Kanne 5.3.2012 - USFSPEI ja Loescher v. neuvosto
(Asia T-119/12)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantajat: Union syndicale fédérale des services publics européens et internationaux (USFSPEI) (Bryssel, Belgia) ja Bernd Loescher (Rhode-Saint-Genèse, Belgia) (edustajat: asianajajat A. Coolen, J.-N. Louis, É. Marchal ja D. Abreu Caldas)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta
kumoamaan komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2011 19.12.2011 tehdyn neuvoston päätöksen 2011/866/EU
velvoittamaan neuvoston maksamaan kantaja Loescherille ja Euroopan unionin muille virkamiehille ja muulle henkilöstölle erääntyneet palkka- ja eläke-erät, joihin heillä on oikeus 1.7.2011 lukien, sekä niihin erääntyneiden erien eräpäivistä lukien lisättävä Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioille vahvistaman korkokannan mukainen viivästyskorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä
velvoittamaan neuvoston maksamaan USF:lle ja kantajalle yhden euron symbolisen korvauksen henkisestä kärsimyksestä, joka aiheutui siitä, että 19.12.2011 tehdyn neuvoston päätöksen 2011/866/EU tekeminen oli virkavirhe, ja
velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seuraaviin kanneperusteisiin, jotka koskevat
yhtäältä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 64, 65 ja 65 a artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 1 ja 3 artiklan rikkomista sekä SEU 4 artiklan 3 kohdasta johdettavien vilpittömän yhteistyön ja johdonmukaisuuden periaatteiden, luottamuksensuojan periaatteen sekä periaatteesta patere legem quam ipse fecisti johdettavan velvollisuuden loukkaamista ja
toisaalta kolmen osapuolen neuvottelumenettelyn käyttöönottamisesta 23.6.1981 tehdyn neuvoston päätöksen rikkomista, koska ei ollut varmistettu sitä, että henkilöstön ja hallintoviranomaisten näkemykset olivat todella jäsenvaltioiden edustajien tiedossa ennen riidanalaisen päätöksen tekemistä.
____________