UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kuudes jaosto)
8 päivänä toukokuuta 2024 (*)
Kieliä koskevat järjestelyt – Ilmoitus avoimesta kilpailusta hallintovirkamiesten ja asiantuntijoiden palvelukseen ottamiseksi puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden alalla – Kielen 2 valinnan rajoittaminen englantiin – Asetus N:o 1 – Henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 kohta, 27 artikla ja 28 artiklan f alakohta – Kieleen perustuva syrjintä – Yksikön etu – Oikeasuhteisuus
Asiassa T‑555/22,
Ranskan tasavalta, asiamiehinään T. Stéhelin, B. Fodda ja S. Royon,
kantajana,
jota tukevat
Belgian kuningaskunta, asiamiehinään C. Pochet, M. Van Regemorter ja S. Baeyens,
Helleenien tasavalta, asiamiehenään V. Baroutas,
ja
Italian tasavalta, asiamiehenään G. Palmieri, avustajanaan P. Gentili, avvocato dello Stato,
väliintulijoina,
vastaan
Euroopan komissio, asiamiehinään G. Niddam, L. Vernier ja I. Melo Sampaio,
vastaajana,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. J. Costeira sekä tuomarit M. Kancheva (esittelevä tuomari) ja E. Tichy-Fisslberger,
kirjaaja: hallintovirkamies H. Eriksson,
ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa esitetyn,
ottaen huomioon 23.11.2023 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Kantaja eli Ranskan tasavalta vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumottavaksi ilmoituksen avoimesta kilpailusta EPSO/AD/400/22, jonka otsikko on ”Hallintovirkamiehet (AD 7) ja asiantuntijat (AD 9) puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden alalla” (EUVL 2022, C 233 A, s. 1; jäljempänä riidanalainen kilpailuilmoitus).
Asian tausta
2 Euroopan komissio perusti 1.1.2020 keskuuteensa uuden puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston, jonka tehtävänä on panna täytäntöön komission puolustusteollisuuden alalla harjoittamat politiikat, jotka olivat siihen asti kuuluneet sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston vastuulle.
3 Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO) julkaisi 16.6.2022 riidanalaisen kilpailuilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 Riidanalaisen kilpailuilmoituksen ”yleisten säännösten” mukaan ”[EPSO] järjestää [pätevyyden arviointiin ja valintakokeisiin perustuvan] avoimen kilpailun laatiakseen varallaololuettelot, joista pääasiassa Euroopan komissio ja erityisesti sen puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto – – voi ottaa palvelukseen uusia virkamiehiä (tehtäväryhmät AD 7 ja AD 9) [puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden alalla]”.
5 Riidanalaisen kilpailuilmoituksen kohdassa 4.1 (jonka otsikko on ”Yhteenveto kilpailumenettelyistä”) todetaan, että kilpailussa on viisi vaihetta eli ”hakeminen”, ”osallistumisedellytysten tarkistaminen”, ”Talent Screener”, ”arviointikeskusvaihe” ja ”todistusasiakirjojen tarkistaminen ja varallaololuettelojen laatiminen”.
6 Riidanalaisen kilpailuilmoituksen kohdan 3.2 (jonka otsikkona on ”Erityiset edellytykset – kielitaito”) mukaan ”hakukelpoisuus edellyttää, että hakija osaa vähintään kahta EU:n 24 virallisesta kielestä kohdassa 4.2.1 esitetyn mukaisesti”.
7 Riidanalaisen kilpailuilmoituksen kohdassa 4.2.1 (jonka otsikko on ”Kielitaitovaatimukset”) todetaan seuraavaa:
”Tähän kilpailuun osallistuvalla hakijalla on oltava vähintään perusteellinen (vähintään tason C1) taito yhdessä EU:n 24 virallisesta kielestä ja riittävä (vähintään tason B2) taito toisessa EU:n virallisessa kielessä. Toisen näistä on oltava englanti.
– –
Tämän kilpailun kieliä koskevissa vaatimuksissa – tietyt kokeet on suoritettava englanniksi – otetaan huomioon puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston henkilöstön tehtävien luonne. Samat vaatimukset koskevat molempia tämän kilpailuilmoituksen kattamia aloja ja palkkaluokkia.
[Puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston] henkilöstö käyttää pääasiassa englantia analyysien tekemisessä, sisäisessä viestinnässä ja sisäisissä kokouksissa, viestinnässä ulkoisten sidosryhmien kanssa, raporttien, muistioiden, puheiden ja lainsäädännön laatimisessa, julkaisujen valmistelemisessa sekä muiden liitteessä I mainittujen tehtävien hoidossa samoin kuin erikoistumiskoulutuksissa. Englantia käytetään myös sisäisillä lausuntokierroksilla, toimielinten välisessä viestinnässä ja tarkastusmenettelyissä. Hyvä englannin kielen taito on siksi välttämätön, jotta hakija olisi toimintakykyinen heti palvelukseen otettaessa.
Muiden kielten taitoa pidetään etuna, sillä tietyissä yhteyksissä, esimerkiksi tiettyä maata koskevassa työssä, käytetään muita kieliä. Palvelukseen otettavilla hakijoilla on kuitenkin oltava vähintään riittävä (tason B2) englannin taito, jotta he pystyvät hoitamaan liitteessä I mainittuja tehtäviä.
Näistä syistä englannin on kuuluttava hakijoiden hallitsemiin kieliin. Tämä määrittää myös hakemuslomakkeessa ja kokeissa käytettävät kielet (ks. kohta 4.2.2).”
8 Riidanalaisen kilpailuilmoituksen liitteessä I on esimerkkejä tämän kilpailun perusteella palvelukseen otettaville hakijoille mahdollisesti osoitettavista tyypillisistä tehtävistä alan (puolustusteollisuus tai avaruusasiat) ja hoidettavan tehtävän (hallintovirkamies tai asiantuntija) mukaan.
9 Riidanalaisen kilpailuilmoituksen kohdassa 4.2.2 (jonka otsikko on ”Hakemuksen ja kokeiden kielet”) todetaan, että hakemus on jätettävä millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä lukuun ottamatta ”Talent Screener” ‑osiota, joka on täytettävä englanniksi. Arviointikeskusvaiheen kokeista kilpailuilmoituksessa todetaan, että päättelykykyä mittaavat kokeet on suoritettava jollakin muulla unionin virallisella kielellä kuin englannin kielellä. Tilanneosaamista kartoittava haastattelu, suullinen esitys, alakohtainen haastattelu ja alakohtainen kirjallinen koe on käytävä englanniksi.
10 Kyseisessä kohdassa täsmennetään lisäksi, että ”hakijoita pyydetään täyttämään hakemuslomakkeensa ’Talent Screener’ ‑osio englanniksi, koska valintalautakunta vertailee hakijoiden antamia vastauksia” ja että ”lisäksi valintalautakunta voi käyttää ’Talent Screener’ ‑osiota viiteasiakirjana alakohtaisessa haastattelussa”.
