Asia T-471/08
Ciarán Toland
vastaan
Euroopan parlamentti
Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Sisäinen tarkastuskertomus parlamentin jäsenten avustajakorvauksista – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskeva poikkeus – Toimielimen päätöksentekomenettelyn suojaa koskeva poikkeus
Tuomion tiivistelmä
1. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suoja – Ulottuvuus
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta)
2. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Toimielimen päätöksentekomenettelyn suoja – Edellytykset
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohta)
1. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmatta luetelmakohtaa on tulkittava siten, että kyseistä säännöstä, jonka pyrkimyksenä on suojata tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoituksia, sovelletaan ainoastaan, jos tietojen antaminen asianomaisten asiakirjojen sisällöstä saattaa vaarantaa näiden toimien loppuun saattamisen.
Erilaisiin tutkinta‑ tai tarkastustoimiin saatetaan toki edelleen soveltaa tarkastus‑, tutkinta‑ ja tilintarkastustoimien suojaa koskevaa poikkeusta niin kauan kuin tutkinta‑ tai tarkastustoimet jatkuvat, vaikka siihen kertomukseen johtanut nimenomainen tutkinta tai tarkastus, johon tutustumista koskevaa oikeutta on haettu, olisikin päättynyt.
Kuitenkin sen hyväksyminen, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmanteen luetelmakohtaan perustuvaa poikkeusta sovellettaisiin erilaisiin asiakirjoihin, jotka koskevat tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimia, niin kauan kuin kyseisten menettelyiden jatkotoimenpiteistä ei ole päätetty, merkitsisi sitä, että näihin asiakirjoihin tutustumista koskeva oikeus tehtäisiin riippuvaiseksi sattumanvaraisesta, tulevasta ja mahdollisesti kaukaisesta tapahtumasta, joka riippuu lisäksi eri viranomaisten ripeydestä ja huolellisuudesta. Tällainen ratkaisu olisi ristiriidassa sen päämäärän kanssa, että yleisölle on taattava oikeus tutustua taloudellisten etujen hallinnoinnissa mahdollisesti esiintyviä sääntöjenvastaisuuksia koskeviin asiakirjoihin, jotta kansalaiset saisivat mahdollisuuden valvoa julkisen vallankäytön laillisuutta mahdollisimman tehokkaalla tavalla.
Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaan perustuvan, yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan poikkeuksen voidaan kuitenkin katsoa soveltuvan Euroopan parlamentin sisäisen tarkastusyksikön parlamentin jäsenten avustajakorvauksia koskevan tarkastuskertomuksen kaltaiseen kertomukseen, kun tiedon antaminen sen sisällöstä vaarantaisi tarkastusta kohtuullisessa määräajassa kyseisen sisällön vuoksi seuraavat tutkinta- tai tarkastustoimet. Näin ei kuitenkaan ole silloin, kun tämän poikkeuksen soveltamista koskevassa päätöksessä ei viitata yhteenkään tutkinta- tai tarkastusmenettelyyn tai muihin hallinnollisiin tutkimuksiin, jotka sen tekohetkellä olivat käynnissä ja joilla pantaisiin täytäntöön kyseisessä kertomuksessa esitettyjä välittömiä toimia, ja kun päätöksen siinä osassa, jossa hylätään tätä kertomusta koskeva tiedonsaantipyyntö, siten ainoastaan viitataan abstraktisti tarpeeseen varata hallinnolle kohtuullinen määräaika kyseiseen kertomukseen sisältyvien ehdotusten täytäntöön panemiseksi viipymättä sekä mainitaan erinäisiä aloitteita, joilla tähdätään asianomaisen säännöstön ja/tai lainsäädännön uudistamiseen.
(ks. 43–45, 47, 51 ja 52 kohta)
2. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdassa säädetyn toimielimen päätöksentekomenettelyn suojaa koskevan poikkeuksen soveltamisen edellytyksenä on, että on osoitettu, että oikeus tutustua asiakirjaan, jonka toimielin on laatinut sisäiseen käyttöön, olisi voinut vahingoittaa komission päätöksentekomenettelyn suojaa konkreettisesti ja tosiasiallisesti ja että tämä vaara vahingoittumisesta on kohtuudella ennustettavissa eikä puhtaasti hypoteettinen.
Lisäksi kuuluakseen tämän poikkeuksen soveltamisalaan päätöksentekomenettelylle aiheutuvan vahingon on oltava vakava. Näin on erityisesti silloin, kun tiedon antamisella kyseisen asiakirjan sisällöstä on olennainen vaikutus päätöksentekomenettelyyn. Vakavuuden arviointi riippuu kaikista tapaukseen liittyvistä seikoista, erityisesti päätöksentekoon kohdistuvista tiedon antamisen kielteisistä vaikutuksista, joihin toimielin on vedonnut.
Parlamentin sisäisen tarkastuksen yksikön varainhoitoasetuksen 86 artiklan täytäntöön panemiseksi laatima parlamentin jäsenten avustajakorvauksia koskeva tarkastuskertomus on asiakirja, jonka toimielin on laatinut sisäiseen käyttöön. Toimielimen päätöksentekomenettelyn suojaa koskevan poikkeuksen soveltaminen tähän kertomukseen ei kuitenkaan ole perusteltua, koska päätökseen, jolla evätään oikeus tiedonsaantiin, ei sisälly mitään sellaisia konkreettisia tietoja, joiden perusteella voitaisiin todeta, että kyseinen vaara päätöksentekomenettelyn vahingoittumisesta oli päätöksen tekohetkellä kohtuudella ennustettavissa eikä se ollut puhtaasti hypoteettinen, ja koska päätöksessä ei erityisesti esitetä, että mainitulla hetkellä olisi ollut tiedossa vireillä olevalle päätöksentekomenettelylle aiheutuneita vahinkoja tai yrityksiä vahingoittaa sitä, eikä siinä mainita objektiivisia syitä, joiden perusteella voisi kohtuudella odottaa, että tiedon antaminen tämän kertomuksen sisällöstä aiheuttaisi tällaista vahinkoa. Tässä yhteydessä sitä seikkaa, että se, miten parlamentin jäsenet käytössään olevia varoja käyttävät, on arkaluonteinen kysymys, joka on tiedotusvälineiden mielenkiinnon kohteena, ei voida sinällään pitää riittävänä objektiivisena syynä pelolle päätöksentekomenettelyn vakavasta vahingoittamisesta, ilman että EY:n perustamissopimuksessa taattu avoimuusperiaate asetettaisiin kyseenalaiseksi. Myöskään päätöksentekomenettelyn väitettyä monitahoisuutta ei sinällään voida pitää erityisenä syynä pelolle siitä, että tiedon antaminen tämän kertomuksen sisällöstä vahingoittaisi vakavasti kyseistä menettelyä.
(ks. 70–72 ja 78–81 kohta)