Language of document : ECLI:EU:T:2011:102

Asia T-419/03

Altstoff Recycling Austria AG

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Käytettyjen pakkausten keräys- ja kierrätysjärjestelmä Itävallassa – Yksinoikeuslausekkeita sisältävät keräys- ja lajittelusopimukset – Yksittäispoikkeusta koskeva päätös – Komission asettamat velvoitteet – Suhteellisuusperiaate

Tuomion tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Edellytykset

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohta)

2.      Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kilpailua rajoittava vaikutus – Yhteistyösopimusverkosto, joka sisältää alueellisia yksinoikeuslausekkeita – Markkinoille pääsy – Sopimukset, joiden yhteisvaikutuksena on markkinoiden eristäminen – Erityisen taloudellisen asiayhteyden huomioon ottaminen

(EY 81 artiklan 1 kohta)

3.      Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kilpailua rajoittava vaikutus – Sopimusverkosto, joka koskee käytettyjen kotitalouspakkausten keräystä ja lajittelua ja joka sisältää alueellisia yksinoikeuslausekkeita – Oikeuttaminen – Mahdollinen kilpailua rajoittava vaikutus edeltävillä kotitalouspakkausten jätehuoltojärjestelmien markkinoilla – Velvoitteita sisältävän yksittäispoikkeuksen myöntäminen

(EY 81 artiklan 1 ja 3 kohta; neuvoston asetuksen N:o 17 8 artiklan 1 kohta)

1.      Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu asian käsittelyn aikana esille tulleisiin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin. Tältä osin peruste, jolla laajennetaan aikaisemmin, nimenomaisesti tai implisiittisesti, esitettyä perustetta ja jolla on läheinen yhteys tähän perusteeseen, on otettava tutkittavaksi.

(ks. 44 kohta)

2.      Tutkittaessa sitä, onko komission arviointi alueellisia yksinoikeuslausekkeita sisältävistä yhteistyösopimuksista johtuvasta EY 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tuntuvasta kilpailun rajoittamisesta perusteltu, unionin yleinen tuomioistuin ei voi rajoittaa tutkintaa yksinoikeuslausekkeen erikseen tarkasteltuihin vaikutuksiin ja viitata ainoastaan niihin rajoituksiin, joista on määrätty yhteistyösopimuksilla.

Sen tutkimiseksi, voidaanko kyseisiin yhteistyösopimuksiin soveltaa EY 81 artiklan 1 kohdan kieltoa, on selvitettävä, onko kaikkien relevantteja markkinoita koskevien vastaavanlaisten sopimusten ja kyseisiin sopimuksiin liittyvien taloudellisten ja oikeudellisten seikkojen perusteella ilmeistä, että sopimusten yhteisvaikutuksena uudet kilpailijat eivät voi aloittaa toimintaansa näillä markkinoilla.

Jos on selvää, että näin ei ole, yksittäiset sopimukset, joista muodostuu sopimusten ryhmä, eivät haittaa kilpailua EY 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jos toisaalta näyttää siltä, että markkinoille pääsy on vaikeutunut, on seuraavaksi tutkittava, mikä on mainittujen yhteistyösopimusten osuus todetussa yhteisvaikutuksessa, ja tällöin on otettava huomioon se, että kiellettyjä ovat ainoastaan sopimukset, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet markkinoiden mahdolliseen eristämiseen.