11 Riidanalaisen kilpailuilmoituksen kohdassa 4.3.3 (jonka otsikko on ”’Talent Screener’ ‑vaihe”) todetaan seuraavaa:
”Valintalautakunta tarkastelee pätevyyteen perustuvassa karsinnassa niitä hakijoita, joiden katsotaan täyttävän osallistumisedellytykset. Valintalautakunta vertailee kaikkien osallistumisedellytykset täyttävien hakijoiden ansioita hakemuslomakkeessa annettujen tietojen perusteella. Lisätietoja on tämän ilmoituksen liitteessä IV. Valintalautakunta laatii kunkin alan ja palkkaluokan osalta luettelon hakijoista näiden vertailusta saamien kokonaispisteiden mukaisessa järjestyksessä. Parhaimpiin kuuluvan pistemäärän saaneet hakijat kutsutaan arviointikeskusvaiheeseen.”
12 Riidanalaisen kilpailuilmoituksen liitteessä IV täsmennetään ”Talent Screener”-vaiheessa sovellettavat alakohtaiset valintaperusteet sekä valintamenettely.
Asianosaisten vaatimukset
13 Ranskan tasavalta vaatii Belgian kuningaskunnan, Helleenien tasavallan ja Italian tasavallan tukemana, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen kilpailuilmoituksen
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
14 Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen
– velvoittaa Ranskan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
15 Ranskan tasavalta esittää kanteensa tueksi viisi kanneperustetta. Ensimmäisen kanneperusteen mukaan on rikottu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 1d artiklaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 22 artiklan valossa. Toinen kanneperuste koskee henkilöstösääntöjen 27 artiklan ensimmäisen kohdan rikkomista. Kolmannessa kanneperusteessa väitetään, että on käytetty väärin SEUT 342 artiklassa määrättyä menettelyä ja menettelyä, josta säädetään Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15.4.1958 annetun neuvoston asetuksen N:o 1 (EYVL 1958, 17, s. 385), sellaisena kuin se on muutettuna tavaroiden vapaan liikkuvuuden, henkilöiden vapaan liikkuvuuden, yhtiöoikeuden, kilpailupolitiikan, maatalouden, elintarvikkeiden turvallisuuden, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan, liikennepolitiikan, energian, verotuksen, tilastojen, Euroopan laajuisten verkkojen, oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien, oikeuden, vapauden ja turvallisuuden, ympäristön, tulliliiton, ulkosuhteiden, ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä toimielinten alan tiettyjen asetusten ja päätösten mukauttamisesta Kroatian tasavallan liittymisen johdosta 13.5.2013 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 517/2013 (EUVL 2013, L 158, s. 1), 6 artiklassa. Neljäs kanneperuste koskee SEU 3 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan ja perusoikeuskirjan 22 artiklan rikkomista. Viides kanneperuste koskee SEUT 296 artiklan toisessa kohdassa määrätyn unionin säädösten perustelemista koskevan velvollisuuden laiminlyöntiä.
16 Ranskan tasavalta väittää ensimmäisen kanneperusteensa tueksi, että kun muiden unionin virallisten kielten kuin englannin, erityisesti ranskan, käyttö ja hyödyllisyys puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston työn yhteydessä otetaan huomioon, peruste, jonka mukaan palvelukseen otettavien henkilöiden on oltava heti toimintakykyisiä, ei voi oikeuttaa kilpailun kielen 2 valinnan rajoittamista englantiin (jäljempänä riidanalainen kielirajoitus), koska tällainen rajoitus ei vastaa yksikön todellisia tarpeita. Se kiistää niiden asiakirjojen merkityksellisyyden, jotka komissio on esittänyt osoittaakseen, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston henkilöstön työssä käytetään pääasiallisesti englannin kieltä. Ranskan tasavalta väittää myös, ettei komissio osoita, että englannin käyttö puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa ja riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa kuvatut tehtävät olisivat yhteydessä keskenään. Ranskan tasavallan mielestä riidanalainen rajoitus ei myöskään perustu selkeisiin, objektiivisiin ja ennakoitavissa oleviin kriteereihin. Se väittää lisäksi, että vaikka riidanalainen syrjintä voitaisiinkin oikeuttaa englannin käytöllä kyseisessä pääosastossa, komissio ei ole osoittanut kyseisen syrjinnän oikeasuhteisuutta.
17 Belgian kuningaskunta, Helleenien tasavalta ja Italian tasavalta tukevat Ranskan tasavallan argumentteja. Belgian kuningaskunta ja Italian tasavalta lisäävät, ettei komissio voi rinnastaa yksikön etua pelkästään siihen, että palvelukseen otettavien virkamiesten on oltava heti toimintakykyisiä sisäistä ja ulkoista viestintää varten. Niinpä Belgian kuningaskunta korostaa, että vaikka unionin yleinen tuomioistuin totesi 2.6.2021 antamassaan tuomiossa Italia v. komissio (T‑718/17, ei julkaistu, EU:T:2021:316, 63 ja 64 kohta) ja 8.9.2021 antamassaan tuomiossa Espanja v. komissio (T‑554/19, ei julkaistu, EU:T:2021:554, 65 kohta), että välittömän toimintakyvyn tavoite voi olla legitiimi tavoite, unionin tuomioistuin ei katsonut 16.2.2023 antamassaan tuomiossa komissio v. Italia ja Espanja (C‑635/20 P, EU:C:2023:98, 96 kohta), että tällainen tavoite vapautti komission velvollisuudesta osoittaa objektiivisesti, että kilpailun kieltä 2 koskeva rajoitus on yksikön edun mukainen. Lisäksi Belgian kuningaskunta toteaa, että unionin yleinen tuomioistuin itsekin muistutti 2.6.2021 antamassaan tuomiossa Italia v. komissio (T‑718/17, ei julkaistu, EU:T:2021:316, 70 kohta), että palvelukseen otettavien virkamiesten välittömän toimintakyvyn tavoitetta on verrattava tavoitteeseen ottaa palvelukseen mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä sekä palvelukseen otettavien virkamiesten mahdollisuuksiin oppia toimielimissä yksikön edun kannalta tarpeellisia kieliä. Belgian kuningaskunta katsoo, että – kuten Ranskan tasavalta on korostanut – on vielä muitakin tavoitteita, joita on vertailtava välittömän toimintakyvyn tavoitteeseen, kuten tavoite suojata unionin kielellistä monimuotoisuutta, ”edistää monikielisyyttä” ja ”ottaa palvelukseen kieliprofiileiltaan vaihtelevaa henkilökuntaa, koska unionin toiminta edellyttää monenlaisia tehtäviä ja moninaisia konktakteja ja koska on tarpeen juurtua isäntävaltion yhteiskuntaan”.
