Valitus, jonka Diego Canga Fano on tehnyt 3.6.2011 virkamiestuomioistuimen asiassa F-104/09, Canga Fano v. neuvosto, 24.3.2011 antamasta tuomiosta

(Asia T-281/11 P)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Diego Canga Fano (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja C. Bernard-Glanz)

Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

ottamaan valituksen tutkittavaksi

kumoamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen asiassa F-104/09 24.3.2011 antaman tuomion

hyväksymään valittajan virkamiestuomioistuimessa esittämät kumoamis- ja korvausvaatimukset, kuitenkin sillä täsmennyksellä, että valittaja, joka on tyytyväinen siihen, että valituksenalainen tuomio kumotaan, olisi valmis myöntymään siihen, että hänelle maksetaan ainoastaan yhden euron symbolinen korvaus hänelle aiheutuneesta vahingosta

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut kummassakin oikeusasteessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa yhteen ainoaan valitusperusteeseen, joka jakautuu kolmeen osaan ja koskee oikeudellista virhettä.

Ensimmäisessä osassa valittaja väittää, että virkamiestuomioistuin on tulkinnut asiaan sovellettavia säännöksiä sen tulkinnan vastaisesti, jonka unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin ovat vahvistaneet nimittävän viranomaisen harkintavaltaa koskevassa oikeuskäytännössään (riidanalaisen tuomion 35 ja 36 kohta).

Toisessa osassa valittaja väittää, että virkamiestuomioistuin on tehnyt oikeudellisesti virheellisiä johtopäätöksiä harjoittaessaan ilmeistä arviointivirhettä koskevaa valvontaansa (riidanalaisen tuomion 48, 51, 52, 58, 78 ja 79 kohta) ja toiminut vastoin niitä omia arviointiperusteitaan, joilla se väittää korvaavansa unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön.

Kolmannessa osassa valittaja väittää, että virkamiestuomioistuimen perusteluihin sisältyy aineellisia virheellisyyksiä, jotka liittyvät siihen, että sille esitetyt todisteet on otettu huomioon vääristyneellä tavalla tai niitä ei ole otettu huomioon (riidanalaisen tuomion 80, 81, 85, 88 ja 90 kohta).

____________