VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
25 päivänä syyskuuta 2008
Asia F-44/05
Guido Strack
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Ilmoitus avoimesta virasta – Hakemuksen hylkääminen – Kumoamiskanne ja vahingonkorvauskanne – Tutkittavaksi ottaminen – Oikeussuojan tarve – Eläkkeellä oleminen – Ennakkovalintaelin – Kokoonpano – Uusien säännösten ajallinen soveltamisala – Riippumattomuus – Puolueettomuus – Päätöksen tiedoksiantaminen
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Strack vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan Euroopan yhteisöjen julkaisutoimiston päätöksen, jolla hylättiin hänen hakemuksensa julkaisutoimiston yksikön ”Tarjouskilpailut ja sopimukset” päälliköksi (A 5/A 4) ja nimitettiin kyseiseen virkaan A, sekä velvoittamaan komissio maksamaan korvausta hänelle väitetysti aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.
Ratkaisu: Vaatimus sen päätöksen kumoamisesta, jolla A nimitettiin julkaisutoimiston yksikön ”Tarjouskilpailut ja sopimukset” päällikön virkaan, jätetään tutkimatta. Päätös, jolla hylättiin kantajan hakemus julkaisutoimiston yksikön ”Tarjouskilpailut ja sopimukset” päällikön virkaan, kumotaan. Komissio velvoitetaan maksamaan kantajalle 2 000 euroa vahingonkorvausta. Kanne hylätään muilta osin. Kantaja vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan. Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Kanne – Oikeussuojan tarve
(Henkilöstösääntöjen 53, 78 ja 90 artikla; liitteessä VIII oleva 14 artikla)
2. Virkamiehet – Oikeudet ja velvollisuudet – Riippumattomuutta ja lahjomattomuutta koskeva velvollisuus
(Henkilöstösääntöjen 11 a artikla)
3. Virkamiehet – Avoin virka – Hakijoiden ansioiden vertailu
(Henkilöstösääntöjen 29 artikla)
4. Virkamiehet – Yksittäistapausta koskeva päätös – Tiedoksi antaminen viiveellä – Vaikutukset
(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen alakohta)
1. Kantajan on osoitettava, että hänelle on syntynyt todellinen intressi kanteen kohteena olevan toimen kumoamiseen, ja jos tämä intressi koskee tulevaa oikeudellista tilannetta, hänen on osoitettava, että tähän tilanteeseen kohdistuvan loukkauksen tapahtuminen on jo varmaa. Kun kysymyksessä on virkamies, joka ennen toisen virkamiehen nimittämistä kantajan hakemaan virkaan koskevan kumoamiskanteen nostamista on siirtynyt pysyvän ja täydellisen työkyvyttömyyden johdosta eläkkeelle, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 14 artiklan mukainen mahdollisuus palata toimeen on ainoastaan mahdollinen tapahtuma, jonka toteutuminen tulevaisuudessa on epävarmaa, ja saa aikaa pelkästään hypoteettisen intressin, joka ei siis riitä osoittamaan, että riidanalaisen päätöksen kumoamatta jättäminen vaikuttaisi hänen oikeudelliseen tilanteeseensa. Näin ollen kantajan on osoitettava sellaisen erityisen olosuhteen olemassaolo, joka oikeuttaa sen, että henkilökohtainen ja todellinen intressi vaatia riidanalaisen päätöksen kumoamista säilyy.
Sen sijaan kantajan riidanalaiseen virkaan esittämän hakemuksen hylkäämispäätöstä koskeva kumoamisvaatimus on otettava tutkittavaksi, koska kantajalla on edelleen intressi siihen, että hänen hakemuksensa hylkäävä päätös todetaan lainvastaiseksi, jotta hän voi saada korvausta siitä mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta.
(ks. 70, 72, 74, 76 ja 79 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 204/85, Stroghili v. tilintarkastustuomioistuin, 21.1.1987 (Kok. 1987, s. 389, 11 kohta).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑82/91, Latham v. komissio, 9.2.1994 (Kok. H. 1994, s. I‑A‑15 ja II‑61, 25 kohta); asia T‑97/94, N v. komissio, 30.11.1998 (Kok. H. 1998, s. I‑A‑621 ja II‑1879, 26 ja 27 kohta) ja asia T‑175/04, Gordon v. komissio, 7.2.2007 (33 ja 35 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
2. Henkilöstösääntöjen 11 a artiklan tavoitteina on riippumattomuus, lahjomattomuus ja puolueettomuus, jotka ovat luonteeltaan perustavanlaatuisia. Sen 2 kohdassa asetetaan asianomaiselle virkamiehelle velvollisuus ilmoittaa tilanteesta ennalta nimittävälle viranomaiselle, jotta tämä voisi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asian perusteella, eikä luopua välittömästi kyseisen asian käsittelemisestä tai ratkaisemisesta tai jättää huomiotta tässä käsittelyssä tai ratkaisussa seikat, jotka voivat liittyä hänen henkilökohtaiseen etuunsa. Näin ollen henkilöstösääntöjen 11 a artiklalla on laaja soveltamisala, ja se kattaa kaikki olosuhteet, joissa virkamiehen on kohtuudella ymmärrettävä harjoittamansa tehtävän ja asian erityisten olosuhteiden perusteella, että kyseessä oleva olosuhde voi kolmansien näkökulmasta mahdollisesti vaarantaa hänen riippumattomuutensa.
