Language of document :

Asia C-472/21

Monz Handelsgesellschaft lnternational mbH & Co. KG

vastaan

Büchel GmbH & Co. Fahrzeugtechnik KG

(Ennakkoratkaisupyyntö – Bundesgerichtshof)

 Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 16.2.2023

Ennakkoratkaisupyyntö – Immateriaalioikeudet – Malli – Direktiivi 98/71/EY – 3 artiklan 3 ja 4 kohta – Moniosaisen tuotteen osan suojan saamisen edellytykset – Käsitteet ”näkyvissä” ja ”tavanomainen käyttö” – Moniosaisen tuotteen osan näkyvissä oleminen tämän tuotteen loppukäyttäjän toimesta tapahtuvan tavanomaisen käytön aikana

1.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Mallit – Direktiivi 98/71 – Suojan edellytykset – Malli, joka on moniosaisen tuotteen osa – Uusi ja luonteeltaan yksilöllinen osa – Osa, jonka on pysyttävä näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana – Osan näkyvyys – Arviointiperusteet

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin N:o 98/71 3 artiklan 3 kohta)

(ks. 38–46 kohta)

2.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Mallit – Direktiivi 98/71 – Suojan edellytykset – Malli, joka on moniosaisen tuotteen osa – Uusi ja luonteeltaan yksilöllinen osa – Osa, jonka on pysyttävä näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana – Tuotteen tavanomainen käyttö – Käsite

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/71 3 artiklan 3 ja 4 kohta)

(ks. 49 ja 52–55 kohta ja tuomiolauselma)

Tiivistelmä

Monz, joka on Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, on vuonna 2011 Deutsches Patent‑ und Markenamtissa (Saksan patentti‑ ja tavaramerkkivirasto, jäljempänä patenttivirasto) rekisteröidyn mallin, joka esittää polkupyörän tai moottoripyörän satulan alapuolta, haltija.

Büchel, joka on Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, vaati 27.7.2016 patenttivirastossa mainitun mallin mitättömyyden toteamista ja esitti perusteluna, ettei malli täytä mallin oikeudellisen suojan saamiselle asetettuja edellytyksiä(1). Tämä polkupyörän satulaan sovellettava malli, joka on polkupyörän tai moottoripyörän kaltaisen moniosaisen tuotteen osa, ei nimittäin ole näkyvissä kyseisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana.

Patenttivirasto hylkäsi mitättömyyttä koskevan vaatimuksen ja katsoi, ettei kyseisen mallin oikeudellisen suojan epäämiselle ole perustetta. Se katsoi, että osa, johon tätä mallia sovelletaan, pysyy näkyvissä moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana, mihin kuuluu myös satulan irrottaminen ja uudelleen asentaminen, joka ei liity kunnossapitoon, huoltoon tai korjaukseen.

Bundespatentgericht (liittovaltion patenttituomioistuin, Saksa), jossa tästä päätöksestä nostettiin kanne, julisti kyseisen mallin mitättömäksi sillä perusteella, että se ei täytä uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimuksia. Sen mukaan osan näkyvissä oleminen ainoastaan siinä yhteydessä, kun se on erotettuna moniosaisesta tuotteesta, ei täytä näkyvissä olemisen edellytystä, eikä se voi saada mainittua oikeudellista suojaa. Kyseinen tuomioistuin katsoo lisäksi, että tavanomaisena käyttönä voidaan pitää ainoastaan pyörällä ajamista sekä nousemista pyörän selkään ja laskeutumista pyörän selästä, eikä satulan alapuoli ole näkyvissä tällaisen käytön aikana.

Tässä asiayhteydessä Bundesgerichtshof (liittovaltion ylin tuomioistuin, Saksa), jonka käsiteltäväksi Monz on saattanut valituksen, tiedusteli unionin tuomioistuimelta yhtäältä, onko sellaisen mallin näkyvissä olemista koskevaa vaatimusta, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, arvioitava kyseisen moniosaisen tuotteen tiettyjen käyttöehtojen kannalta, vai päinvastoin ainoastaan sen objektiivisen mahdollisuuden kannalta, voidaanko moniosaisen tuotteen osaan sovellettava malli tunnistaa siinä muodossa, kuin kyseinen osa on asennettuna tuotteeseen. Toisaalta se tiedusteli, mitkä perusteet ovat ratkaisevia, kun luonnehditaan loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa moniosaisen tuotteen tavanomaista käyttöä.

Unionin tuomioistuin täsmentää ennakkoratkaisutuomiossaan yhtäältä näkyvissä olemista koskevaa vaatimusta, jotta malli, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, voi saada mallin oikeudellista suojaa, ja toisaalta direktiivin 98/71 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua tämän tuotteen ”tavanomaista käyttöä” luonnehtivia perusteita.

Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

Unionin tuomioistuin keskittyy aluksi kysymykseen osan näkyvissä olemisesta sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen. Se muistuttaa aluksi, että direktiivin 98/71 3 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan erityissääntö erityisesti malleille, joita sovelletaan tai jotka sisältyvät moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen. Se korostaa tältä osin, että mallin oikeudellisen suojan kohde on tuotteen tai sen osan ulkomuoto.

Vaatimuksista, joiden on täytyttävä, jotta moniosaisen tuotteen osan ulkoasu voi saada suojaa mallina, unionin tuomioistuin viittaa aikaisempaan oikeuskäytäntöönsä, jonka mukaan kyseisen osan on oltava näkyvissä ja sen on oltava rajattu sen erityisen ulkoasun muodostavien piirteiden avulla, mikä edellyttää, että mainittu osa ei voi täysin sulautua koko tuotteeseen. Unionin tuomioistuin korostaa, että tätä oikeuskäytäntöä, joka liittyy asetuksessa N:o 6/2002(2) säädettyyn mallisuojaan, voidaan soveltaa myös direktiivissä 98/71 säädettyyn mallisuojajärjestelmään.