18 Komissio väittää, että unionin yleiselle tuomioistuimelle esitetystä näytöstä ilmenee, että englanti on puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston päätyökieli ja että sen osaaminen on siis tarpeen, jotta palvelukseen otettavat henkilöt olisivat heti toimintakykyisiä, mikä on unionin tuomioistuinten tunnustama henkilöstöpolitiikkaan sisältyvä yleisen edun mukainen tavoite. Se täsmentää, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa ei käytetä mitään muuta unionin virallista kieltä tavalla, joka vastaisi englantia ja joka voisi oikeuskäytännön perusteella oikeuttaa tällaisen kielen nimeämisen kyseessä olevan kilpailun kieleksi 2. Komission mukaan riidanalainen kielirajoitus on myös oikeassa suhteessa palvelukseen otettavien henkilöiden välittömän toimintakyvyn tavoitteeseen, koska mikään muu kielijärjestely kuin se, josta riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa on määrätty, ei oikeuskäytännön mukaan mahdollista kyseisen yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista.
19 Aluksi on muistutettava, että perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:
”Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan.”
20 Perusoikeuskirjan 22 artiklassa määrätään seuraavaa:
”Unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta.”
21 On myös palautettava mieleen, että asetuksen N:o 1 1 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Unionin toimielinten viralliset ja työkielet ovat bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kieli.”
22 On lisäksi huomattava, että vaikka asetuksen N:o 1 1 artiklassa mainitaan nimenomaisesti, mitkä ovat unionin toimielinten työkielet, sen 6 artiklassa säädetään, että unionin toimielimet voivat antaa työjärjestyksissään yksityiskohtaiset säännöt tällä asetuksella käyttöön otettujen näiden kielten käyttämistä koskevien järjestelyjen soveltamisesta.
23 Tältä osin on heti aluksi todettava, että nyt käsiteltävän asian asiakirja-aineistosta ilmenevien seikkojen perusteella ei voida osoittaa, että toimielin, johon riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa pääasiallisesti tarkoitettu yksikkö kuuluu, eli komissio olisi kyseisen ilmoituksen julkaisemiseen mennessä antanut työjärjestyksessään säännöksiä, joissa määriteltäisiin asetuksessa N:o 1 vahvistettujen kieliä koskevien yleisten järjestelyjen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sen 6 artiklan mukaisesti.
24 Lisäksi henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 kohdassa säädetään, että näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa kaikenlainen syrjintä ja esimerkiksi kieleen perustuva syrjintä on kiellettyä. Henkilöstösääntöjen 1d artiklan 6 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan ”kaikkien syrjimättömyysperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen kohdistuvien rajoitusten on oltava objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltuja, ja niiden on vastattava henkilöstöpolitiikan yleisen edun mukaisia oikeutettuja tavoitteita”.
25 Lisäksi henkilöstösääntöjen 28 artiklan f alakohdassa säädetään, että virkamieheksi voidaan nimittää ainoastaan henkilö, jolla on perusteellinen kielitaito yhdessä unionin kielessä ja riittävä kielitaito toisessa unionin kielessä. Tässä säännöksessä täsmennetään, että hakijalla on oltava toisessa kielessä riittävä kielitaito ”tehtäviensä hoitamiseen”, mutta siinä ei ilmoiteta kriteerejä, joiden perusteella tämän kielen valintaa asetuksen N:o 1 1 artiklassa mainittujen virallisen kielen joukosta voidaan rajoittaa (ks. tuomio 9.9.2020, Espanja ja Italia v. komissio, T‑401/16 ja T‑443/16, ei julkaistu, EU:T:2020:409, 62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
26 Tällaisia kriteerejä ei ilmene myöskään henkilöstösääntöjen 27 artiklasta, jonka ensimmäisessä kohdassa säädetään kielitaitoon viittaamatta, että ”palvelukseen ottamisessa on pyrittävä varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä, jotka otetaan palvelukseen unionin jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta”, ja että ”virkaa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille”. Sama pätee kyseisen artiklan toiseen kohtaan, jossa säädetään ainoastaan, että ”unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä, jos virkamiesten kansalaisuuksien kesken on havaittu merkittävä epätasapaino, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa”, ja siinä täsmennetään muun muassa, että ”nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseenottoa koskeviin perusteisiin” (tuomio 9.9.2020, Espanja ja Italia v. komissio, T‑401/16 ja T‑443/16, ei julkaistu, EU:T:2020:409, 63 kohta).
27 Lopuksi henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 1 artiklan 1 kohdan f alakohdassa todetaan, että kilpailuilmoituksessa voidaan täsmentää täytettävien virkojen erityisluonteesta johtuvat mahdolliset kielitaitovaatimukset. Tästä säännöksestä ei kuitenkaan seuraa yleistä lupaa rajoittaa kilpailun toisen kielen valinta vain joihinkin asetuksen N:o 1 1 artiklassa mainituista virallisista kielistä (ks. tuomio 9.9.2020, Espanja ja Italia v. komissio, T‑401/16 ja T‑443/16, ei julkaistu, EU:T:2020:409, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
28 Kaikesta edellä esitetystä ilmenee, että kilpailun hakijoiden toisen kielen valinnan rajoittaminen vain joihinkin kieliin siten, että muut viralliset kielet suljetaan pois, merkitsee kieleen perustuvaa syrjintää, joka on lähtökohtaisesti kielletty henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 kohdassa (ks. vastaavasti tuomio 26.3.2019, Espanja v. parlamentti, C‑377/16, EU:C:2019:249, 66 kohta). On nimittäin ilmeistä, että tällaisella rajoituksella suositaan tiettyjä mahdollisia hakijoita, nimittäin niitä, joilla on tyydyttävä kielitaito vähintään yhdessä nimetyistä kielistä, siltä osin kuin he voivat osallistua kilpailuun ja heidät voidaan siten ottaa palvelukseen unionin virkamiehiksi tai toimihenkilöiksi, kun taas sellaiset muut henkilöt, joilla ei ole tällaista kielitaitoa, jäävät kilpailun ulkopuolelle (ks. tuomio 9.9.2020, Espanja ja Italia v. komissio, T‑401/16 ja T‑443/16, ei julkaistu, EU:T:2020:409, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
29 Laajaa harkintavaltaa, joka yksiköidensä järjestämisessä on unionin toimielimillä samoin kuin EPSOlla silloin, kun tämä käyttää kyseisten toimielinten sille antamaa toimivaltaa, rajoitetaan siis sitovasti henkilöstösääntöjen 1d artiklalla siten, että kieleen perustuva erilainen kohtelu, joka johtuu kilpailun kielijärjestelyn rajoittamisesta vain joihinkin virallisiin kieliin, voidaan hyväksyä ainoastaan, jos tällainen rajoittaminen on objektiivisesti perusteltua ja oikeassa suhteessa yksikön todellisiin tarpeisiin. Lisäksi kaikkien erityisten kielitaitovaatimusten on perustuttava selkeisiin, objektiivisiin ja ennakoitavissa oleviin kriteereihin, joiden avulla hakijat voivat ymmärtää näiden vaatimusten syyt ja unionin tuomioistuimet valvoa niiden lainmukaisuutta (ks. tuomio 16.2.2023, komissio v. Italia ja Espanja, C‑635/20 P, EU:C:2023:98, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
30 On myös muistutettava, että unionin yleinen tuomioistuin totesi 8.9.2021 antamansa tuomion Espanja v. komissio (T‑554/19, ei julkaistu, EU:T:2021:554) 65 kohdassa, että jollei kilpailuilmoituksessa toisin määrätä, on yksikön edun mukaista, että henkilöt, jotka unionin toimielimet ovat ottaneet palvelukseensa kyseiseen tuomioon johtaneessa asiassa kyseessä olleen valintamenettelyn kaltaisen valintamenettelyn päätteeksi, voivat olla heti toimintakykyisiä ja siten kyetä hoitamaan nopeasti tehtävät, jotka kyseiset toimielimet aikovat heille uskoa.
