Asia T‑47/12

Intesa Sanpaolo SpA

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto

(tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin EQUITER rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi – Aikaisempi yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki EQUINET – Suhteellinen hylkäysperuste – Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohta – Perusteluvelvollisuus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 27.3.2014

1.      Yhteisön tavaramerkki – Kolmansien huomautukset ja väite – Väitteen tutkiminen – Todisteet aikaisemman tavaramerkin käyttämisestä – Osittainen käyttö – Vaikutus

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Menettelysäännökset – Päätösten perusteleminen – Asetuksen N:o 207/2009 75 artiklan ensimmäisen virkkeen ja SEUT 296 artiklan samanlainen ulottuvuus

(SEUT 296 artikla; neuvoston asetuksen N:o 207/2009 75 artiklan ensimmäinen virke)

1.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvan väitemenettelyn tarkoituksena on se, että sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) voi arvioida sekaannusvaaran olemassaoloa, mikä merkitsee kyseisten tavaramerkkien ollessa samankaltaisia, että tutkitaan näiden tavaramerkkien kattamien tavaroiden ja palvelujen samankaltaisuus. Tässä yhteydessä on niin, että jos aikaisempaa yhteisön tavaramerkkiä on käytetty ainoastaan joidenkin sellaisten tavaroiden tai palvelujen osalta, joita varten se on rekisteröity, sitä pidetään väitteen tutkimisessa rekisteröitynä ainoastaan näiden tavaroiden tai palvelujen osalta asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohdan nojalla. Samassa yhteydessä valituslautakunnan on siinä tapauksessa, että käyttöä koskeva näyttö esitetään ainoastaan joidenkin sellaisten tavaroiden tai palvelujen osalta, jotka kuuluvat ryhmään, jota varten aikaisempi tavaramerkki on rekisteröity ja johon väite perustuu, arvioitava, sisältääkö tämä ryhmä itsenäisiä alaryhmiä, joihin tavarat ja palvelut, joiden osalta käyttö on osoitettu, kuuluvat, niin, että olisi katsottava, että mainittu näyttö on esitetty ainoastaan tästä tavaroiden tai palvelujen alaryhmästä, tai eivätkö tällaiset alaryhmät ole mahdollisia.

Näin ollen sen arvioiminen, onko tavaramerkkiä, johon vedotaan väitteen tueksi, käytetty tosiasiallisesti asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, käsittää kaksi toisistaan erottamatonta osaa. Ensimmäisen tarkoituksena on selvittää, onko kyseistä tavaramerkkiä käytetty tosiasiallisesti unionissa, myös muodossa, joka eroaa sellaisilta osin, jotka eivät kuitenkaan muuta tämän tavaramerkin erottamiskykyä siinä muodossa, jossa se on rekisteröity. Toisen tarkoituksena on selvittää se, mitä tavaroita tai palveluja, joita varten aikaisempi tavaramerkki on rekisteröity ja joiden perusteella väite on esitetty, toteennäytetty tosiasiallinen käyttö koskee.

(ks. 20 ja 21 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 24 kohta)