Asia T-440/17

Arca Capital Bohemia a.s.

vastaan

Euroopan komissio

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Valtiontukien valvontamenettelyihin liittyvät asiakirjat – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Kolmansien osapuolten taloudellisten etujen suojaa koskeva poikkeus – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskeva poikkeus – Yleinen luottamuksellisuusolettama – Velvollisuus konkreettiseen ja asiakirjakohtaiseen tarkasteluun – Ylivoimainen yleinen etu

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 11.12.2018

1.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Näiden vaikutusten arviointi toimen aineellisen sisällön mukaan

(SEUT 263 artikla)

2.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Päätös, jolla alkuperäinen hakemus saada tutustua toimielimen asiakirjoihin on hylätty – Ei kuulu käsitteen alaan – Poikkeukset

(SEUT 263 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 1 kohta)

3.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Velvollisuus myöntää osittainen tutustumisoikeus asiakirjoihin, joihin ei sovelleta poikkeuksia – Soveltaminen asiakirjaryhmään, jota koskee yleinen olettama tutustumisoikeuden epäämisestä – Ei kuulu soveltamisalaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohta)

4.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tutustumisoikeuden epääminen – Toimielimen velvollisuus tutkia kukin pyydetty asiakirja konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Mahdollisuus käyttää perusteluina yleisiä olettamia, joita sovelletaan tiettyihin asiakirjojen luokkiin – Rajat – Tämän olettaman kumoaminen – Tarve vedota seikkoihin, jotka osoittavat sellaisen ylivoimaisen edun olemassaolon, jolla on etusija tutustumisoikeuden epäämisen syihin nähden

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohta)

5.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Taloudellisten etujen suoja – Ulottuvuus – Soveltaminen valtiontukien valvontamenettelyyn liittyvään hallinnolliseen asiakirja-aineistoon – Yleinen olettama, jonka mukaan asiakirjoihin tutustumisesta tehtävää poikkeusta sovelletaan koko hallinnolliseen asiakirja-aineistoon – Olettama pysyy voimassa menettelyn päättämisen jälkeen

(SEUT 108 artiklan 2 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta; neuvoston asetuksen (EY) N:o 2015/1589 30 artikla)

6.      Euroopan unionin toimielimet – Velvollisuudet – Salassapitovelvollisuuden noudattaminen – Ulottuvuus

(SEUT 108 ja 339 artikla; neuvoston asetus N:o 2015/1589; komission tiedonannon 2003/C 297/03 johdanto-osan 10 ja 11 perustelukappale)

7.      Oikeudenkäyntimenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Väite, joka on esitetty ensimmäistä kertaa vastauksessa – Tutkimatta jättäminen

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 84 artiklan 1 kohta)

8.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Taloudellisten etujen suoja – Ylivoimainen yleinen etu, joka oikeuttaa asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemisen – Käsite – Julkisten varojen hoidon ja yksityistämismenettelyjen valvontaan liittyvä intressi sekä jäsenvaltion pankkisektorin vakauteen liittyvä intressi – Komission valtiontukea koskevan päätöksen yhteydessä tekemien arvioiden kyseenalaistaminen – Ei kuulu käsitteen alaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta)

9.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Asiakirjojen sisältävien tietojen ilmaisemista edellyttävä yleinen etu – Avoimuusperiaatteeseen vetoaminen – Tarve vedota kyseiseen tilanteeseen liittyviin erityisiin seikkoihin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohta)

10.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Ylivoimainen yleinen etu, joka oikeuttaa asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemisen – Käsite – Hakijan erityinen intressi – Ei kuulu käsitteen alaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 15 ja 16 kohta)

2.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vastaus alkuperäiseen hakemukseen on ainoastaan ensimmäinen kannanotto, josta ei lähtökohtaisesti voida nostaa kannetta, koska se ei saa aikaan oikeusvaikutuksia, kun kyse ei ole poikkeuksellisista olosuhteista. Toisin on muun muassa silloin, kun vastausta alkuperäiseen hakemukseen rasittaa muotovirhe, koska siinä ei ole ilmoitettu kantajalle sen oikeudesta esittää uudistettu hakemus, tai kun toimielin vahvistaa kantansa alkuperäiseen hakemukseen annetulla vastauksella lopullisesti.

