Language of document : ECLI:EU:C:2023:174

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto)

9 päivänä maaliskuuta 2023 (*)

Ennakkoratkaisupyyntö – Tupakkatuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti – Direktiivi 2014/40/EU – Pakkausmerkinnät ja pakkaukset – 2 artiklan 40 alakohta – Markkinoille saattamisen käsite – 8 artiklan 3 kohta – Terveysvaroitukset, jotka on esitettävä tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksissa ja myyntipäällyksissä – Peittämistä koskeva kielto – Savukepakkausautomaatti – Savukepakkaukset, jotka eivät näy ulkopuolelta

Asiassa C‑356/22,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Bundesgerichtshof (liittovaltion ylin tuomioistuin, Saksa) on esittänyt 24.2.2022 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 2.6.2022, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Pro Rauchfrei eV

vastaan

JS e.K.,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja E. Regan sekä tuomarit D. Gratsias (esittelevä tuomari), M. Ilešič, I. Jarukaitis ja Z. Csehi,

julkisasiamies: L. Medina,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        JS e.K., edustajanaan A. Meisterernst, Rechtsanwalt,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään E. Schmidt, F. van Schaik ja H. van Vliet,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta 3.4.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40/EU (EUVL 2014, L 127, s. 1) 8 artiklan 3 kohdan tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Pro Rauchfrei eV ja JS e.K. ja joka koskee sitä, että JS e.K. käyttää savukepakkausautomaatteja, joissa säilytettävissä savukepakkauksissa olevat terveysvaroitukset eivät ole kuluttajien nähtävillä.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

3        Direktiivin 2014/40 1 artiklassa, jonka otsikkona on ”Kohde”, säädetään seuraavaa:

”Tämän direktiivin tarkoituksena on lähentää jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat seuraavia:

– –

b)      tupakkatuotteiden pakkausmerkintöjen ja pakkausten tietyt näkökohdat, mukaan luettuina terveysvaroitukset, jotka esitetään tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksissa ja mahdollisissa myyntipäällyksissä, sekä tupakkatuotteisiin sovellettavat jäljitettävyys‑ ja turvaominaisuudet, joilla niiden tämän direktiivin mukaisuus varmistetaan;

– –

jotta helpotetaan tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa pitäen lähtökohtana varsinkin nuorten terveyden suojelun korkeaa tasoa, ja täytetään tupakoinnin torjuntaa koskevan [Maailman terveysjärjestön puitesopimuksen] mukaiset unionin velvoitteet.”

4        Kyseisen direktiivin 2 artiklassa, jonka otsikko on ”Määritelmät”, säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

– –

32)      ’terveysvaroituksella’ tuotteen haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle koskevaa tai tuotteen kulutuksen muuta ei‑toivottua seurausta koskevaa varoitusta, mukaan luettuna tekstivaroitukset, yhdistetyt terveysvaroitukset, yleiset varoitukset ja tiedotusviesti, siten kuin tässä direktiivissä säädetään;

– –

40)      ’markkinoille saattamisella’ tuotteiden asettamista unionissa sijaitsevien kuluttajien saataville, niiden valmistuspaikasta riippumatta, maksusta tai ilman maksua, mukaan luettuna etämyynnin kautta. – –

– –”

5        Mainitun direktiivin II osastoon, jonka otsikko on ”Tupakkatuotteet”, sisältyy II luku, jonka otsikko on ”Pakkausmerkinnät ja pakkaukset” ja johon kuuluu 8 artikla, jonka otsikko on ”Yleiset määräykset”. Kyseisen artiklan 1, 3 ja 8 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.      Kussakin tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksessa ja mahdollisessa myyntipäällyksessä on oltava tässä luvussa säädetyt terveysvaroitukset sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai kielillä, jossa tuote on saatettu markkinoille.

