Asia T‑96/13

Rot Front OAO

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto

(tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin Маcка rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi – Aikaisempi rekisteröimätön kansallinen kuviomerkki Маcка – Suhteellinen hylkäysperuste – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta – Kansallisen oikeuden soveltaminen SMHV:ssa

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.10.2015

1.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Kanne unionin tuomioistuimissa – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta – Valituslautakuntien päätösten laillisuusvalvonta – Tosiseikkojen tutkiminen uudelleen sellaisten todisteiden valossa, joita ei ole esitetty aikaisemmin viraston elimille, ei kuulu unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaan

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 65 artikla)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt rekisteröimättömän tavaramerkin tai muun elinkeinotoiminnassa käytetyn merkin haltija – Edellytykset – Arviointi kyseistä merkkiä koskevassa kansallisessa oikeudessa vahvistettujen kriteerien perusteella – Kansallisen oikeuden sisällön tarkastaminen – Ulottuvuus

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 17 kohta)

2.      Kun tutkitaan väitettä, jonka rekisteröimättömän tavaramerkin tai muun elinkeinotoiminnassa käytetyn merkin haltija on tehnyt yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohdan perusteella, kysymystä siitä, missä määrin jäsenvaltiossa suojattu merkki antaa oikeuden kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttäminen, on tutkittava sovellettavan kansallisen oikeuden perusteella.

Tällaisessa tilanteessa sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) on selvitettävä viran puolesta tässä tarkoituksessa hyödyllisiksi katsominsa keinoin tämä kansallinen lainsäädäntö, jos tällaiset tiedot ovat tarpeen rekisteröinnin hylkäysperusteen soveltamisedellytysten arvioimiseksi, mikä merkitsee sitä, että se ottaa niiden tosiseikkojen lisäksi, jotka väitemenettelyn asianosaiset ovat nimenomaisesti esittäneet, huomioon myös notorisia tosiseikkoja eli seikkoja, jotka kaikkien voidaan olettaa tuntevan tai joista voidaan saada tieto yleisesti saatavilla olevista lähteistä. Virastolla on tarvittaessa tämä velvollisuus selvittää viran puolesta kansallinen oikeus siinä tapauksessa, että sillä on jo tietoja kansallisesta oikeudesta joko sen sisällöstä esitettyjen väitteiden tai sellaisen asiassa toimitetun näytön johdosta, jonka todistusvoimaan on vedottu.

Tässä yhteydessä viraston on käytettävä kaikkia sille tarkastusvallan nojalla kuuluvia keinoja selvittääkseen, mikä on sovellettava kansallinen lainsäädäntö, ja tutkiakseen kantajan esittämien perusteluiden valossa tarkemmin kansallisen oikeuden, johon on vedottu, säännösten sisältöä ja ulottuvuutta joko viran puolesta tai pyytämällä kantajaa esittämään tukea väitteilleen.

(ks. 24, 31 ja 35 kohta)