(ks. 56 kohta)

3.      Kun kyseessä on yhteistyösopimusten verkosto, joka on tehty yhtäältä käytettyjen kotitalouspakkausten jätehuoltomarkkinoilla toimivan alakohtaisen kierrätysyhtiön ja toisaalta sellaisten alueellisten sopimuskumppaneiden (kuten alueelliset yritykset tai yhteisöt) välillä, jotka toteuttavat konkreettisesti kyseisten käytettyjen kotitalouspakkausten keräyksen, lajittelun, kuljetuksen ja kierrätyksen ja jotka saivat tosiasiallisen alueellisen yksinoikeuden kolmesta viiteen vuoteen ulottuvaksi ajanjaksoksi keräys- ja lajittelualuetta kohden, käytännössä tämän sopimusverkoston täytäntöönpanosta seuraa markkinoille pääsyn estäminen ulkopuolelle jääneiltä keräys- ja lajitteluyrityksiltä sekä tarjonnan kannalta kilpailun rajoittaminen kotitalouspakkausten keräys- ja lajittelumarkkinoilla sopimuksen voimassaoloajan.

Koska jätehuoltopalvelujen merkittävin kysyjä on tehnyt mainitut yhteistyösopimukset, jotka kattavat koko jäsenvaltion alueen, tällaisen yksinoikeuden keräys- ja lajittelumarkkinoille aiheuttamalla kilpailunrajoituksella on vaikutuksia koko jäsenvaltion alueelle ja näin ollen maantieteellisesti relevanteille keräys- ja lajittelumarkkinoille kokonaisuudessaan. Näin ollen ulkopuolelle jääneillä yrityksillä on vaikeuksia paitsi kiertää sopimusverkosto ja päästä kotitalouspakkausten keräys- ja lajittelumarkkinoille jäsenvaltiossa, myös pysyä mainituilla markkinoilla.

Tällaiset sopimukset voivat kuitenkin olla perusteltuja hallinnointi- ja tehokkuussyistä, kun otetaan huomioon tarve varmistaa keräyspalvelujen luotettava suorittaminen sekä tarve taata suunnittelun ja niiden investointien varmuus, jotka on tehtävä keräys- ja lajittelusopimuksen täytäntöön panemiseksi. Yksinoikeusvelvoite voi siis olla välttämätön keräys- ja lajittelutoiminnan järkiperäisen organisoinnin tavoitteen toteuttamiseksi jäsenvaltion markkinoilla EY 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Alakohtaisen kierrätysyrityksen sitoumus toimia vain yhden keräys- ja/tai lajittelukumppanin kanssa keräysaluetta kohden mahdollistaisi kuitenkin sen, että se voisi estää mahdollisilta kilpailijoiltaan pääsyn keräys- ja lajitteluinfrastruktuureihin siltä osin kuin se onnistuisi määräämään sopimuskumppaneilleen tosiasiallisen yksinoikeuden keräys- ja lajittelupalvelujen hoitamisessa. Tällaisessa tilanteessa niillä ei olisi tosiasiallista ja konkreettista mahdollisuutta kiertää mainitun yrityksen käyttöön ottamaa sopimusverkostoa, sillä kotitalouspakkausten keräys- ja lajittelumarkkinoilla ei ole toista keräys- ja lajitteluyritystä, joka voisi tarjota niille näitä palveluja kilpailukykyisin ehdoin niiden toiminnan alusta lähtien. Näin ollen kotitalouspakkausten keräys- ja lajittelumarkkinoilla todettu kilpailun rajoitus voi johtaa alkupään markkinoiden kilpailun rajoitukseen, toisin sanoen kilpailun rajoitukseen kotitalouspakkausten jätehuoltojärjestelmien markkinoilla. Tämä rajoitus ilmenisi välittömästi keräys- ja lajittelupalvelujen kysynnän rajoituksena kotitalouspakkausten keräys- ja lajittelumarkkinoilla.

Näin ollen komissio ei tee ilmeistä arviointivirhettä katsoessaan, että sen välttämiseksi, että alakohtainen kierrätysyritys voisi poistaa kilpailun kotitalouspakkausten jätehuoltojärjestelmien markkinoilla, myönnettyyn yksittäispoikkeukseen on liitettävä asetuksen N:o 17 8 artiklan 1 kohdan perusteella tietyt velvoitteet.

(ks. 58, 59, 63–65 ja 80 kohta)