Kanne 17.7.2006 - Akzo Nobel ym. v. Komissio

(Asia T-199/06)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Akzo Nobel NV (Arnhem, Alankomaat), Akzo Nobel Chemicals Holding AB (Nacka, Ruotsi) ja Eka Chemicals AB (Bohus, Ruotsi) (edustajat: lawyer C. Swaak ja lawyer N. Neij)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Kantajien vaatimukset

kantajille riidanalaisella päätöksellä määrätyt sakot on kumottava tai toissijaisesti niille sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskevan tiedonannon nojalla myönnettyä 40 prosentin alennusta on korotettava kymmenellä prosentilla;

komissio on velvoitettava korvaamaan omat oikeudenkäyntikulunsa sekä kantajien oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vaativat kumottavaksi sakkoja, jotka komissio määräsi niille asiassa COMP/F/38.620 - vetyperoksidi- ja perboraatti, 31 päivänä toukokuuta 2006 tekemällä päätöksellä K(2006) 1766 lopullinen, jossa komissio totesi, että kantajat olivat rikkoneet EY 81 artiklaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa osallistumalla kartelliin, joka koostui kilpailijoiden välisestä tietojenvaihdosta hintojen ja tuotantomäärien osalta, sopimuksista hinnoista ja tuotantokapasiteettien alentamisista ETA-alueella ja kyseisten kilpailua rajoittavien sopimusten täytäntöönpanon valvomisesta. Kahden kantajista, eli Akzo Nobel Chemicals Holding AB:n ja Akzo Nobel NV:n katsottiin olevan yhdessä ja solidaarisesti vastuussa Eka Chemicals AB:n (jäljempänä Eka) rikkomisista.

Kantajat väittävät, että komissio rikkoi EY 253 artiklan mukaista perusteluvelvollisuutta, koska se ei esittänyt mitään perusteita sille, miksi se myönsi sakoista ainoastaan 40 prosentin alennuksen 30-50 prosentin vaihteluvälillä huolimatta siitä, että Ekan yhteistyö oli selkeästi sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskevassa tiedonannossa¹ esitettyjen edellytysten mukaista.

Vaihtoehtoisesti kantajat vaativat edellä mainitun tiedonannon nojalla myönnetyn 40 prosentin alennuksen korottamista kymmenellä prosentilla sillä perusteella, että komissio sovelsi tiedonantoa virheellisesti, koska Ekalle ei myönnetty vaihteluvälin korkeinta mahdollista alennusta, vaikka sen yhteistyö täytti täysin kyseisen tiedonannon 23 kohdan toisessa alakohdassa esitetyt edellytykset. Kantajien mukaan komissio rikkoi täten kantajien perusteltua luottamusta.

Kantajat väittävät lisäksi, että komissio loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta seuraavista syistä:

i)    se kohteli samanlaisia tilanteita, eli Ekan ja Arkeman tilanteita, joissa molemmissa yhteistyö täytti täysin edellä mainitun tiedonannon 23 kohdan edellytykset, eritavalla myöntämällä vaihteluvälin mukaisen enimmäisalennuksen ainoastaan Arkemalle, ja

ii)    se kohteli erilaisia tilanteita, eli Ekan ja Solvayn tilanteita, samalla tavalla myöntämällä molemmille sakkojen alennuksen, joka ei ole vaihteluvälin korkein mahdollinen alennus, vaikka kantajien mukaan Ekan osallistuminen yhteistyöhön oli ollut arvokkaampaa ja aikaa vievempää kuin Solvayn.

____________

¹ - Komission tiedonanto sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa, EYVL 2002, C 45, s. 3.