tapauksen mukaan SEUT 263 artiklan viidennessä kohdassa tarkoitetuilla edellytyksillä ja siinä sallittujen erityisten menettelysääntöjen mukaan myös unionin elinten ja laitosten antamista säännöksistä, näin on sillä edellytyksellä – kun kanteen on nostanut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö –, että mainituilla säännöksillä on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi.

Tällaisesta tilanteesta on kyse tapauksessa, jossa koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) kirjeellä on pysytetty päätös siitä, että Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (MEDIA 2007) tehdyn päätöksen N:o 1718/2006 puitteissa julkaistun ehdotuspyynnön johdosta tehty yrityksen hakemus elokuvan tukemisesta hylätään, silloin kun EACEA on mainitussa kirjeessä ylittänyt sen, mitä pelkkä aiemman komission hylkäävän päätöksen selittäminen olisi edellyttänyt, eikä ole vain valaissut mainittua päätöstä, vaan on itse ilmaissut, että yrityksen tekemä tukihakemus oli hylättävä. Mainitunlainen kirje on siis SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu päätös.

(ks. 26, 27, 32 ja 34 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 35 kohta)

3.      Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) toimivalta ehdotuspyynnön, joka on julkaistu Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (MEDIA 2007) tehdyn päätöksen N:o 1718/2006 puitteissa, nojalla myönnettyjen tukien osalta rajoittuu ensinnäkin kunkin hakijan asiakirja-aineiston käsittelyyn valintaesityksen valmistelemiseksi komission suorittamaa valintaa varten komitologiamenettelyn mukaisesti, toiseksi tukien myöntämistä koskevien yksittäistapauksia koskevien päätösten tiedoksiantoon niiden saajille ja kolmanneksi vaatimusten, jotka koskevat tukien myöntämistä koskevien päätösten uudelleentarkastelua, käsittelyyn.

Näin ollen tilanteessa, jossa hakija on pyytänyt hylkäyspäätöksen uudelleentarkastelua, EACEA saattoi valita kyseisen vaatimuksen käsittelemiseksi sen välillä, selittääkö se hylkäyspäätöksen vai saattaako se asian komission käsiteltäväksi, jotta komissio muuttaisi kyseistä päätöstä joko niin, että tuki myönnetään, tai niin, että se evätään, mutta muista kuin alun perin esitetyistä syistä. Tältä osin EACEA ei mitenkään voinut olla toimivaltainen muuttamaan päätöstä, jota se ei ollut toimivaltainen tekemään. Tästä seuraa, että koska EACEA on uudelleentarkastelupyynnön johdosta itse hylännyt pyynnön sellaisella perusteella, jota komissio ei ole käyttänyt, se ei ole kyseisen päätöksen tehdessään noudattanut toimivaltaansa.

(ks. 49, 51 ja 53 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 54 ja 65 kohta)

5.      Kuten Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (MEDIA 2007) tehdyn päätöksen N:o 1718/2006 alaan kuuluvaan ehdotuspyyntöön liitettyjen MEDIA 2007 -ohjelmaa koskevien pysyvien ohjeiden 5.1 kohdasta ilmenee, elokuvan levitystuen myöntämisen edellytyksenä on se, että hakija itse levittää elokuvaa teattereihin kyseisellä alueella. Tästä huolimatta mainitussa määräyksessä annetaan levittäjälle mahdollisuus käyttää rajoitetusti alihankintasopimuksia sillä edellytyksellä, että niiden käyttäminen on saatettu koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) tietoon. Tätä taustaa vasten 5.1 kohtaan sisältyy tosiasiassa levityssopimusten jako kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen on alihankintasopimukset, toinen levitystoiminnan jakamista useiden toimijoiden kesken koskevat sopimukset ja kolmas fyysisten levittäjien, jotka eivät ole tukikelpoisia, käyttöä erityisiin palveluihin koskevat sopimukset. Se, että mainitut fyysiset levittäjät eivät ole tukikelpoisia, ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei niiden käyttämistä erityisiin palveluihin koskevia sopimuksia tarvitse toimittaa EACEA:lle. Jo pelkästään mainitunlaisen fyysistä levitystä koskevan sopimuksen aineellisen olemassaolon ja sen seikan, ettei sopimus ylitä tätä nimenomaista alaa, tarkastamiseksi kaikilla hakijoilla on velvollisuus selvittää niin laajasti kuin mahdollista EACEA:lle tukihakemuksen tutkimisessa tarpeellisia seikkoja, mukaan lukien seikat, jotka siinä tapauksessa, että niiden ulottuvuus ymmärrettäisiin väärin, saattaisivat olla esteenä tukihakemusasian suotuisalle päätökselle.

Tällainen tulkinta on sitäkin tärkeämpi sen vuoksi, että levittäjän kannalta sopimusten tekeminen kolmansien yhtiöiden kanssa osan levitystehtävistä suorittamiseksi on poikkeus periaatteeseen, jonka mukaan sen on itse huolehdittava elokuvan levityksestä, mikä merkitsee sitä, että sitä on tulkittava suppeasti. Tulkinta, jonka mukaan edellytetään EACEA:n mahdollisimman kattavaa ja asianmukaista informointia, on muutoinkin ainoa tulkinta, joka on yhteensopiva hyvän hallinnon periaatteen kanssa, ja tarkemmin sanottuna hyvän varainhoidon ja unionin taloudellisten resurssien käyttöä säädettyihin tarkoituksiin koskevan valvonnan kanssa. Hakijan toimittama puutteellinen tai virheellinen tieto ei nimittäin saa johtaa siihen, että EACEA suosittaa komissiolle elokuvan levityksen rahoittamista, vaikka on olemassa epäilys siitä, täyttääkö levittäjä sovellettavassa säännöstössä asetetut edellytykset.

(ks. 56, 59, 60 ja 63 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 67 kohta)