31 Unionin yleinen tuomioistuin myös totesi 8.9.2021 antamansa tuomion Espanja v. komissio (T‑554/19, ei julkaistu, EU:T:2021:554) 66 kohdassa, että vaikka olisikin aina välttämätöntä varata aikaa sopeutumiselle uusiin tehtäviin ja uusiin työtapoihin sekä tarvittava aika integroitumiselle uuteen yksikköön, toimielin voi legitiimisti pyrkiä ottamaan palvelukseen henkilöitä, jotka heti tehtäviinsä ryhdyttyään kykenevät ainakin yhtäältä kommunikoimaan esimiestensä ja kollegoidensa kanssa ja siten ymmärtämään mahdollisimman nopeasti ja täydellisesti heille uskottujen tehtävien laajuuden ja suoritettavinaan olevien tehtäviensä sisällön, ja toisaalta viestimään kyseessä olevien yksiköiden työntekijöiden ja ulkopuolisten yhteyshenkilöiden kanssa.
32 Unionin yleisen tuomioistuimen mielestä oli pidettävä legitiiminä, että toimielin pyrki ottamaan palvelukseensa henkilöitä, jotka pystyivät käyttämään tehokkaasti ja ymmärtämään mahdollisimman hyvin kieltä tai kieliä, joita käytettiin siinä ammatillisessa ympäristössä, johon kyseiset henkilöt integroituisivat (tuomio 8.9.2021, Espanja v. komissio, T‑554/19, ei julkaistu, EU:T:2021:554, 66 kohta).
33 Näiden seikkojen perusteella unionin yleinen tuomioistuin selvitti, mahdollistiko komission esittämien seikkojen valossa kielitaito yhdessä kyseisessä asiassa riitautetussa kilpailuilmoituksessa ehdotetuista neljästä kielestä sen, että kyseessä olleen kilpailun läpäisseistä hakijoista tulisi virkamiehiä, jotka olisivat palvelukseenottonsa jälkeen heti toimintakykyisiä (ks. vastaavasti tuomio 8.9.2021, Espanja v. komissio, T‑554/19, ei julkaistu, EU:T:2021:554, 73 kohta).
34 Tässä erityisessä asiayhteydessä unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että kilpailun hakijoiden toisen kielen valinnan rajoittamista vain joihinkin virallisiin kieliin ei voitu pitää objektiivisesti perusteltuna ja oikeasuhteisena, kun näihin kieliin kuului sellaisen kielen lisäksi, jonka osaaminen oli toivottavaa tai jopa välttämätöntä, sellaisia muita kieliä, joiden osaamisesta ei ollut kilpailun mahdollisesti läpäisseille hakijoille mitään erityistä etua verrattuna jonkin toisen virallisen kielen osaamiseen (ks. vastaavasti tuomio 8.9.2021, Espanja v. komissio, T‑554/19, ei julkaistu, EU:T:2021:554, 122 kohta).
35 Näin ollen 8.9.2021 annetusta tuomiosta Espanja v. komissio (T‑554/19, ei julkaistu, EU:T:2021:554), johon ei haettu muutosta, ilmenee, että kieleen perustuva syrjintä voitiin perustella yksikön edulla saada palvelukseensa virkamiehiä, jotka hallitsivat kyseessä olleen yksikön käyttämän kielen tai sen käyttämät kielet siten, että he olivat heti toimintakykyisiä.
36 On kuitenkin korostettava, että 16.2.2023 antamassaan tuomiossa komissio v. Italia ja Espanja (C‑635/20 P, EU:C:2023:98) unionin tuomioistuin muistutti, että toimielimen, joka on rajoittanut valintamenettelyn kieliä koskevan järjestelyn vain joihinkin unionin virallisiin kieliin, tehtävänä on osoittaa, että tällaisella rajoittamisella voidaan vastata niiden tehtävien, joita palvelukseen otettavat henkilöt tulevat hoitamaan, todellisiin tarpeisiin, että se on oikeassa suhteessa näihin tarpeisiin ja että se perustuu selkeisiin, objektiivisiin ja ennakoitavissa oleviin kriteereihin, kun taas unionin yleisen tuomioistuimen on tutkittava konkreettisesti, onko kyseinen rajoittaminen objektiivisesti perusteltua ja oikeassa suhteessa näihin tarpeisiin (ks. tuomio 16.2.2023, komissio v. Italia ja Espanja, C‑635/20 P, EU:C:2023:98, 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
37 Niinpä unionin tuomioistuin oli 26.3.2019 antamassaan tuomiossa Espanja v. parlamentti (C‑377/16, EU:C:2019:249, 69 kohta) ja 26.3.2019 antamassaan tuomiossa komissio v. Italia (C‑621/16 P, EU:C:2019:251) jo vaatinut, että kielellisen rajoituksen ja palvelukseen otettavien henkilöiden suoritettaviksi tulevien tehtävien välillä on yhteys. Tässä viimeksi mainitussa tuomiossa, jossa oli kyseessä tietosuojan alan hallintovirkamiesten (AD 5) varallaololuettelon laatimiseksi järjestetystä avoimesta kilpailusta annetun ilmoituksen lainmukaisuus, unionin tuomioistuin totesi, että jotta unionin yleinen tuomioistuin voisi valvoa, olivatko kyseessä olleita kilpailuja säännelleet säännöt yhteensopivat henkilöstösääntöjen 1d artiklan kanssa, sen tehtävänä oli konkreettisesti tarkastella kyseisiä sääntöjä ja kyseessä olleita erityisiä olosuhteita. Unionin tuomioistuimen mukaan nimittäin ainoastaan tällaisen tarkastelun avulla voitiin osoittaa, mitä kielitaitoa toimielimet voivat objektiivisesti edellyttää yksikön edun mukaisesti tiettyjen tehtävien tapauksessa ja näin ollen, oliko kielten, joita voitiin käyttää näihin kilpailuihin osallistumista varten, valinnan rajaaminen objektiivisesti perusteltua ja oikeassa suhteessa yksikön todellisiin tarpeisiin (tuomio 26.3.2019, komissio v. Italia, C‑621/16 P, EU:C:2019:251, 94 kohta).