Saadakseen mallin oikeudellista suojaa, moniosaiseen tuotteeseen sisällytetyn osan on kuitenkin pysyttävä näkyvissä moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana. Näin ollen moniosaiseen tuotteeseen sisällytetyn osan näkyvissä olemisen abstrakti arviointi, joka ei liity tämän tuotteen konkreettiseen käyttötilanteeseen, ei ole riittävää, jotta tällainen osa voisi saada oikeudellista suojaa. Direktiivin 98/71 3 artiklan 3 kohdassa ei kuitenkaan edellytetä, että moniosaiseen tuotteeseen sisällytetty osa pysyy kokonaisuudessaan näkyvissä koko ajan, kun mainittua tuotetta käytetään.

Näin ollen moniosaiseen tuotteeseen sisällytetyn osan näkyvissä olemista ei voida arvioida yksinomaan tämän tuotteen loppukäyttäjän näkökulmasta vaan myös ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta.

Toiseksi unionin tuomioistuin tarkastelee direktiivin 98/71 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tällaisen tuotteen tavanomaisen käytön käsitettä. Yhtäältä kysymyksestä, vastaako moniosaisen tuotteen tavanomainen käyttö osan valmistajan tarkoittamaa käyttötarkoitusta, moniosaisen tuotteen valmistajan tarkoittamaa käyttötarkoitusta vai loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa tämän tuotteen tavallista käyttöä, unionin tuomioistuin toteaa, että tämä säännös koskee loppukuluttajan toimesta tapahtuvaa moniosaisen tuotteen tavanomaista käyttöä.

Unionin tuomioistuin täsmentää tältä osin, että loppukäyttäjän toimesta tapahtuva tavanomainen tai tavallinen käyttö vastaa pääsääntöisesti moniosaisen tuotteen valmistajan tai suunnittelijan tarkoittaman tämän tuotteen käyttötarkoituksen mukaista käyttöä. Unionin lainsäätäjän tarkoituksena oli kuitenkin pitää perusteena loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa moniosaisen tuotteen tavallista käyttöä, jotta kyseisen tuotteen käyttö muissa kaupan vaiheissa suljetaan pois ja vältetään näin näkyvissä olemisen vaatimuksen kiertäminen. Näin ollen moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön arviointi ei voi perustua ainoastaan osan tai moniosaisen tuotteen valmistajan tarkoitukseen.

Toisaalta sen kysymyksen osalta, mikä loppukäyttäjän toimesta tapahtuva moniosaisen tuotteen käyttö on direktiivin 98/71 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua ”tavanomaista käyttöä”, unionin tuomioistuin katsoo, että tämän käsitteen laajaa tulkintaa puoltaa se, ettei tässä säännöksessä täsmennetä, minkälainen tällaisen tuotteen käyttö kuuluu kyseisen käsitteen piiriin, vaan siinä viitataan yleisesti loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaan tällaisen tuotteen käyttöön. Kun tältä osin otetaan huomioon, että tuotteen käyttö pääasiallisessa käyttötarkoituksessaan edellyttää usein käytännössä eri toimia, jotka voidaan toteuttaa sitä ennen tai sen jälkeen, kun tuote on täyttänyt pääasiallisen käyttötarkoituksensa, unionin tuomioistuin toteaa, että moniosaisen tuotteen tavanomainen käyttö käsittää kaikki nämä toimet, poikkeuksena ne, jotka on nimenomaisesti suljettu pois, nimittäin kunnossapito‑, huolto‑ tai korjaustyöt.

Näin ollen käsite ”tavanomainen käyttö” kattaa toimet, jotka liittyvät tuotteen tavalliseen käyttöön, sekä muut toimet, jotka on järkevää toteuttaa tällaisen käytön yhteydessä ja jotka ovat loppukäyttäjän kannalta tavallisia, mukaan lukien toimet, jotka voidaan toteuttaa sitä ennen tai sen jälkeen, kun tuote on täyttänyt pääasiallisen käyttötarkoituksensa, kuten tuotteen säilytys tai kuljetus.

Edellä esitetyn perusteella unionin tuomioistuin on todennut, että mallin, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, näkyvissä olemista koskevaa vaatimusta on arvioitava moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön tilanteessa siltä kannalta, pysyykö kyseinen osa sen moniosaiseen tuotteeseen sisällyttämisen jälkeen näkyvissä tällaisen käytön aikana. Tätä varten on arvioitava moniosaisen tuotteen osan näkyvissä olemista loppukäyttäjän toimesta tapahtuvan moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana sekä loppukäyttäjän että ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta, Tämä tavanomainen käyttö kattaa toimet, jotka toteutetaan moniosaisen tuotteen pääasiallisessa käytössä, ja toimet, jotka loppukäyttäjän on yleensä toteutettava tällaisen käytön yhteydessä, pois luettuna kunnossapito, huolto ja korjaus.


1      Mallin oikeudellisesta suojasta 24.2.2014 annetun lain (Gesetz über den rechtlichen Schutz von Design, BGBl. 2014 I, s. 122), jolla on pantu täytäntöön mallien oikeudellisesta suojasta 13.10.1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/71/EY (EYVL L 289, s. 28), 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.


2 Yhteisömallista 12.12.2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1).