Asia T-565/19
Oltchim SA
vastaan
Euroopan komissio
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu kymmenes jaosto) 15.12.2021
Valtiontuet – Tukitoimenpiteet, jotka Romania on toteuttanut petrokemian teollisuudessa toimivan yrityksen hyväksi – Julkisten saatavien perimättä jättäminen, kerryttäminen ja mitätöinti – Kumoamiskanne – Kanteen nostamisen määräaika – Alkamisajankohta – Asetuksen (EU) 2015/1589 24 artiklan 1 kohta – Oikeussuojan tarve – Onko toimenpiteitä ollut yksi vai useampia – Valtion varat – Toimenpiteen johtuminen valtiosta – Yksityinen velkoja -arviointiperusteen sovellettavuus – Yksityinen velkoja -arviointiperusteen soveltaminen – Perusteluvelvollisuus
1. Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Julkaisupäivä – Säädöksen tiedoksisaamispäivä – Toissijaisuus – Säädös, joka on lainsäädännön mukaan julkaistava virallisessa lehdessä – Komission päätös valtiontukea koskevan muodollisen tutkintamenettelyn päättämisestä – Julkaisupäivästä alkaen laskettu määräaika – Oikeusvarmuus – Yhdenvertaisen kohtelun periaate
(SEUT 263 artiklan kuudes kohta; neuvoston asetuksen 2015/1589 9 artikla, 24 artiklan 1 kohta ja 32 artiklan 3 kohta)
(ks. 33–56 ja 67 kohta)
2. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Jo syntyneen ja edelleen olemassa olevan intressin edellytys – Kanne, joka on omiaan hyödyttämään kantajaa – Komission päätös, jolla tuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi ja se määrätään takaisin perittäväksi – Tutkittavaksi ottaminen
(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)
(ks. 72–76 kohta)
3. Valtiontuen käsite – Valtio on myöntänyt edun – Valtion peräkkäiset toimenpiteet, joita ei voida erottaa toisistaan, koska ne ovat hyvin läheisessä yhteydessä toisiinsa – Onko toimenpiteitä ollut yksi vai useampia – Arviointiperusteet
(SEUT 107 artiklan 1 kohta)
(ks. 94, 95, 99, 100, 103, 104, 107, 108, 111–113, 116, 117 ja 120–137 kohta)
4. Valtiontuen käsite – Valtion varoista myönnetty tuki – Valtion varojen käsite – Yksityisen yrityksen myöntämän velan osittainen anteeksianto – Valtio on kyseisen yksityisen yrityksen vähemmistöomistaja – Poissulkeminen
(SEUT 107 artiklan 1 kohta)
(ks. 147–156 kohta)
5. Valtiontuen käsite – Valtio on myöntänyt edun – Maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä hyväksytty selvitystilassa olevan yrityksen tervehdyttämissuunnitelma – Näyttö siitä, että enemmistö kyseisen suunnitelman hyväksymiseksi tarvittavista äänistä on peräisin valtiolta – Näyttöä ei ole – Poissulkeminen
(SEUT 107 artiklan 1 kohta)
(ks. 160–215 kohta)
6. Valtiontuen käsite – Yksityinen sijoittaja -arviointiperusteen mukainen arviointi – Yksityinen velkoja ‑arviointiperusteen sovellettavuus – Yksityiset ja julkiset velkojat, jotka myöntävät maksuhelpotuksia toiselle yritykselle – Arviointi, jossa otetaan huomioon kaikki riidanalaisen toimen kannalta merkitykselliset seikat ja toimen asiayhteys
(SEUT 107 artiklan 1 kohta)
(ks. 226–248 kohta)
7. Valtiontuen käsite – Edun myöntäminen tuensaajille – Vaikeuksissa olevalta yritykseltä olevien saatavien perimättä jättäminen ja kerryttäminen – Yksityinen velkoja -arviointiperusteen mukainen arviointi – Etua ei ole aiheutunut
(SEUT 107 artiklan 1 kohta)
(ks. 253–298 kohta)
8. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Valtiontukia koskeva komission päätös – Yksityinen velkoja -arviointiperusteen tarkastelu – Riittävät perustelut
(SEUT 296 artikla)
(ks. 330 ja 331 kohta)
Tiivistelmä
Oltchim SA on petrokemianteollisuuden tuotteita valmistava romanialainen yritys, jonka taloudellinen tilanne heikkeni asteittain vuosina 2007–2012.