38 Tältä osin on todettava, että riidanalainen kielirajoitus merkitsee siltä osin kuin sillä rajoitetaan riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa kyseessä olevan kilpailun kielen 2 valinta pelkkään englannin kieleen ja suljetaan muut unionin viralliset kielet pois, kieleen perustuvaa syrjintää, joka on lähtökohtaisesti kiellettyä, minkä komissio itsekin myöntää.
39 On siis tutkittava edellä 29–37 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti, onko kyseinen kielirajoitus objektiivisesti perusteltavissa yksikön todellisilla tarpeilla ja oikeassa suhteessa kyseisiin tarpeisiin.
Riidanalaisen kielirajoituksen sopivuus siihen, että voidaan vastata yksikön todellisiin tarpeisiin
40 Ranskan tasavalta väittää, että riidanalainen kielirajoitus merkitsee kieleen perustuvaa syrjintää, joka on lähtökohtaisesti kielletty henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 kohdassa, luettuna perusoikeuskirjan 21 ja 22 artiklan valossa.
41 Ranskan tasavalta toteaa tältä osin, että EPSO perustelee riidanalaisen kielirajoituksen väittämällä, että koska puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston henkilöstö käyttää pääasiallisesti englantia sekä kaikissa niissä tyypillisissä tehtävissä, joita kilpailun läpäisseet hakijat voivat joutua suorittamaan, että sisäisessä yksiköiden välisessä ja ulkoisessa viestinnässään, hyvä englannin kielen taito on olennaisen tärkeää, jotta hakijat olisivat heti toimintakykyisiä sen jälkeen, kun heidät on otettu puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston palvelukseen. Ranskan tasavallan mukaan nämä väitteet ovat yleisiä ja abstrakteja eikä niitä tue riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa tai komission vastinekirjelmässä mikään täsmällinen määrällinen tai laadullinen seikka.
42 Ranskan tasavalta väittää, että toisin kuin EPSO väittää riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa, merkittävä osa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston sisäisestä viestinnästä käydään ranskaksi. Ranskan kielen erityisasema puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa selittyy erityisesti asiantuntemuksella, jonka tietyt toimihenkilöt ovat hankkineet École de guerre de Paris ‑koulussa (Ranska). Lisäksi kokouksia pidetään säännöllisesti ranskaksi, lukuisia pöytäkirjoja virkamatkoista on laadittu tällä kielellä ja tietty osa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston ajankohtaisista asioista julkaistaan myös ranskaksi. Ranskan tasavalta muistuttaa vielä, että sisämarkkinoista vastaava komission jäsen Thierry Breton ja hänen puolustusasioista vastaava neuvonantajansa ovat ranskankielisiä.
43 Ranskan tasavalta kiistää tältä osin niiden asiakirjojen merkityksellisyyden, jotka komissio on esittänyt vastinekirjelmän liitteissä B1–B5 osoittaakseen englannin ensisijaisuuden puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa. Se toteaa, että – kuten puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston henkilöstöasioista vastaavan yksikön yhteyshenkilö myöntää liitteessä B2 – kyseisissä asiakirjoissa ei esitetä kielitietoja riidanalaisen kilpailuilmoituksen kohdassa 4.2.1 tarkoitetuista puheista, lainsäädäntöteksteistä ja erikoistumiskoulutuksista. Näissä asiakirjoissa ei myöskään ole virallisten asiakirjojen ja muistioiden lisäksi kielitietoja sisäisestä viestinnästä, kokouksista, viestinnästä ulkoisten sidosryhmien kanssa, yksiköiden välisistä kuulemisista, toimielinten välisestä viestinnästä ja tarkastusmenettelyistä, jotka myös mainitaan riidanalaisen kilpailuilmoituksen kohdassa 4.2.1. Tältä osin Ranskan tasavalta riitauttaa eron, jonka komissio on tehnyt virallisen ja epävirallisen viestinnän välillä ja joka johtaa siihen, että epävirallinen viestintä suljetaan pois esiteltäessä kielten käyttöä puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa. Sen mielestä siis merkityksellinen kriteeri on se, onko kielen käytöllä sellainen ammatillinen tarkoitus, joka liittyy puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa harjoitettaviin tehtäviin, ja näin on tällaisen viestinnän virallisuudesta riippumatta.
44 Liitteestä B3 Ranskan tasavalta toteaa, että 36057 luetteloidusta asiakirjasta 15709 asiakirjaa eli yli 40 prosenttia ei sisällä kielitietoja, joten ei ole mahdollista tietää, millä kielillä nämä asiakirjat on laadittu. Se korostaa, että komission väitettä, jonka mukaan näistä asiakirjoista on laadittu englanniksi sama osuus kuin ne asiakirjat, joissa kieli on ilmoitettu, ei voida tarkastaa.
45 Liitteestä B5 Ranskan tasavalta toteaa, että 29:stä avointa toimea koskevasta ilmoituksesta 23:ssa eli suuressa enemmistössä näistä ilmoituksista todetaan, että ranskan kielen osaaminen vähintään tyydyttävällä tasolla (B2) on tarpeen. Se korostaa myös, että neljässä muussa lomakkeessa edellytetään ranskan kielen osaamista tasolla B1, minkä seurauksena 27 lomakkeessa 29:stä ilmoitetaan, että tietty ranskan kielen taito on tarpeen. Niinpä kyseessä olevalla rajoituksella englantiin ei siltä osin kuin sillä ei taata sitä, että kilpailun läpäisseet hakijat osaavat ranskaa vaaditulla tasolla, mitenkään taata ”heti toimintakykyisten” kilpailun läpäisseiden hakijoiden palvelukseen ottamista kyseessä oleviin virkoihin.
46 Lisäksi Ranskan tasavalta korostaa, että niin EPSO riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa kuin komissiokaan vastinekirjelmässään eivät osoita konkreettista yhteyttä englannin kielen yksinomaisen käytön ja riidanalaisen kilpailuilmoituksen liitteessä I kuvattujen puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa harjoitettavien erityisten tehtävien välillä, toisin kuin oikeuskäytännössä edellytetään.
47 Ranskan tasavalta siis väittää, että riidanalaisen kilpailuilmoituksen liitteestä I ilmenee, että hallintovirkamiehiksi palvelukseen otettavat kilpailun läpäisseet hakijat voivat joutua hoitamaan tehtäviä, jotka eivät liity yksinomaan puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden aloihin vaan jotka ovat yhteisiä unionin kaikkien politiikkojen seurannassa. Ranskan tasavalta korostaa, että tällaisten tehtävien suorittamiseen tarvittavan pätevyyden monialainen luonne oikeuttaa kilpailun läpäisseiden hakijoiden liikkuvuuden pääosastosta toiseen heidän uransa aikana.
