Language of document :

Valitus, jonka Bourbon Offshore Interoil Shipping - Navegação, Lda on tehnyt 29.12.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-721/22, Bourbon Offshore Interoil Shipping v. komissio (Zona Franca da Madeira), 18.10.2023 antamasta määräyksestä

(asia C-803/23 P)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Valittaja: Bourbon Offshore Interoil Shipping - Navegação, Lda (edustajat: S. Fernandes Martins ja M. Mendonça Saraiva, advogadas)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

i. kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-721/22 18.10.2023 antaman määräyksen ja kyseisen tuomioistuimen sijasta:

a. kumoaa tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN), jonka Portugali on myöntänyt Zona Franca da Madeiralle (ZFM) – Järjestely III 4.12.2020 annetun komission päätöksen (EU) 2022/14141

b. joka tapauksessa a kohdan vaatimuksesta riippumatta kumoaa mainitun tukiohjelmasta SA.21259 (2018/C) (ex 2018/NN) 4.12.2020 annetun komission päätöksen (EU) 2022/1414 4 artiklan ja tämän seurauksena tuensaajille osoitetun määräyksen palauttaa tuki korkoineen

ja mikäli aiemmat vaatimukset hyväksytään

ii. velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen peruste: valituksenalaisessa ratkaisussa tehdään arviointivirhe “työpaikkojen luomista/säilyttämistä” koskevan edellytyksen täyttymisen osalta:

⎯ Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin toteaa, komissio velvoitti Portugalin valtion soveltamaan vuosityöyksiköihin/kokoaikavastaaviin perustuvaa menetelmää – ks. tältä osin komission päätöksen 173–179 ja 216 perustelukappale.

⎯ Valituksenalaisesta ratkaisusta ilmenee, että unionin yleisen tuomiostuimen mukaan sekä vuosien 2007 ja 2013 päätökset että järjestelyn III hyväksynnän itse tarkoitus puhuvat sen puolesta, että vuosityöyksiköihin/kokoaikavastaaviin perustuvan menetelmän käyttäminen on pakollista. Valittajan mukaan tällaisella päättelyllä ei ole oikeudellista perustaa, sillä vuosien 2007 ja 2013 päätöksistä tai alueellisia valtiontukia vuosille 2007–2013 koskevien suuntaviivojen 5 osassa – jota sovelletaan toimintatukiin, johon luokkaan järjestely III kuuluu – ei lainkaan viitata vuosityöyksiköihin/kokoaikavastaaviin perustuvaan menetelmään.

⎯ Tällainen menetelmä mainitaan pelkästään kyseisten suuntaviivojen 4 osassa olevassa alaviitteessä 52, jota sovelletaan ainoastaan investointitukiin, johon luokkaan järjestely III ei kuulu.

⎯ Koska suuntaviivojen 4 osassa olevaa alaviitettä 52 ei sovelleta eikä EU-oikeudessa ole mitään kaikilla aloilla sovellettavaa ”työpaikkojen luomisen” määritelmää, sen täyttymistä järjestelyn III soveltamisen kannalta on arvioitava kansallisen oikeuden valossa, jolloin noudatetaan suhteellisuus- ja subsidiariteettiperiaatetta, jotka jaetun toimivallan tapauksessa rajoittavat unionin lainsäädäntötoiminnan siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.

⎯ Portugalin työoikeuden ja unionin oikeuden säännösten ja erityisesti valtiontukisäännösten välillä ei ole ristiriitaa, mikä oikeuttaisi ensiksi mainitun soveltamatta jättämisen.

⎯ Portugalin työoikeuden soveltaminen ei johda väistämättä väärinkäyttöä merkitseviin tuloksiin eikä estä todellisen työajan tunnustamista komission esittämän mukaisesti.

⎯ Vuosityöyksiköihin/kokoaikavastaaviin perustuvan menetelmän sokea käyttäminen on Portugalin oikeuden vastaista siltä osin kuin siinä ei oteta huomioon huollettavien henkilöiden haavoittuvuutta, kuten vanhemmuutta ja sairautta.