Oltchim haki vuoden 2013 tammikuussa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista. Kyseisen menettelyn yhteydessä Oltchimin velkojat, jotka olivat sekä julkisia että yksityisiä yrityksiä, hyväksyivät tervehdyttämissuunnitelman, jonka mukaisesti muun muassa osa Oltchimin velasta mitätöitiin.
Euroopan komissio totesi 17.12.2018 antamallaan päätöksellä(1) (jäljempänä riidanalainen päätös), että Oltchimin hyväksi toteutetut kolme erillistä toimenpidettä olivat sekä yhdessä että erikseen tarkasteltuina sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Kyseisessä päätöksessä tarkoitettuja toimenpiteitä olivat seuraavat: ensinnäkin Autoritatea pentru Administrarea Activelor Atatului (valtion omaisuuden hallinnoinnista vastaava viranomainen, Romania; jäljempänä AAAS) jätti velan perimättä ja antoi velan kertyä vuoden 2012 syyskuusta vuoden 2013 tammikuuhun; toiseksi CET Govora -niminen yritys jatkoi maksamattomia tavarantoimituksia kyseisen ajanjakson ajan ja kolmanneksi AAAS, Administrația Națională Apele Române (Romanian kansallinen vesihallinto, jäljempänä ANAR), Salrom SA -niminen yritys ja Electrica SA -niminen yritys mitätöivät velkaa tervehdyttämissuunnitelman mukaisesti (jäljempänä velan osittainen mitätöinti).
Oltchim nosti kyseistä päätöstä koskevan kumoamiskanteen, jonka unionin yleisen tuomioistuimen laajennettu kymmenes jaosto hyväksyi osittain. Unionin yleinen tuomioistuin täsmensi tässä yhteydessä erityisesti valtiontukea koskevan muodollisen tutkintamenettelyn päätteeksi annettavaa komission päätöstä koskevan kumoamiskanteen nostamisen määräajan laskemista sekä saatavien perimättä jättämisestä, kerryttämisestä ja mitätöinnistä muodostuvien toimenpiteiden arviointia SEUT 107 artiklan 1 kohdan nojalla.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi ensin komission esittämän oikeudenkäyntiväitteen, jonka mukaan Oltchimin kanne oli nostettu myöhässä.
Komissio väitti tältä osin, että SEUT 263 artiklan kuudennen kohdan mukainen määräaika, jota Oltchimin oli noudatettava kumoamiskanteen nostamisessa, oli alkanut kulua siitä päivästä, jona Oltchim sai tiedon kyseisestä päätöksestä, eikä päivästä, jona riidanalainen päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
SEUT 263 artiklan kuudennen kohdan sanamuodon mukaisen, kontekstuaalisen ja teleologisen tulkinnan perusteella unionin yleinen tuomioistuin vahvisti, että toisin kuin komissio väitti, valtiontukea koskevan muodollisen tutkintamenettelyn päättävän komission päätöksen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä on kumoamiskanteen nostamisen määräajan kulumisen alkamisajankohta silloin, kun päätöstä ei ole osoitettu kantajalle, kuten Oltchimin tapauksessa, vaikka tämä julkaiseminen ei olisi kyseisen päätöksen voimaantulon tai oikeusvaikutusten alkamisen edellytys eikä siitä määrättäisi EUT-sopimuksessa.
SEUT 263 artiklan kuudennen kohdan sanamuodon mukaan kumoamisvaatimukset on pantava vireille kahden kuukauden kuluessa säädöksen julkaisemisesta tai siitä, kun se on annettu kantajalle tiedoksi, taikka jollei säädöstä ole julkaistu tai annettu tiedoksi, kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut siitä tiedon; unionin yleinen tuomioistuin toi esille, ettei kyseisestä määräyksestä ilmene mitenkään, että perussopimuksen laatijat olisivat halunneet rajoittaa säädöksen julkaisemisen käsitteen koskemaan ainoastaan tilannetta, jossa julkaiseminen on säädöksen sovellettavuuden edellytys ja siitä määrätään EUT-sopimuksessa. Lisäksi kun otetaan huomioon SEUT 263 artiklan kuudennen kohdan asiayhteys eli se, että kyseisillä määräyksillä taataan oikeussubjekteille oikeus saattaa asiansa unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi, ei unionin tuomioistuinten pitäisi tulkita kumoamiskanteen kohteena olevan säädöksen julkaisemisen käsitettä suppeasti. Kyseisen määräyksen tarkoitus, joka on oikeusvarmuuden turvaaminen, edellyttää säädöksen julkaisemispäivän pitämistä säädöksen tiedoksisaamispäivään nähden ensisijaisena, koska se on varma sekä ennakoitavissa ja helposti todennettavissa oleva kumoamiskanteen nostamisen määräajan kulumisen alkamisajankohta.