48 Ranskan tasavalta huomauttaa tältä osin, että EPSO on julkaissut kilpailuilmoituksia, joissa on määrätty paljon vähemmän rajoittavista kielijärjestelyistä kuin riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa, vaikka tehtävät, joita kyseiset kilpailut läpäisseet hakijat saattoivat odottaa joutuvansa suorittamaan, eivät paljoa poikenneet riidanalaisen kilpailuilmoituksen liitteessä I kuvatuista tehtävistä. Ranskan tasavalta huomauttaa, että lisäksi vaikuttaa siltä, että hakija, joka on läpäissyt jonkin kyseisistä kilpailuista ja joka on otettu varallaololuetteloon, voitaisiin lähtökohtaisesti ottaa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston palvelukseen ja päinvastoin, joten puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston henkilöstön väitetty ”erityisyys” ei näytä oikeuttavan riidanalaista rajoitusta. Ranskan tasavalta huomauttaa myös, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole koskaan kumonnut kilpailuilmoituksia, joissa määrätään tällaisista kielijärjestelyistä tai vastaavista kielijärjestelyistä, ja toteaa, että julkisasiamies Sharpston korosti tällaisten järjestelyjen tarjoamia etuja ratkaisuehdotuksessaan Espanja v. parlamentti (C‑377/16, EU:C:2018:610).
49 Lisäksi Ranskan tasavalta korostaa, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston hallintovirkamiehet voivat hoitaa tiettyjä riidanalaisen kilpailuilmoituksen liitteessä I kuvattuja tehtäviä ranskan kielellä toimintakykyisesti, koska heidän yhteyshenkilönsä ovat enimmäkseen ranskan kielen puhujia.
50 Komissio kiistää Ranskan tasavallan argumentaation. Se väittää siten, että riidanalainen kielirajoitus on unionin yleisen tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön vaatimusten mukainen, sellaisina kuin ne ilmenevät 8.9.2021 annetusta tuomiosta Espanja v. komissio (T‑554/19, ei julkaistu, EU:T:2021:554). Komission mielestä tästä tuomiosta ilmenee, että kun kilpailuilmoituksessa rajoitetaan kielen 2 valintaa, tämä valinta ei voi koskea kieltä, jonka osalta tällainen rajoitus ei ole perusteltua. Kyseisestä tuomiosta ilmenee myös, että asiakirjat, jotka on toimitettava tällaisen rajoituksen perustelemiseksi, ovat asiakirjoja, joiden perusteella voidaan ”todeta, mitä kieltä tai kieliä asianomaiset yksiköt tosiasiallisesti käyttävät päivittäisessä työssään, tai jopa kielen tai kielet, jotka ovat välttämättömiä riidanalaisessa ilmoituksessa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi”. Edellä mainitusta tuomiosta ilmenee vielä, että unionin yleinen tuomioistuin voi selvittää kyseessä olevan toimielimen esittämien asiakirjojen perusteella, käytetäänkö tiettyä kieltä ”selvästi eniten”, jolloin olisi katsottava, että sen sisällyttäminen on perusteltua, vai ”huomattavasti vähemmän”, mikä johtaisi päinvastaiseen päätelmään.
51 Komissio väittää, että riidanalaisen kilpailuilmoituksen kohdassa 4.2.1 esitetyistä konkreettisista tiedoista, joita sen unionin yleiselle tuomioistuimelle esittämät todisteet tukevat, ilmenee, että englannin kielen taito on tarpeen, jotta henkilö olisi heti toimintakykyinen puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa, mikä ei päde mihinkään muuhun unionin viralliseen kieleen.
52 Tämän väitteensä tueksi komissio esittää taulukon, jossa luetellaan niiden asiakirjojen kielet, jotka puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto on toimittanut ja vastaanottanut riidanalaisen kilpailuilmoituksen julkaisemista edeltäneen vuoden ajalta. Kyseisestä taulukosta ilmenee, että 36057 asiakirjasta 19949 on laadittu englanniksi, 399 muilla kielillä tai useilla kielillä ja 15709 asiakirjasta ei ole ilmoitettu kieltä siinä tietojärjestelmässä, johon ne on rekisteröity. Englannin jälkeen ranska on toiseksi eniten käytetty kieli (186 asiakirjaa), sitten tulevat saksa (70 asiakirjaa), monikieliset asiakirjat (57 asiakirjaa) ja espanja (37 asiakirjaa). Komission mukaan niiden asiakirjojen, joiden osalta kieli on ilmoitettu ja jotka ovat ainoat nyt käsiteltävänä olevan asian kannalta merkitykselliset asiakirjat, tarkastelusta ilmenee, että englanninkielisten asiakirjojen osuus on 98 prosenttia, kun taas ranskankielisten asiakirjojen osuus on 0,9 prosenttia.
53 Komissio esittää myös puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston samana ajanjaksona laatimien muistioiden kielistä tilastoja (liite B4), joista ilmenee, että niistä 431 muistiosta, joiden osalta puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto oli johtavassa tai avustavassa asemassa, 362 eli 84 prosenttia on laadittu englanniksi ja 69 eli 16 prosenttia ranskaksi.
54 Komissio esittää myös puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston samana ajanjaksona julkaisemia muiden kuin johtajatason hallintovirkamiesten avoimia toimia koskevia ilmoituksia (liite B5), joista ilmenee, että kaikissa kyseessä olevissa avointa toimea koskevissa kielitaidon mainitsevissa ilmoituksissa edellytetään englannin ammatillista osaamista. Ranskan kieli mainitaan vain muutamissa avoimia toimia koskevissa ilmoituksissa, joskus vain ”etuna”. Lisäksi avointa toimea koskevissa ilmoituksissa oleva viittaus ranskaan liittyy vain siihen, ettei avointa toimea koskevien ilmoitusten malleja ole päivitetty, ja yksiköt, joita varten nämä ilmoitukset on julkaistu, työskentelevät ainoastaan englanniksi.
55 Komissio lisää, että riidanalainen kielirajoitus on tarpeen sen välttämiseksi, että varallaololuetteloa voitaisiin käyttää vain osittain, mikä ei olisi yksikön edun mukaista. Komissio nimittäin täsmentää, että jos hakija voisi läpäistä kilpailun osaamatta englantia tasolla B2, häntä ei voitaisi ottaa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston palvelukseen, koska viimeaikaisissa avoimia toimia koskevissa ilmoituksissa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston AD-virkojen osalta edellytetään riittäväntasoista englannin kielen taitoa. Toisin kuin Ranskan tasavalta väittää, komission mukaan ei ole mitään järkeä antaa sellaisten hakijoiden osallistua kilpailuun, jotka eivät riittämättömän kielitaidonsa takia voisi suorittaa hoidettavia tehtäviä.
56 Komissio vastaa lisäksi useisiin Ranskan tasavallan argumentteihin, joiden mukaan kyseessä oleva kielirajoitus on perusteeton.