(ks. 19 ja 20 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 31–33 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 35–37, 56, 60, 61 ja 72 kohta)

5.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyn poikkeuksen tulkitsemiseksi on tunnustettava sen yleisen olettaman olemassaolo, jonka mukaan valtiontukien valvontaa koskevan hallinnollisen asiakirja-aineiston asiakirjoihin sisältyvien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi asianomaisten yritysten taloudellisten etujen suojaa.

Oikeus tutustua hallintomenettelyn asiakirja-aineistoon SEUT 108 artiklan 2 kohdan mukaisesti aloitetussa valvontamenettelyssä ja asetukseen N:o 1049/2001 perustuva oikeus tutustua asiakirjoihin eroavat oikeudellisesti toisistaan, mutta ne johtavat tästä huolimatta toiminnalliselta kannalta katsoen toisiinsa rinnastettaviin tilanteisiin. Oikeus tutustua asiakirjoihin mahdollistaa nimittäin tämän oikeuden myöntämisen oikeudellisesta perustasta riippumatta sen, että asianomaiset voivat saada kaikki komissiolle esitetyt huomautukset ja asiakirjat. Tältä osin valtiontukien valvontamenettelyä sääntelevässä säännöstössä säädetään myös tiukoista säännöistä tällaisen menettelyn yhteydessä saatujen tai vahvistettujen tietojen käsittelyn osalta, koska SEUT 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen 2015/1589 30 artiklassa edellytetään, että tietoja, jotka on saatu sovellettaessa tätä asetusta ja jotka kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin, ei saa ilmaista.

Näin ollen yleinen oikeus tutustua asetuksen N:o 1049/2001 perusteella valtiontukien valvontamenettelyihin liittyvän hallinnollisen asiakirja-aineiston asiakirjoihin olisi omiaan vaarantamaan tasapainon, jonka unionin lainsäätäjä on asetuksessa 2015/1589 halunnut taata yhtäältä kyseessä olevan jäsenvaltion velvollisuuden – ja tarvittaessa kolmansien osapuolten halun – toimittaa komissiolle mahdollisesti arkaluonteisia taloudellisia tietoja, jotta se voi arvioida valtiontuen yhteensoveltuvuutta sisämarkkinoille, ja toisaalta sen vahvistettua suojaa koskevan takeen välillä, joka liittyy salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuksien nojalla komissiolle näin toimitettuihin tietoihin. Jos muut kuin asianomainen jäsenvaltio, joka on osapuolena valtiontukien valvontamenettelyssä ja jolla ainoastaan on valtiontukisäännöstön nojalla oikeus tutustua tämän menettelyn asiakirja-aineistoon, voisivat saada oikeuden tutustua asiakirjoihin asetuksen N:o 1049/2001 nojalla, kyseisellä säännöstöllä käyttöön otettu järjestelmä vaarannettaisiin.

Tämä pätee siitä riippumatta, koskeeko tiedonsaantipyyntö jo päätettyä menettelyä vai vireillä olevaa menettelyä. Kun nimittäin otetaan huomioon valtiontukien valvontamenettelyn yhteydessä suojatut edut, menettelyn kohteena olevien yritysten – erityisesti tuensaajan – taloudellista toimintaa koskevien arkaluonteisten tietojen julkistaminen voi vahingoittaa niiden taloudellisia etuja riippumatta siitä, että SEUT 108 artiklan soveltamismenettely on jo päätetty.