⎯ Unionin yleisen tuomioistuimen olisi deduktiivisen päättelyn avulla pitänyt perustella kansallisen oikeuden soveltamatta jättämistä ja EU-oikeudessa vahvistetun menetelmän soveltamista, mitä ei tapahtunut, minkä vuoksi valituksenalainen ratkaisu on lainvastainen ja se on kumottava ja korvattava toisella ratkaisulla, jossa kumotaan kokonaisuudessaan 4.12.2020 annettu komission päätös (EU) 2022/1414.

2. Toinen peruste: valituksenalaisessa ratkaisussa tehdään arviointivirhe, kun siinä todetaan, että 4.12.2020 tehdyn komission päätöksen (EU) 2022/1414 4 artiklalla ei loukata oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita

⎯ Vuosien 2007 ja 2013 päätöksissä tai alueellisia valtiontukia vuosille 2007–2013 koskevissa suuntaviivoissa ei määritellä menetelmää, jota on sovellettava ”työpaikkojen luomista/säilyttämistä” koskevan edellytyksen täyttymisen arvioimiseksi, kun on selvää, että sekä komission tavanomaisen käytännön mukainen arviointi että järjestelyn III soveltamisala ja rakenne johtavat toteamaan, että vuosityöyksiköiden/kokoaikavastaavien määrittämiseen perustuvaa menetelmää ei voida soveltaa. Mikäli katsotaan unionin yleisen tuomioistuimen tavoin, että kyseessä olevaa edellytystä voidaan tulkita ainoastaan komission ehdottamalla tavalla, ei voida välttyä toteamasta, että kyseessä oleva oikeudellinen järjestelmä ei ole selvä.

⎯ Unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se piti komission pitkäaikaista passiivisuutta (ainakin 8 vuotta) harmittomana, kun on selvää, että se, ettei kyseisen elimen toteuttamalle arvioinnille ole asetettu enimmäisaikaa, ei poista tällaisen toimimattomuuden oikeudellisia seurauksia.

⎯ Vastaaja oli siinä uskossa, että järjestely III soveltui täysin sisämarkkinoille, sen vuoksi, että komissio oli sen hyväksynyt, ja koska se seurasi täysin vastaavaan järjestelmää – järjestelyä II – jonka EU-oikeuden mukaisuudesta ei ollut koskaan ollut epäilystä.

⎯ Se, että Portugalin valtio toimitti säännöllisesti komissiolle tietoja, joiden perusteella oli mahdollista arvioida kyseisten tukien myöntämistä, sekä se, ettei komissio lausunut julkisesti sen lainvastaisuudesta, ovat täsmällisiä takeita siitä, että Portugalin valtion myönsi tukea laillisesti, mikä synnytti järjestelyn III edunsaajissa tämänsuuntaisia perusteltuja odotuksia.

⎯ Ei ole uskottavaa todeta, että ”keskimääräinen tuensaaja” (oikeudellisen käsitteen ”keskivertohenkilö” merkityksessä), joka laitettaisiin valittajan asemaan, soveltaisi, kun otetaan huomioon komission toimimattomuus ja tätä koskevien nimenomaisten lausumien puuttuessa, käsitettä ”työpaikkojen luominen/säilyttäminen” alueellisia valtiontukia vuosille 2007–2013 koskevien suuntaviivojen 52 alaviitteen mukaisesti – eli käyttäen vuosityöyksiköiden/kokoaikavastaavien määrittämiseen perustuvaa menetelmää – tai edes harkitsi sen käyttämistä, kun mikään ei osoittanut tähän suuntaan.

⎯ Valituksenalaista ratkaisua rasittaa siis arviointivirhe, kun siinä todetaan, ettei suhteellisuusperiaatetta ja oikeusvarmuuden periaatetta ole loukattu, minkä vuoksi kyseinen ratkaisu on kumottava ja korvattava ratkaisulla, jolla kumotaan 4.12.2020 annetun komission päätöksen (EU) 2022/1414 4 artikla, 13.7.2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/15891 16 artiklan nojalla.

____________

1 EUVL 2022, L 217, s. 49.

1 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (kodifikaatio) 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248. s. 9).