Asia T-369/06

Holland Malt BV

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Valtiontuet – Mallastuotanto – Investointituki – Päätös, jolla todetaan tuki yhteismarkkinoille soveltumattomaksi – Kilpailua rajoittava vaikutus – Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan – Perusteluvelvollisuus – Maatalousalan valtiontuesta annetut suuntaviivat

Tuomion tiivistelmä

1.      Valtiontuki – Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan – Kilpailua rajoittava vaikutus – Arviointiperusteet

(EY 87 artiklan 1 kohta)

2.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Valtiontukea koskeva komission päätös – Kilpailua rajoittavan vaikutuksen ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvan vaikutuksen luonnehdinta

(EY 87 artiklan 1 kohta ja EY 253 artikla)

3.      Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Komission harkintavalta – Arviointiperusteet – Komission antamien suuntaviivojen vaikutus

(EY 87 artiklan 3 kohta)

4.      Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Tuet, joihin voidaan soveltaa EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta

(EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohta; komission tiedonanto 2000/C 28/02)

5.      Yhteisön oikeus – Yleiset oikeusperiaatteet – Hyvää hallintotapaa koskeva oikeus – Asiakirjojen huolellinen ja puolueeton käsittely

1.      Luokitellessaan toimenpiteen EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi komissiolla ei ole velvollisuutta osoittaa, että tuki todellisuudessa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja tosiasiallisesti vääristää kilpailua, vaan sillä on ainoastaan velvollisuus tutkia, saattaako tämä tuki vaikuttaa kauppaan ja vääristää kilpailua.

Kun jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Investointituki, jonka tarkoituksena on yrityksen tuotantokapasiteetin nykyaikaistaminen ja lisääminen, vahvistaa välttämättä viimeksi mainitun kilpailuasemaa verrattuna sen kilpailijoihin, joiden täytyy rahoittaa tällaiset investoinnit omilla varoillaan tai luopua niistä.

Jäsenvaltioiden väliseen kauppaan liittyneiden myyntien absoluuttisen määrän vähäinen koko tai mainittujen myyntien rajoitettu suhteellinen osuus yrityksen kokonaistuotannosta on merkityksetön arvioitaessa mainittuun kauppaan kohdistuvaa vaikutusta, koska ei ole olemassa tiettyä rajaa tai prosenttilukua, jonka alittavan toimenpiteen osalta voitaisiin katsoa, että sillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(ks. 37, 47, 48 ja 50 kohta)

2.      Vaikka valtiontuen myöntämiseen liittyvistä seikoista ilmenisi, että tuki voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää tai uhata vääristää kilpailua, komission on joka tapauksessa mainittava nämä seikat päätöksensä perusteluissa.

Riittää kuitenkin, että komissio näyttää kyseisen tuen voineen vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja uhkaavan vääristää kilpailua, ilman että olisi tarpeen määritellä relevantit markkinat ja tarkastella niiden rakennetta sekä sen seurauksena muodostuvia kilpailusuhteita.

Sellaisen yrityksen vahvistuminen, joka siihen saakka ei osallistunut jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, voi asettaa sen tilanteeseen, jossa sillä on mahdollisuus päästä toisen jäsenvaltion markkinoille, joten toimenpide, josta on tuloksena tällainen vahvistuminen, voi vaikuttaa mainittuun kauppaan.

(ks. 59, 63 ja 64 kohta)

3.      Komissiolla on EY 87 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa laaja harkintavalta, jonka käyttäminen edellyttää koko yhteisöä silmällä pitäen tehtävää taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten monitahoista arviointia. Komissio voi asettaa itselleen harkintavaltansa käyttöä koskevia periaatteita, kuten suuntaviivoja, jos ne sisältävät viitteitä siitä, mitä linjaa tämä toimielin aikoo noudattaa.

Suuntaviivoja ei voida tulkita pelkästään niiden sanamuodon perusteella. Niitä on tulkittava EY 87 artiklan ja tähän artiklaan sisältyvän tavoitteen valossa eli yhteismarkkinoiden vääristymättömän kilpailun saavuttamisen tavoitteen valossa. Samoin on niin, että vaikka komission valtiontukien alalla antamat puitteet ja tiedonannot sitovat sitä, näin on vain siinä määrin kuin näillä toimilla ei poiketa perustamissopimuksen määräysten moitteettomasta soveltamisesta eikä näitä puitteita ja tiedonantoja voida tulkita tavalla, jolla supistettaisiin EY 87 ja EY 88 artiklan ulottuvuutta tai joka olisi ristiriidassa niillä tavoiteltujen päämäärien kanssa.

(ks. 92, 93, 132 ja 133 kohta)

4.      Valtion investointituet vahvistavat jo luonteensakin puolesta tuensaajan kilpailuasemaa suhteessa sen kilpailijoihin, koska myönnetty tuen määrä vähentää tuensaajan vastattavana olevia investointikustannuksia suosien sitä näin muihin alan tuottajiin nähden, jotka ovat toteuttaneet tai jotka aikovat toteuttaa samanlaisen investoinnin omalla kustannuksellaan. Näin ollen tuensaajan tuesta johtuvan lisääntyneen kilpailukyvyn vuoksi tuki itsessään mahdollistaa sen, että tuensaaja löytää helpommin markkinointikanavat tuotteilleen verrattuna sellaiseen tuotantoon, joka ei saa tukea. Mitä merkittävämpää tuki on, sitä helpommin tuensaajan tuotteille löydetään markkinointikanavia.

Tästä seuraa, että jos maatalousalan valtiontuesta annettujen yhteisön suuntaviivojen 4.2.5 kohdassa, jonka mukaan tukea ei saa myöntää, ellei voida osoittaa riittävällä tavalla, että kyseisille tuotteille on olemassa tavanomaiset markkinointikanavat, tarkoitettu tarkastelu suoritettaisiin olennaisin osin kyseessä olevan tuensaajan tuetun tuotannon markkinointikanavien olemassaolon perusteella eikä niiden markkinoiden yleisen tilanteen perusteella, joilla tuensaaja kilpailee muiden samoja markkinointikanavia käyttävien tuottajien kanssa, tämä mahdollistaisi sellaisen tuen sallimisen, joka kilpailua vääristäen varmistaa markkinointikanavat tuensaajan tuotteille myös sellaisilla markkinoilla, joille on ominaista ylituotanto tai ylikapasiteetti ja joilla tukea saamattomat kilpailijat kohtaavat tuotteidensa markkinointivaikeuksia. Tällainen suuntaviivojen tulkinta olisi siis ristiriidassa EY 87 artiklan kanssa.

Suuntaviivojen 4.2.5 kohdassa oleva kriteeri kuvastaa sitä EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohdasta ilmenevää edellytystä, jonka mukaan tukea, joka muuttaa kaupankäynnin edellytyksiä yhteisössä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, ei voida pitää yhteismarkkinoille soveltuvana.

(ks. 91, 135, 136 ja 176 kohta)

5.      Valtiontukien alalla hyvän hallinnon periaatteen noudattaminen edellyttää komission suorittamaa kyseessä olevan toimenpiteen huolellista ja puolueetonta tutkintaa. Komission on näin ollen selvitettävä kaikki tarvittavat näkökohdat pyytämällä muun muassa tietoja tuensaajilta, jotta se voi päätöksentekopäivänä tehdä päätöksen täysin tietoisena kaikista asiaankuuluvista tosiseikoista.

(ks. 195 kohta)