– –

3.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähittäismyyntipakkauksessa ja mahdollisissa myyntipäällyksissä olevat terveysvaroitukset on painettu pysyvästi niin, että niitä ei voi irrottaa, ja että ne ovat täysin näkyvissä, myös niin, että mikään veromerkki, hintamerkintä, turvaominaisuus, kääre, päällys, laatikko tai muu seikka ei peitä näitä merkintöjä osittain tai kokonaan taikka häiritse niiden lukemista, kun tupakkatuotteet saatetaan markkinoille. Muiden tupakkatuotteiden kuin savukkeiden ja kääretupakan pussimaisissa vähittäismyyntipakkauksissa terveysvaroitukset voidaan kiinnittää tarroilla edellyttäen, ettei näitä tarroja voida irrottaa. Terveysvaroitukset eivät saa rikkoutua vähittäismyyntipakkauksen avaamisen yhteydessä lukuun ottamatta pakkausta, jossa on läppäkansi, joiden osalta terveysvaroitukset saavat pakkausta avattaessa rikkoutua mutta ainoastaan niin, että tekstin, valokuvien ja tupakoinnin lopettamista koskevien tietojen graafinen koskemattomuus ja näkyvyys on varmistettu.

– –

8.      Vähittäismyyntipakkausten ja mahdollisten myyntipäällysten, jotka on suunnattu kuluttajille unionissa, kuvissa on noudatettava tämän luvun säännöksiä.”

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

6        JS, joka on Münchenissä (Saksa) sijaitsevien kahden supermarketin johtaja, asensi 20.5.2017 lukien savukepakkausautomaatteja näiden supermarkettien kassoille. Savukepakkauksia säilytettiin näissä automaateissa siten, että nämä pakkaukset eivät olleet asiakkaiden nähtävillä. Automaattien valintanäppäinten avulla voitiin tunnistaa erilaisia savukemerkkejä niissä olevan kuvan avulla, mutta niissä ei ollut lakisääteisiä terveysvaroituksia.

7        Savukepaketin ostaakseen asiakkaan piti ensin pyytää kassahenkilöä asettamaan automaatti käyttöön. Sitten hänen piti itse painaa haluamansa savukepakkauksen mukaista valintanäppäintä, minkä jälkeen automaatin luovutuslaite kuljetti savukepakkauksen suoraan kassahihnalle, jotta asiakas voisi maksaa sen.

8        Pro Rauchfrei on yleishyödyllinen yhdistys, joka puolustaa passiivisten tupakoitsijoiden oikeuksia. Se nosti Landgericht München I:ssä (Münchenin alueellinen alioikeus I, Saksa) kanteen, jossa se vaati, että JS:ää kielletään tarjoamasta myytäväksi tupakkatuotteita, muun muassa savukkeita siten, että kuluttajalta peitetään tarjontahetkellä tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksissa ja myyntipäällyksissä olevat terveysvaroitukset tämän tuomion 6 kohdassa kuvatun kaltaisen laitteen avulla. Toissijaisesti se vaati, että JS:ää kielletään tarjoamasta myytäväksi tällaisia tuotteita sellaisen laitteen avulla, jossa esitetään ainoastaan savukkeiden vähittäismyyntipakkausten kuva, ilman terveysvaroituksia, jotka siinä on oltava.

9        Landgericht München I hylkäsi kanteen.

10      Pro Rauchfrei valitti tästä päätöksestä Oberlandesgericht Müncheniin (osavaltion ylioikeus, München, Saksa), joka hylkäsi valituksen. Tässä tilanteessa Pro Rauchfrei päätti tehdä kyseisestä tuomiosta Revision‑valituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen eli Bundesgerichtshofiin (liittovaltion ylin tuomioistuin, Saksa).

11      Kyseinen tuomioistuin katsoi, että kanteen ratkaisu riippuu direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen ja 8 artiklan 8 kohdan tulkinnasta, ja esitti unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön, joka kirjattiin numerolla C‑370/20 ja jolla se esitti unionin tuomioistuimelle neljä ennakkoratkaisukysymystä.