57 Se ei ensinnäkään kiistä sitä, että riidanalaisella rajoituksella suljetaan pois hakijat, jotka eivät puhu englantia tasolla B2, mutta huomauttaa, että hakijat, jotka pyrkivät kansainväliselle uralle osaamatta englantia tasolla B2, ovat harvinaisia ja että lisäksi 24 kielen kielijärjestelykin sulkisi pois hakijat, jotka eivät osaa kahta unionin virallista kieltä tasolla C1 ja B2.
58 Toiseksi Ranskan tasavallan argumentista, jonka mukaan kaikki toimielimet voivat käyttää varallaololuetteloa, komissio toteaa, että vaikka tämä mahdollisuus tosiaan on olemassa, se on marginaalinen eikä vastaa riidanalaisella kilpailuilmoituksella tavoiteltua päämäärää eikä se voi olla perustana kilpailun kielijärjestelylle, jonka on oltava yksikön tarpeiden kannalta perusteltu. Se korostaa lisäksi, että suurin osa unionin toimielinten toimista edellyttää englannin kielen ammatillista osaamista.
59 Kolmanneksi siitä Ranskan tasavallan argumentista, jonka mukaan ranskaa käytetään laajalti puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa ja tiettyjä tärkeitä toimia hoitavat ranskankieliset henkilöt, kuten pääjohtaja, komissio täsmentää, että se, että henkilö kykenee työskentelemään ranskaksi, ei merkitse sitä, että työkieli olisi ranska. Niinpä se toteaa liitteestä B4 ilmenevän, että tietyt muistioiden vastaanottajat, joilla on ranskankielinen sukunimi, pyytävät saada kyseiset muistiot englanniksi. Myöskään se, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja, joka on Suomen kansalainen, osaa ranskaa ja voi tarvittaessa käyttää sitä satunnaisesti, ei ole ristiriidassa sen kanssa, että hän työskentelee englanniksi.
60 Neljänneksi siitä, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston henkilöstön yhteyshenkilöiden joukossa on merkittävä määrä ranskankielen puhujia, komissio korostaa, että tämä voi mahdollistaa myös satunnaisen epävirallisen viestinnän kahdenvälisesti kahden ranskan kielen puhujan välillä. Tämä ei kuitenkaan vaikuta puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston ja sen yhteistyökumppaneiden väliseen viralliseen viestintään. Komission mukaan kysymys ei nimittäin ole siitä, voisiko ranskan kaltainen kieli olla hyödyllinen, vaan siitä, käytetäänkö sitä tosiasiallisesti puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston työhön. Oikeuskäytännössä on lisäksi nimenomaisesti hylätty yritykset perustella tietyn kielen sisällyttäminen kilpailun kielen 2 valintaan sillä, että yhteistyökumppanit osaavat kyseistä kieltä, katsomalla, että komission henkilöstön toimittamat tiedot osatuista kielistä olivat merkityksettömiä.
61 Viidenneksi siitä Ranskan tasavallan argumentista, jonka mukaan puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston henkilöstön tehtävät eivät ole riittävän täsmällisiä riidanalaisen rajoituksen perustelemiseksi, komissio korostaa, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto on äskettäin perustettu ja pienikokoinen yksikkö, jolla on ollut perustamisestaan lähtien vain yksi pääjohtaja ja joka on siten alusta lähtien voinut työskennellä yhdenmukaisesti yhdellä ainoalla kielellä. Komission mukaan on lisäksi niin, että vaikka kilpailuilmoituksissa on aikaisemmin voitu määrätä useammasta kielestä, tämä ei välttämättä merkitse sitä, että asianomaiset yksiköt erosivat kyseiseltä kannalta puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastosta. Tämä saa vahvistuksen tuomioista, joissa unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin ovat todenneet, ettei komissio ollut kyennyt osoittamaan, että muissa yksiköissä sen virkamiehet työskentelivät muilla kielillä kuin englanniksi.
62 Kuudenneksi komissio väittää, että kilpailuilmoitusesimerkeillä, joihin Ranskan tasavalta viittaa, ei ole merkitystä nyt käsiteltävässä asiassa. Se korostaa, että kilpailuilmoitus EPSO/AD/373/19 koski kaikille unionin toimielimille tarkoitettua yleisvirkamieskilpailua, joka oli lisäksi julkaistu ennen viimeisimpiä tuomioita, joilla on kumottu kilpailuilmoitukset tai valintalautakunnan päätökset, jotka perustuivat muita kieliä kuin englannin sisältäviin kilpailuilmoituksiin. Kilpailuilmoitus EPSO/AD/397/32 puolestaan on pilottikilpailu ja siinä on tässä vaiheessa kyse erillisestä kokeilusta. Komissio korostaa lisäksi, että näiden kilpailujen kielijärjestelyjä ei voida käyttää vertailuperusteena arvioitaessa riidanalaisen rajoituksen oikeasuhteisuutta yhtäältä siksi, että 24 kielen järjestely ei sisällä mitään rajoitusta, ja toisaalta siksi, että Ranskan tasavalta ei ole osoittanut, millä tavoin viisikielinen järjestely olisi tässä tapauksessa ollut perusteltu.
63 Seitsemänneksi komissio väittää, että Ranskan tasavallan argumentti, jonka mukaan sellaisen kilpailun, jonka kielijärjestelyyn sisältyy useampia kieliä, läpäissyt hakija voitaisiin ottaa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston palvelukseen, on spekulatiivinen, koska puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto pyrkii rekrytoimaan asiantuntijoita ja selvittää joka tapauksessa englanninkielen tason palvelukseenoton hetkellä. Se ei myöskään ole millään tavoin velvollinen perustelemaan kahden kilpailun kielijärjestelyjen eroja varsinkaan silloin, kun niillä on eri tavoitteet. Komissio lisää, että vaikka kielijärjestelyjä, joihin Ranskan tasavalta viittaa, ei ole kumottu, niitä ei myöskään ole riitautettu ja että Ranskan tasavalta ei osoita, että kyseiset järjestelyt olisivat yhteensopivia nykyisen oikeuskäytännön kanssa. Komissio väittää tältä osin, että vaikka se ei oikeuskäytännön mukaan lähtökohtaisesti olekaan velvollinen rajoittamaan kilpailun toisen kielen valintaa englantiin, on kuitenkin niin, että jos työ suoritetaan pääasiallisesti englanniksi, se ei voi sisällyttää muita kieliä kuin englannin niihin kieliin, jotka on valittava kilpailun kieleksi 2, vaan se voi päinvastoin perustellusti rajoittaa kielen 2 valinnan englantiin.
64 Kahdeksanneksi komissio toteaa, että unionin 24 virallista kieltä sisältävässä kielijärjestelyssä suljettaisiin kaikesta huolimatta pois tietyt hakijat heidän kielitaitonsa tason takia, kun sovelletaan henkilöstösääntöjen 28 artiklan f alakohtaa, jossa edellyttämällä toisen kielen osaamista viitataan välttämättä siihen, että toimielinten yksiköissä ilmaantuu yksi tai useampi ”viestintäkieli”.