Vaikka on mahdollista, että valtiontukimenettelyn asianomainen osapuoli saa muodollisen tutkintamenettelyn päättävästä päätöksestä tiedon selvästi ennen kyseisen päätöksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sillä on näin käytettävissään asianomaista jäsenvaltiota pidempi määräaika päätöstä koskevan kumoamiskanteen nostamiselle, Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisemisen vahvistaminen kyseisen kanteen nostamisen määräajan kulumisen alkamisajankohdaksi ei ole vastoin oikeussubjektien yhdenvertaisuutta lain edessä koskevaa periaatetta. Unionin yleinen tuomioistuin korosti tältä osin, että komission tehtävänä on valvoa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamista välttämällä mahdollisuuksien mukaan tilannetta, jossa asianomaiset osapuolet saavat tiedon muodollisen tutkintamenettelyn päättävästä päätöksestä eri aikaan kuin mitä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin täsmensi Oltchimin nostaman kumoamiskanteen perusteltavuudesta aluksi, että kun huomioon otetaan riidanalaisessa päätöksessä kyseessä olevien toimenpiteiden kohteen, luonteen ja tavoitteen erot; toimenpiteiden aikajärjestys, asiayhteys ja Oltchimin tilanne toimenpiteiden toteuttamisen aikaan sekä se, ettei näitä toimenpiteitä ollut suunniteltu eivätkä ne olleet ennakoitavissa, kun ensimmäisestä toimenpiteestä päätettiin, ja se, että niiden myöntäjät eivät olleet samat, kyseisiä toimenpiteitä on pidettävä kolmena erillisenä toimenpiteenä SEUT 107 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa.
Sitten unionin yleinen tuomioistuin toi velan osittaisen mitätöinnin osalta esille, ettei tähän liittynyt valtion varojen siirtoa, sillä kyseisen toimenpiteen oli myöntänyt Electrica-niminen yritys. Unionin yleinen tuomioistuin totesi itse asiassa, että enemmistö Electrican osakkeista oli yksityisessä omistuksessa eikä minkään asiakirja-aineistoon sisältyvän seikan perusteella voitu päätellä, että Electrican varat olisivat jatkuvasti valtion määräysvallassa tai valtion käytettävissä. Lisäksi vaikka komissio oli osoittanut, että AAAS:n ja ANAR:n tervehdyttämissuunnitelman puolesta antamat äänet olivat peräisin Romanian valtiolta, se ei ollut osoittanut, että nämä äänet muodostivat kyseisen suunnitelman hyväksymiseksi tai sen hyväksymisen estämiseksi tarvittavan enemmistön, kun huomioon otetaan sovellettavat kansalliset säännöt. Velan osittainen mitätöinti ei siis johtunut kokonaisuutena tarkastellen valtiosta, joten kyseinen toimenpide ei ollut SEUT 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea.
Unionin yleinen tuomioistuin totesi vielä sen osalta, että AAAS oli jättänyt velan perimättä ja antanut sen kertyä ja että CET Govora oli jatkanut maksamattomia tavarantoimituksia, komission katsoneen virheellisesti, ettei kyseisiin toimenpiteisiin voitu soveltaa yksityinen velkoja -arviointiperustetta. Kun huomioon otetaan kyseisten toimenpiteiden kohde, olennaisesti taloudellinen luonne, asiayhteys ja tavoitteet sekä niihin sovellettavat säännöt, kyseisten toimenpiteiden voidaan nimittäin todeta kuuluvan talouden ja kaupan piiriin, eikä niihin ole liittynyt valtion julkisen vallan valtaoikeuksien käyttöä. Lisäksi etenkään sen osalta, että AAAS jätti velkansa perimättä ja antoi sen kertyä, ei voitu poissulkea sitä mahdollisuutta, että hypoteettinen yksityinen velkoja, jonka tilanne on rinnastettavissa AAAS:n tilanteeseen, olisi käyttäytynyt AAAS:n tavoin. Unionin yleinen tuomioistuin totesi siis, ettei myöskään kyseinen toimenpide voinut olla valtiontukea, sillä komissio ei ole esittänyt näyttöä siitä, että kyseisestä toimenpiteestä aiheutui Oltchimille etua.