12      Unionin tuomioistuin vastasi 9.12.2021 antamassaan tuomiossa Pro Rauchfrei (C‑370/20, EU:C:2021:988) kolmanteen ja neljänteen kysymykseen. Se katsoi näin ollen yhtäältä, että direktiivin 2014/40 8 artiklan 8 kohtaa on tulkittava siten, että kuva, joka ei ole savukkeiden vähittäismyyntipakkauksen todellisuutta vastaava kuva mutta jonka kuluttaja yhdistää sen ulkoasun perusteella vähittäismyyntipakkaukseen ääriviivojen, mittasuhteiden, värien ja logon osalta, on kyseisessä säännöksessä tarkoitettu vähittäismyyntipakkauksen kuva, ja toisaalta, että tätä säännöstä on tulkittava siten, että kyseisen säännöksen kattama savukepakkauksen kuva, joka ei sisällä kyseisen direktiivin II osaston II luvussa säädettyjä terveysvaroituksia, ei ole mainitun säännöksen mukainen myöskään, vaikka kuluttajalla olisi mahdollisuus nähdä nämä varoitukset tällaista kuvaa vastaavassa savukepakkauksessa ennen pakkauksen ostamista.

13      Sitä vastoin unionin tuomioistuin katsoi, että kun otettiin huomioon kolmanteen ja neljänteen kysymykseen annettu vastaus, ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen ei ollut tarpeen vastata.

14      Nyt käsiteltävän asian taustalla olevassa ennakkoratkaisupyynnössä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että pääasian oikeusriitaan sovellettavat menettelysäännöt velvoittavat sen noudattamaan ensisijaisen ja toissijaisen vaatimuksen välistä ensisijaisuusjärjestystä. Koska Pro Rauchfrein ensisijaisen vaatimuksen perusteltavuus riippuu vastauksesta ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen, joihin unionin tuomioistuin ei vastannut 9.12.2021 annetussa tuomiossa Pro Rauchfrei (C‑370/20, EU:C:2021:988), ja koska kolmanteen ja neljänteen kysymykseen annettavalla vastauksella on merkitystä ainoastaan sen arvioimiseksi, onko tämän osapuolen toissijaisesti esittämä vaatimus perusteltu, vastaus ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen on edelleen tarpeen. Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on nimittäin epäilyksiä direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun markkinoille saattamisen käsitteen merkityksestä sekä kyseisessä säännöksessä säädetyn varoituksien peittämistä ”muulla seikalla” koskevan kiellon ulottuvuudesta.

15      Bundesgerichtshof on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian ratkaisua ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Käsittääkö direktiivin 2014/40/EU 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu markkinoille saattamisen käsite tupakkatuotteiden tarjoamisen automaateissa siten, että automaateissa olevissa savukepakkauksissa on lakisääteiset varoitukset mutta kuluttaja ei aluksi näe automaatissa saatavilla olevia savukepakkauksia ja pakkauksissa olevat varoitukset tulevat näkyviin vasta, kun asiakas käyttää automaattia, jonka kassalla työskentelevä henkilö on ensin asettanut käyttöön, ja automaatti luovuttaa savukepakkauksen kassahihnalle vielä ennen maksutapahtumaa?

2)      Käsittääkö direktiivin 2014/40/EU 8 artiklan 3 kohdan ensimmäiseen virkkeeseen sisältyvä kielto, jonka mukaan mikään ’muu seikka’ ei saa ’peittää’ varoituksia, tapauksen, jossa tavaran esillepanossa automaatti peittää koko savukepakkauksen ulkoasun?”

 Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

16      Aluksi on huomautettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ennakkoratkaisuasiassa annetun tuomion sitovuus ei estä sitä, että kansallinen tuomioistuin, jonka pyynnöstä tällainen tuomio on annettu, voisi katsoa tarpeelliseksi uuden ennakkoratkaisupyynnön esittämisen unionin tuomioistuimelle ennen käsiteltävänään olevan asian ratkaisemista, erityisesti kun se esittää unionin tuomioistuimelle sellaisia uusia näkökohtia, jotka saattavat johtaa siihen, että unionin tuomioistuin vastaa eri tavalla jo esitettyyn kysymykseen (tuomio 6.3.2003, Kaba, C‑466/00, EU:C:2003:127, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

17      Tästä seuraa sitäkin suuremmalla syyllä, että kansallinen tuomioistuin, jolle unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu on osoitettu, voi esittää unionin tuomioistuimelle uuden ennakkoratkaisupyynnön, jossa se esittää uudelleen kysymykset, joiden osalta unionin tuomioistuin on kyseisessä tuomiossa katsonut, ettei sen tarvitse vastata niihin muihin kysymyksiin annettu vastaus huomioon ottaen, kunhan tämä tuomioistuin esittää uudessa pyynnössään tämän tuomion 14 kohdassa esitetyn kaltaisia seikkoja, joista ilmenee, että vastaus käsittelemättä jätettyihin kysymyksiin on pääasian oikeusriidan ratkaisun kannalta tosiasiallisesti tarpeen.

