Asia T‑447/11
Lian Catinis
vastaan
Euroopan komissio
Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Asiakirjat, jotka liittyvät OLAFin Syyriassa toteutettavaa infrastruktuurin uudenaikaistamishanketta koskevaan tutkimukseen – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien suojaa koskeva poikkeus
Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 21.5.2014
1. Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Toimielimen vaitioloa tai toimettomuutta ei voida rinnastaa implisiittiseen kielteiseen päätökseen – Rajat
(SEUT 263 artikla)
2. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Toimiminen kohtuullisessa ajassa – Hallinnollinen menettely – Arviointiperusteet
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta)
3. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Kieltäytyminen asiakirjan luovuttamisesta – Toimielimen velvollisuus tutkia asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Mahdollisuus käyttää perusteluina yleisiä olettamia, joita sovelletaan tiettyihin asiakirjojen luokkiin – Rajat
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohta)
4. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Perusteluvelvollisuus – Ulottuvuus
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla)
5. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Ylivoimainen yleinen etu, joka oikeuttaa asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemisen – Käsite – Sen, jota asia koskee, erityinen intressi puolustautua ei kuulu käsitteen alaan
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 ja 3 kohta)
6. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) – OLAFin tutkimuksista annettu asetus N:o 1073/1999 – Puolustautumisoikeudet – Ulottuvuus – Oikeutta tutustua tutkinnan asiakirja-aineistoon ei ole, paitsi jos loppukertomus julkaistaan
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1073/2004 ja N:o 1049/2001)
1. Silloin, kun ei ole olemassa nimenomaisia säännöksiä, joissa säädettäisiin määräajasta, jonka päättyessä toimielimen, jota on pyydetty ottamaan kantaa asiaan, katsotaan tehneen implisiittisen päätöksen, ja joissa määriteltäisiin tämän päätöksen sisältö, pelkkää toimielimen vaitioloa ei voida rinnastaa päätökseen, koska muussa tapauksessa vaarannettaisiin perussopimuksella käyttöön otettu oikeussuojakeinojärjestelmä. Näin ollen tietyissä erityisissä olosuhteissa toimielimen vaitiolon tai toimettomuuden voidaan poikkeuksellisesti katsoa vastaavan implisiittistä kielteistä päätöstä.
(ks. 28 ja 29 kohta)
2. Ks. tuomion teksti.
(ks.34 kohta)
3. Ks. tuomion teksti.
(ks. 42 ja 43 kohta)
4. Ks. tuomion teksti.
(ks. 48 ja 53 kohta)
5. Ks. tuomion teksti.
(ks. 61 kohta)
6. Niiden oikeuksien lisäksi, joista säädetään Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa asetuksessa N:o 1049/2001, Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ei ole velvollinen antamaan henkilölle, jota meneillään olevan tutkimuksen väitetään koskevan, oikeutta tutustua tällaiseen tutkimukseen liittyviin asiakirjoihin.
Tältä osin oikeus tutustua OLAFin hallussa oleviin sen tekemään tutkimukseen liittyviin asiakirjoihin, lukuun ottamatta asianomaisen henkilön oikeutta saada OLAF-kuulustelunsa pöytäkirja, toteutuu tosiasiallisesti jatkotoimia koskevan menettelyn yhteydessä. OLAFin lopullinen suositus nimittäin esitetään toimivaltaisille unionin viranomaisille tai kansallisille viranomaisille. Jos nämä viranomaiset aikovat määrätä seuraamuksen henkilölle, jota tutkimus koskee, niiden olisi annettava tälle mahdollisuus käyttää puolustautumisoikeuksiaan sovellettavan hallinnollisen tai rikosoikeudellisen menettelyn mukaisesti. Näin ollen kyseinen henkilö voi näiden viranomaisten välityksellä käyttää käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja, jollei muuta johdu sovellettavista menettelysäännöistä.
(ks. 63 ja 64 kohta)