(ks. 132 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑21/01, Zavvos v. komissio, 9.7.2002 (Kok. H. 2002, s. I‑A‑101 ja II‑483, 39 kohta); asia T‑89/01, Willeme v. komissio, 11.9.2002 (Kok. H. 2002, s. I‑A‑153 ja II‑803, 47 kohta) ja asia T‑157/04, De Bry v. komissio, 12.7.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑199 ja II‑901, 33 kohta).
3. Hallinnolla nimitys- ja ylennysasioissa olevan harkintavallan käyttö edellyttää, että se tutkii huolella ja puolueettomasti kunkin hakemuksen kaikki merkitykselliset seikat ja että se noudattaa huolellisesti avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa esitettyjä vaatimuksia, minkä vuoksi sen on hylättävä kaikki hakijat, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia. Avointa virkaa koskeva ilmoitus muodostaa oikeudellisen puitteen, jonka nimittävä viranomainen on vahvistanut itselleen ja jota sen on tarkasti noudatettava.
Virkamiehen valinnassa tehdyn mahdollisen virheen on oltava ilmeinen ja ylitettävä laaja harkintavalta, joka nimittävällä viranomaisella on avointa virkaa koskevan ilmoituksen puitteissa sen vertaillessa hakijoiden ansioita ja arvioidessa yksikön etua. Virkamiestuomioistuimen valvonnan on rajoituttava sen tutkimiseen, onko nimittävä viranomainen pysynyt kohtuullisissa rajoissa ja onko se käyttänyt toimivaltaansa ilmeisen virheellisesti tai johonkin muuhun tarkoitukseen kuin mitä varten se on sille annettu, kun otetaan huomioon seikat, joihin nimittävä viranomainen on perustanut arviointinsa.
Virkamiestuomioistuin ei voi näin ollen korvata omalla arvioinnillaan nimittävän viranomaisen hakijoiden ansioista ja pätevyydestä tekemää arviointia, kun yhdenkään asiakirja-aineistoon sisältyvän seikan perusteella ei voida katsoa, että nimittävä viranomainen olisi ansioita ja pätevyyttä arvioidessaan tehnyt ilmeisen arviointivirheen.
(ks. 155 ja 156 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 188/73, Grassi v. neuvosto, 30.10.1974 (Kok. 1974, s. 1099, 26, 38 ja 41 kohta); asia 111/83, Picciolo v. parlamentti, 30.5.1984 (Kok. 1984, s 2323, 16 kohta) ja asia 324/85, Bouteiller v. komissio, 4.2.1987 (Kok. 1987, s. 529, 6 kohta).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑20/89, Moritz v. komissio, 13.12.1990 (Kok. 1990, s. II‑769, 29 kohta); asia T‑73/01, Pappas v. alueiden komitea, 18.9.2003 (Kok. H. 2003, s. I‑A‑207 ja II‑1011, 54 kohta); asia T‑116/03, Montalto v. neuvosto, 9.11.2004 (Kok. H. 2004, s. I‑A‑339 ja II‑1541, 65 kohta) ja asia T‑30/04, Sena v. AESA, 4.5.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑113 ja II‑519, 80 ja 81 kohta).
4. Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, että tiettyä virkamiestä koskeva päätös on annettava viipymättä kirjallisesti tiedoksi asianomaiselle henkilölle. Se, että tämän tiedoksi antamisen todetaan tapahtuneen viiveellä, ei kuitenkaan yksinään merkitse kyseisen säännöksen rikkomista tavalla, joka johtaisi riidanalaisen päätöksen kumoamiseen.
(ks. 195 ja 198 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑178/95 ja T‑179/95, Picciolo ja Caló v. alueiden komitea, 18.3.1997 (Kok. 1997, s. I‑A‑51 ja II‑155, 28 ja 29 kohta); asia T‑131/07, Gómez de Enterría y Sanchez v. parlamentti, 17.11.1998 (Kok. H. 1998, s. I‑A‑613 ja II‑1855, 69 kohta) ja yhdistetyt asiat T‑118/04 ja T‑134/04, 7.2.2007, Caló v. komissio (79 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).