Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 7.11.2013 (Raad van Staten (Alankomaat) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) – Minister voor Immigratie en Asiel v. X (C-199/12) ja Y (C-200/12) sekä Z v. Minister voor Immigratie en Asiel (C-201/12)
(Yhdistetyt asiat C-199/12–C-201/12)1
(Direktiivi 2004/83/EY – Pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman myöntämisedellytyksiä koskevat vähimmäisvaatimukset – 10 artiklan 1 kohdan d alakohta – Kuuluminen erityiseen yhteiskunnalliseen ryhmään – Sukupuolinen suuntautuminen – Vainon syy – 9 artiklan 1 kohta – Vainoksi katsottavien tekojen käsite – Perusteltu pelko joutua vainotuksi erityiseen yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen vuoksi – Tällaisen pelon perustaksi riittävän vakavat teot – Lainsäädäntö, jossa homoseksuaaliset teot on säädetty rangaistaviksi – 4 artikla – Tosiseikkojen ja olosuhteiden tapauskohtainen arviointi)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Raad van State
Pääasian asianosaiset
Valittajat: Minister voor Immigratie en Asiel (C-199/12 ja C-200/12) ja Z (C-201/12)
Vastapuolet: X (C-199/12), Y (C-200/12) ja Minister voor Immigratie en Asiel (C-201/12)
Muu osapuoli: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu (C-199/12–C-201/12)
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyynnöt – Raad van State – Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY (EUVL L 304, s. 12) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan c alakohdan ja 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan tulkinta – Pakolaisaseman myöntäminen – Edellytykset – Vainon syyt – Homoseksuaalisuus – Erityisen yhteiskunnallisen ryhmän käsite – Alkuperämaan lainsäädäntö, jossa homoseksuaalisista suhteista säädetään vähintään 10 vuoden vankeusrangaistus
Tuomiolauselma
Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY 10 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että kussakin pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen rikoslainsäädännön, joka koskee erityisesti homoseksuaalisia henkilöitä, olemassaolon perusteella voidaan todeta, että näitä henkilöitä on pidettävä erityisenä yhteiskunnallisena ryhmänä.
Direktiivin 2004/83 9 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä direktiivin 9 artiklan 2 kohdan c alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että pelkässä homoseksuaalisten tekojen säätämisessä rangaistavaksi ei ole sellaisenaan kyse vainoksi katsottavasta teosta. Vankeusrangaistusta, joka on seuraamus homoseksuaalisista teoista ja joka tosiasiallisesti määrätään tällaisen lainsäädännön antaneessa alkuperämaassa, on sitä vastoin pidettävä kohtuuttomana tai syrjivänä rankaisemisena, joten siinä on kyse vainoksi katsottavasta teosta.
Direktiivin 2004/83 10 artiklan 1 kohdan d alakohtaa, luettuna yhdessä direktiivin 2 artiklan c alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että sen soveltamisalasta jäävät pois vain sellaiset homoseksuaaliset teot, jotka ovat jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaan rangaistavia. Pakolaisaseman saamista koskevaa hakemusta arvioidessaan toimivaltaiset viranomaiset eivät voi kohtuullisesti odottaa, että välttyäkseen vainon vaaralta turvapaikanhakija pitää homoseksuaalisuutensa alkuperämaassaan salassa tai osoittaa pidättyvyyttä sukupuolisen suuntautumisensa ilmaisemisessa.
____________1 EUVL C 217, 21.7.2012.