(ks. 41, 42, 44–46 ja 48 kohta)

6.      Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot voivat olla sekä luottamuksellisia tietoja että liikesalaisuuksia. Kuten salassapitovelvollisuudesta valtiontukipäätöksissä annetun komission tiedonannon johdanto-osan 10 ja 11 perustelukappaleesta ilmenee, valtiontukien valvontamenettelyn asiakirja-aineistoon sisältyvillä liikesalaisuuksilla, jotka koskevat ensisijaisesti tuensaajaa mutta myös kolmatta osapuolta, voidaan tarkoittaa muun muassa valmistus- ja jakelukustannusten arviointimenetelmiä, tuotantosalaisuuksia ja prosesseja, hankintalähteitä, tuotanto- ja myyntimääriä, markkinaosuuksia, asiakas- ja jakelijaluetteloita, markkinointisuunnitelmia, omakustannushinnan rakennetta, myyntipolitiikkaa ja yrityksen sisäiseen organisaatioon liittyviä tietoja.

Jos nämä tiedot, jotka eivät ole julkisia, ilmaistaan, muut yritykset voivat käyttää niitä edukseen, koska ne tuottavat taloudellista, strategista tai organisatorista ja rakenteellista etua yritykselle, joka omistaa ne. Näiden tietojen ilmaiseminen voi siis vahingoittaa tuensaajan tai valtiontukien valvontamenettelyssä mukana olevan kolmannen osapuolen taloudellisia etuja. Koska nämä tiedot on saatu SEUT 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua asetusta 2015/1589 sovellettaessa, ne kuuluvat siis salassapitovelvollisuuden piiriin.

(ks. 53 ja 54 kohta)

7.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 63 kohta)

8.      Sen, joka vetoaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun ylivoimaiseen yleiseen etuun, joka oikeuttaa asiakirjojen ilmaisemisen, on vedottava konkreettisesti seikkoihin, jotka oikeuttavat antamaan tiedon kyseisten asiakirjojen sisällöstä.

Siltä osin kuin kyse on asiakirjoista, jotka kuuluvat valtiontukien valvontamenettelyyn, joka on johtanut komission päätökseen, jossa katsotaan valtiontuen, joka myönnettiin kansallisten pankkien yksityistämisen ja rakenneuudistuksen yhteydessä, soveltuvan sisämarkkinoille, hakija ei voi pätevästi vedota julkisten varojen hoidon ja yksityistämismenettelyjen valvontaan liittyvään intressiin sekä intressiin, joka olisi ollut seurausta asianomaisen jäsenvaltion pankkisektorin vakautta mahdollisesti uhkaavista lainvastaisiksi väitetyistä yksityistämistoimista. Hakija ei voi unionin tuomioistuimissa käsiteltävässä asiassa, joka koskee asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämistä, kyseenalaistaa komission tekemiä arvioita tuen soveltuvuudesta väitteillä, jotka liittyvät asianomaisen jäsenvaltion toteuttamien toimenpiteiden mahdolliseen lainvastaisuuteen Ei ole hakijan eikä unionin tuomioistuinten asia pohtia tätä.

Jos sitä vastoin kansalliset menettelyt – muun muassa ne, jotka koskevat tiettyjen erään kansallisen pankin yksityistämistoimiin osallistuneiden henkilöiden tekemiä virheitä – on pantu vireille, valtion elinten harjoittamaa julkisten varojen hoidon valvontaa koskevan yleisen edun suoja voidaan varmistaa näiden menettelyjen yhteydessä. Kantajan hakema oikeus tutustua asiakirjoihin voi siis perustua vain hänen mahdolliseen yksityiseen intressiinsä tukea hänen omia käsityksiään, jotka liittyvät asianomaisen jäsenvaltion elinten toimien lainvastaisuuteen, ja tarvittaessa niiden osoittamiseen kantajan vireille panemissa oikeudenkäyntimenettelyissä tai näiden menettelyjen yhteydessä mahdollisesti tehtyjen virheiden paljastamiseen.

(ks. 73 ja 79–81 kohta)

9.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 76 kohta)

10.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 82–84 kohta)