Kanne 10.6.2019 – Polisario-rintama v. neuvosto
(asia T-344/19)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Saguia el Hamran ja Río de Oron vapautuksen kansallinen rintama (Polisario-rintama) (edustaja: asianajaja G. Devers)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
ottamaan sen kumoamiskanteen tutkittavaksi
kumoamaan riidanalaisen päätöksen
velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen, sen täytäntöönpanopöytäkirjan sekä sopimukseen liitetyn kirjeenvaihdon tekemisestä 4.3.2019 annetun neuvoston päätöksestä (EU) 2019/441 nostamansa kanteen tueksi kantaja vetoaa 11 kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, ettei neuvostolla ole toimivaltaa antaa riidanalaista päätöstä, koska unioni ja Marokon kuningaskunta eivät ole toimivaltaisia tekemään kansainvälistä sopimusta, jota sovelletaan Länsi-Saharassa, Saharan kansan sijasta ja puolesta. Mainittua kansaa edustaa Polisario-rintama.
Toinen kanneperuste perustuu laiminlyöntiin tutkia kysymys perusoikeuksien ja kansainvälisten humanitääristen oikeuksien noudattamisesta, koska neuvosto ei ole tutkinut tätä kysymystä ennen riidanalaisen päätöksen antamista.
Kolmannen kanneperusteen mukaan neuvosto ei ole täyttänyt velvoitettaan panna täytäntöön unionin tuomioistuimen tuomioita, koska riidanalaisessa päätöksessä jätetään huomiotta 27.2.2018 annetun tuomion Western Sahara Campaign UK (C‑266/16, EU:C:2018:118) perustelut.
Neljäs kanneperuste perustuu unionin kansainvälistä toimintaa ohjaavien periaatteiden ja olennaisten arvojen loukkaamiseen, koska
vastoin kansojen oikeutta heidän kansallisen yhtenäisyytensä kunnioittamiseen riidanalaisessa päätöksessä ei myönnetä Saharan kansan olemassaoloa, koska se on siinä korvattu ilmauksilla ”Länsi-Saharan kansa” ja ”kyseinen kansa”
vastoin kansojen oikeutta määrätä vapaasti heidän luonnonvaroistaan, riidanalaisella päätöksellä solmitaan kansainvälinen sopimus, jolla järjestetään ilman Saharan kansan suostumusta sen kalavarojen hyödyntäminen unionin aluksilla
riidanalaisella päätöksellä solmitaan miehitetyssä Länsi-Saharassa sovellettava kansainvälinen sopimus Marokon kuningaskunnan kanssa osana sen politiikkaa, jonka tarkoituksena on liittää mainittu alue itseensä, ja järjestelmällisiä perusoikeuksien loukkauksia, joita kyseisen politiikan ajaminen edellyttää.
Viides kanneperuste perustuu luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen, koska riidanalainen päätös on vastoin unionin toistuvia julistuksia, jotka koskevat tarvetta noudattaa itsemääräämisoikeutta ja kansainvälisten sopimusten suhteellista vaikutusta.
Kuudes kanneperuste perustuu suhteellisuusperiaatteen virheelliseen soveltamiseen, koska kun otetaan huomioon Länsi-Saharan erillinen ja erityinen asema, itsemääräämisoikeuden loukkaamaton luonne ja Saharan kansan asema kolmantena osapuolena, neuvoston tehtävänä ei ole luoda oikeasuhteisuutta kalastussopimuksella väitetysti syntyvien ”etujen” ja Saharan luonnonvaroille aiheutuvien vaikutusten välillä.
Seitsemäs kanneperuste perustuu ristiriitaan yhteisen kalastuspolitiikan kanssa, koska riidanalaisella päätöksellä solmitun sopimuksen mukaan Euroopan unionin aluksilla on pääsy Saharan kansan kalavaroihin ilman viimeksi mainitun suostumusta Marokon viranomaisille maksettua vastiketta vastaan, vaikka Länsi-Saharan vesialueet eivät ole Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 61 ja 62 artiklassa tarkoitettuja Marokon vesialueita.
Kahdeksas kanneperuste perustuu itsemääräämisoikeuden loukkaamiseen, koska
riidanalaisessa päätöksessä ei myönnetä Saharan kansan kansallista yhtenäisyyttä itsemääräämisoikeuden käyttäjänä, koska mainittu kansa on korvattu ilmauksilla ”Länsi-Saharan kansa” ja ”kyseinen kansa”
vastoin Saharan kansan oikeutta määrätä vapaasti luonnonvaroistaan, riidanalaisella päätöksellä järjestetään ilman mainitun kansan suostumusta sen kalavarojen käyttö unionin alusten toimesta
vastoin Saharan kansan oikeutta kansallisen alueensa alueellisen koskemattomuuden kunnioittamiseen, riidanalaisessa päätöksessä ei myönnetä Länsi-Saharan erillistä ja erityistä asemaa ja vahvistetaan sen lainvastainen erottaminen Marokon muurilla.
Yhdeksäs kanneperuste perustuu kansainvälisten sopimusten suhteellista vaikutusta koskevan periaatteen loukkaamiseen, koska riidanalaisessa päätöksessä ei myönnetä Saharan kansalle kolmannen osapuolen asemaa EU:n ja Marokon välisissä suhteissa ja asetetaan sille sen kansallista aluetta ja luonnonvaroja koskevia kansainvälisiä velvoitteita ilman sen suostumusta.
Kymmenes kanneperuste perustuu kansainvälisten humanitääristen oikeuksien loukkaamiseen ja kansainvälisen rikosoikeuden rikkomiseen, koska
riidanalaisella päätöksellä solmitaan kansainvälinen sopimus, jota sovelletaan Länsi-Saharassa, vaikka marokkolaisilla miehittäjillä ei ole jus tractatusta tähän alueeseen nähden ja niiden on kiellettyä hyödyntää alueen luonnonvaroja
riidanalaisella päätöksellä solmitun sopimuksen mukaan unioni tukee marokkolaista infrastruktuuria miehitetyllä Saharan alueella, jotta Marokon kuningaskunta voi asuttaa sinne pysyvästi siviiliväestöään ja sotilasjoukkoja
kun riidanalaisessa päätöksessä käytetään ilmauksia Länsi-Saharan kansa ja kyseiset kansat, sillä vahvistetaan marokkolaisten siirtokuntien lainvastainen siirtäminen miehitetylle Saharan alueelle.
Yhdestoista kanneperuste perustuu unionin velvoitteiden rikkomiseen sikäli kuin on kyse kansainvälistä vastuuta koskevasta oikeudesta, sillä kun riidanalaisella päätöksellä solmitaan Marokon kuningaskunnan kanssa kansainvälinen sopimus, jota sovelletaan Länsi-Saharassa, tällä päätöksellä haudataan ne vakavat kansainvälisen oikeuden rikkomiset, joihin Marokon miehitysjoukot ovat syyllistyneet Saharan kansaa vastaan, ja autetaan ja tuetaan näihin loukkauksiin perustuvan tilanteen ylläpitoa.
____________