 Ensimmäinen kysymys

18      Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy, onko direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että tupakkatuotteiden tarjoaminen myytäväksi automaateissa siten, että niissä säilytettävät kyseisten tuotteiden vähittäismyyntipakkaukset eivät näy ulkopuolelta, kuuluu tässä säännöksessä tarkoitetun markkinoille saattamisen käsitteen alaan.

19      Tästä on huomautettava, että direktiivin 2014/40 2 artiklan 40 alakohdan mukaan markkinoille saattamisella tarkoitetaan ”tuotteiden asettamista unionissa sijaitsevien kuluttajien saataville, niiden valmistuspaikasta riippumatta, maksusta tai ilman maksua, mukaan luettuna etämyynnin kautta”.

20      Ilmaisun ”asettamista – – saataville” tavanomaisen merkityksen mukaisesti tupakkatuotteen on katsottava tulleen direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla markkinoille saatetuksi, kun kuluttajat voivat hankkia sitä. Näin ollen silloin, kun tupakkatuote on myytävänä, on katsottava, että se on saatettu markkinoille jo ennen sen ostamista ja maksamista.

21      Lisäksi on täsmennettävä, että – kuten kyseisen direktiivin 2 artiklan 40 alakohdan ja 8 artiklan 3 kohdan sanamuodosta ilmenee – keinot, joilla tupakkatuotteita tarjotaan kuluttajille, eivät vaikuta mainitussa direktiivissä tarkoitetun markkinoille saattamisen käsitteen merkitykseen.

22      Näin ollen nyt käsiteltävässä asiassa se, että tupakkatuotteet eivät ole näkyvissä automaatissa, jonka avulla nämä tuotteet saatetaan myytäväksi, ei estä katsomasta, että mainitut tuotteet on saatettu markkinoille direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla.

23      Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäistä virkettä on tulkittava siten, että tupakkatuotteiden tarjoaminen myytäväksi automaateissa siten, että niissä säilytettävät kyseisten tuotteiden vähittäismyyntipakkaukset eivät näy ulkopuolelta, kuuluu tässä säännöksessä tarkoitetun markkinoille saattamisen käsitteen alaan.

 Toinen kysymys

24      Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy, onko direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäistä virkettä tulkittava siten, että tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkauksessa tai myyntipäällyksessä olevat terveysvaroitukset on peitetty kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla pelkästään sillä perusteella, että kyseistä tuotetta säilytetään automaatissa siten, ettei se näy ulkopuolelta.

25      Direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta varmistaa, että mikään veromerkki, hintamerkintä, turvaominaisuus, kääre, päällys, laatikko tai muu seikka ei peitä tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksessa ja myyntipäällyksissä olevia terveysvaroituksia osittain tai kokonaan taikka häiritse niiden lukemista, kun tupakkatuotteet saatetaan markkinoille.

26      Näin ollen kyseisessä säännöksessä ei nimenomaisesti tarkoiteta sellaista tilannetta, jossa tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksissa tai myyntipäällyksissä on terveysvaroituksia mutta tuotteita säilytetään pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa laitteessa siten, että ne eivät näy ulkopuolelta.

27      On kuitenkin määritettävä, onko tällaisessa tilanteessa katsottava, että terveysvaroitukset on peitetty mainitussa säännöksessä tarkoitetulla ”muulla seikalla”.

28      Tästä on huomautettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkitsemisessa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä säännöstöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös tai määräys on (tuomio 28.10.2022, Generalstaatsanwaltschaft München (Luovutus ja ne bis in idem), C‑435/22 PPU, EU:C:2022:852, 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

29      Direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen sanamuodosta on todettava, että sillä tarkoitetaan tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksissa tai myyntipäällyksissä olevien terveysvaroitusten osittaista tai täydellistä peittämistä eikä itse vähittäismyyntipakkausten peittämistä.

