Kanne 31.7.2014 – Polyelectrolyte Producers Group ja SNF v. komissio

(Asia T-573/14)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Polyelectrolyte Producers Group (Bryssel, Belgia) ja SNF SAS (Andrézieux Bouthéon, Ranska) (edustajat: asianajajat R. Cana ja A. Patsa)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

ottamaan kanteen tutkittavaksi ja hyväksymään sen

kumoamaan riidanalaisen toimen, koska siinä asetetaan monomeerijämien kiinteäksi enimmäismääräksi 100 ppm

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vaativat esillä olevalla kanteella osittain kumottavaksi ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi paperin jatkojalosteille 2.5.2014 annettua komission päätöstä 2014/256/EU.¹

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste perustuu EU-ympäristömerkistä annetun asetuksen² rikkomiseen, koska komissio on asettanut riidanalaisen päätöksen liitteessä olevan 1 arviointiperusteen B kohdan B3 alakohdan e alakohdassa monomeerijäämille kiinteäksi enimmäismääräksi 100 ppm. Kantajat väittävät, että mainitun alakohdan edellytyksillä:

rikotaan EU:n ympäristömerkistä annetun asetuksen 6 artiklan 3 kohtaa ja liitettä I, koska edellytyksiä ei ole määritetty tieteellisten tietojen perusteella

rikotaan EU:n ympäristömerkistä annetun asetuksen 6 artiklan 3 kohtaa ja liitettä I, koska edellytyksissä ei oteta huomioon unionin ympäristöalan uusimpia strategisia tavoitteita

rikotaan EU:n ympäristömerkistä annetun asetuksen 6 artiklan 3 kohdan b alakohtaa, koska komissio ei ole tutkinut, voidaanko edellytyksiä toteuttaa.

Toinen kanneperuste perustuu perusteluvelvollisuuden sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen, koska

riidanalaisessa päätöksessä ei ole mitään tietoja tai selvityksiä 1 arviointiperusteen B kohdan B3 alakohdan e alakohdassa säädetyistä vaatimuksista

riidanalaisessa päätöksessä kohdellaan erilaisia tilanteita samalla tavoin ja samanlaisia tilanteita eritavoin ilman, että tällainen syrjintä on objektiivisesti perusteltua

riidanalainen päätös ei ole tarpeen tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi, koska vähemmän rajoittavia toimenpiteitä on olemassa.

Kolmannen kanneperusteen mukaan komissio ei ole noudattanut sillä olevaa hyvän hallinnon velvoitetta, koska se ei ole tutkinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia seikkoja ja olosuhteita riidanalaista päätöstä antaessaan.

____________

____________

¹ EUVL L 135, s. 24. Tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2774.

² EU-ympäristömerkistä 25.11.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010 (EUVL L 27, s. 1).