30      Lisäksi erityisesti direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä olevasta viittauksesta ”muuhun seikkaan”, jolla voidaan peittää tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkauksessa tai myyntipäällyksessä olevat terveysvaroitukset, on todettava, että kyseisessä säännöksessä luetellut tekijät, joita ei ole lueteltu tyhjentävästi, eli veromerkki, hintamerkintä, turvaominaisuus, kääre, päällys tai laatikko, voidaan joko kiinnittää suoraan tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkaukseen tai myyntipäällykseen, tai ne voivat sisältää tämän pakkauksen tai päällyksen. Sitä vastoin mikään näistä tekijöistä ei voi johtaa siihen, että yleisö ei voi lainkaan nähdä tällaista vähittäismyyntipakkausta tai päästä siihen käsiksi kuten silloin, kun pakkausta säilytetään nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan automaatin kaltaisessa säilytyslaitteessa.

31      Mainitun 8 artiklan 3 kohdan asiayhteys tukee tätä tulkintaa. Kysymys tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksissa olevien terveysvaroitusten peittämisestä, jota tämä säännös koskee, eroaa siitä kysymyksestä, puuttuvatko terveysvaroitukset sellaisista tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksista, jotka voivat olla esillä automaattien, joissa tällaisia pakkauksia säilytetään, ulkopuolella. Viimeksi mainittu kysymys kuuluu direktiivin 2014/40 8 artiklan 8 kohdan soveltamisalaan, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut 9.12.2021 antamassaan tuomiossa Pro Rauchfrei (C‑370/20, EU:C:2021:988).

32      Direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetyn terveysvaroitusten peittämistä koskevan kiellon tavoitteesta on todettava, että direktiivillä pyritään sen 1 artiklan mukaan kahteen tavoitteeseen eli helpottamaan tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa pitäen lähtökohtana varsinkin nuorten terveyden suojelun korkeaa tasoa (tuomio 9.12.2019, Pro Rauchfrei, C‑370/20, EU:C:2021:988, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33      Tästä unionin tuomioistuin on jo täsmentänyt 9.12.2021 annetun tuomion Pro Rauchfrei (C‑370/20, EU:C:2021:988) 30 kohdassa, että terveysvaroituksilla, joiden on oltava tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksissa tai myyntipäällyksissä, pyritään torjumaan ostotoive, jonka tällaisen vähittäismyyntipakkauksen tai myyntipäällyksen kuva voi synnyttää kuluttajassa.

34      Tämän tavoitteen toteutuminen ei kuitenkaan vaarannu, jos vähittäismyyntipakkaus on suljettu automaatin kaltaiseen säilytyslaitteeseen siten, että pakkaus ei näy lainkaan ulkopuolelta. Koska tässä tilanteessa kuluttaja ei voi nähdä tätä vähittäismyyntipakkausta, hänelle ei tästä syystä synny ostotoivetta, jota terveysvaroituksilla on tarkoitus torjua.

35      Toiseen kysymykseen on näin ollen vastattava, että direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäistä virkettä on tulkittava siten, että tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkauksessa tai myyntipäällyksessä olevia terveysvaroituksia ei ole peitetty kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla pelkästään sillä perusteella, että kyseistä tuotetta säilytetään automaatissa siten, ettei tuote näy lainkaan ulkopuolelta.

 Oikeudenkäyntikulut

36      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta 3.4.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40/EU 8 artiklan 3 kohdan ensimmäistä virkettä

on tulkittava siten, että

tupakkatuotteiden tarjoaminen myytäväksi automaateissa siten, että niissä säilytettävät kyseisten tuotteiden vähittäismyyntipakkaukset eivät näy ulkopuolelta, kuuluu tässä säännöksessä tarkoitetun markkinoille saattamisen käsitteen alaan.

2)      Direktiivin 2014/40 8 artiklan 3 kohdan ensimmäistä virkettä

on tulkittava siten, että

tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkauksessa tai myyntipäällyksessä olevia terveysvaroituksia ei ole peitetty kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla pelkästään sillä perusteella, että kyseistä tuotetta säilytetään automaatissa siten, ettei tuote näy lainkaan ulkopuolelta.

Allekirjoitukset


*      Oikeudenkäyntikieli: saksa.