65 Edellä 36–37 kohdassa mainitun unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan riidanalaisen kielirajoituksen kaltaisen kielellisen rajoituksen oikeuttamisperusteen on liityttävä tehtäviin, joita palvelukseen otettavien henkilöiden on määrä hoitaa. Toisin sanoen komission on nyt käsiteltävässä asiassa osoitettava, että riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa kuvatut tehtävät edellyttävät itsessään englannin kielen osaamista tasolla B2.
66 Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että komissio ei yhdistä sitä, että palvelukseen otettavien henkilöiden on osattava englantia tasolla B2 ollakseen heti toimintakykyisiä, niihin erityisiin tehtäviin, joita näiden henkilöiden on määrä hoitaa, vaan ainoastaan siihen seikkaan, että näiden henkilöiden on hoidettava kyseisiä tehtäviä yksiköissä, joissa nykyinen henkilöstö käyttää pääasiallisesti englantia kyseisten tehtävien hoitamiseen.
67 Tällainen argumentaatio, joka merkitsee ainoastaan sitä, että tehtäviä on hoidettava englanniksi, koska niitä jo hoidetaan tällä kielellä, ei siis lähtökohtaisesti ole omiaan osoittamaan, että riidanalaisella kielirajoituksella voidaan vastata niihin yksikön todellisiin tarpeisiin, jotka liittyvät tehtäviin, joita palvelukseen otettavien henkilöiden on määrä hoitaa, kuten edellä 36 kohdassa mainitussa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetään.
68 Lisäksi on korostettava, että komission argumentaatio, jossa riidanalainen kielirajoitus perustellaan sillä, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastolla vallitseva tilanne on ”selvitetty tosiasia”, ei ole johdonmukainen kyseisen pääosaston tilanteen kanssa. On nimittäin palautettava mieleen, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto oli perustettu vain kaksi ja puoli vuotta ennen riidanalaisen kilpailuilmoituksen julkaisemista ja että sen henkilöstön palkkaaminen oli täydessä käynnissä, minkä sitä paitsi kyseisen ilmoituksen julkaiseminen osoittaa.
69 Joka tapauksessa on korostettava, että unionin yleisessä tuomioistuimessa tältä osin esitetyt asiakirjat eivät tue riittävästi komission argumentaatiota.
70 Niinpä ensinnäkin puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston ”henkilöstöasioista vastaavan yhteyshenkilön” antamasta valaehtoisesta lausunnosta ilmenee (liite B2), että kyseisen pääosaston laatimien ja vastaanottamien asiakirjojen kieliä koskevat tilastot (liite B3) sisältävät kaikki riidanalaisen kilpailuilmoituksen kohdan 4.2.1 neljännessä alakohdassa mainitut seikat, paitsi tästä merkille pantavana poikkeuksena ”puheet, lainsäädäntötekstit ja erikoiskoulutukset”, jotka kuitenkin mainitaan kyseisessä ilmoituksessa töinä, jotka puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston henkilöstö suorittaa englanniksi.
71 Toiseksi on korostettava, että komission liitteessä B3 esittämän taulukon perusteella ei voida yksilöidä kyseessä olevien asiakirjojen luonnetta vaan ainoastaan niiden tallentamiseen ja lähettämistapaan käytetty atk-sovellus, joten ei ole mahdollista tarkastaa, liittyvätkö nämä asiakirjat tosiasiallisesti tehtäviin, jotka tulevat palvelukseen otettujen henkilöiden hoidettaviksi. Pelkkä puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston ”henkilöstöasioista vastaavan yhteyshenkilön” antama valaehtoinen lausunto (liite B2), jossa tämä vahvistaa, että komission esittämä taulukko koskee kaikkia riidanalaisen kilpailuilmoituksen kohdassa 4.2.1 mainittuja seikkoja, paitsi puheita, lainsäädäntötekstejä ja erikoiskoulutuksia, ei voi korjata sitä, että kyseessä oleva taulukko ei ole täsmällinen sen osalta, millainen on todisteiden tutkinta, joka unionin yleisen tuomioistuimen on suoritettava edellä 36 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti.
72 Lisäksi kyseessä olevasta taulukosta ilmenee, että yhteensä 36057 asiakirjasta 19949 asiakirjaa oli laadittu englanniksi, kun taas vain 399 asiakirjaa oli laadittu muulla unionin virallisella kielellä, muiden muassa 186 asiakirjaa ranskaksi, 70 saksaksi, 37 espanjaksi, 5 italiaksi, 4 hollanniksi ja 1 kreikaksi. Vaikka tällaiset tilastot tosiaankin ovat osoitus englannin kielen merkittävästä käytöstä, niitä ei voida pitää ehdottoman ratkaisevina, koska 15709 asiakirjan osalta ei ole rekisteröity mitään kieltä. Tältä osin on täsmennettävä, että – toisin kuin komissio väittää – unionin yleinen tuomioistuin ei voi vain olettaa, että englanniksi laadittujen asiakirjojen lukumäärän ja muilla unionin virallisilla kielillä laadittujen asiakirjojen lukumäärän välinen suhde niiden asiakirjojen osalta, joista kieli on rekisteröity, on sama kuin niiden asiakirjojen osalta, joista kieltä ei ole rekisteröity, koska edellä 65 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan todistustaakka on komissiolla.
73 Kolmanneksi komission liitteessä B4 esittämistä tiedoista ilmenee, että niistä 431 muistiosta, jotka olivat puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston kokonaan tai osittain valmistelemia, 362 eli 84 prosenttia oli laadittu englanniksi ja 69 eli 16 prosenttia ranskaksi (liite B4). On kuitenkin huomattava, että näistä samoista tiedoista ilmenee, että niistä 362 muistiosta, jotka oli laadittu englanniksi, 316 oli osoitettu henkilölle, jonka äidinkieli oli ranska, tai henkilölle, jonka yleisesti tiedetään puhuvan ranskaa. Koska komissio ei ole osoittanut, että englannin käyttö kyseisissä muistioissa johtui niiden vastaanottajien tahdosta tai erityisistä olosuhteista, ei voida katsoa, että kyseiset tiedot osoittaisivat tarpeen osata englantia kyseisen toimielimen sisäisessä viestinnässä. Kyseiset tiedot ovat enintään omiaan osoittamaan, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto käyttää pääosin englantia kyseisen toimielimen viestinnässä sen päätettyä tehdä niin muttei vastatakseen yksikön todellisiin tarpeisiin. Tämän toteamuksen sitä paitsi vahvistaa komission argumentti, jonka mukaan puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja puhuu tosiaankin ranskaa mutta työskentelee ainoastaan englanniksi.
74 Neljänneksi komission esittämistä avointa toimea koskevista ilmoituksista on heti alkuun todettava, että tällaiset asiakirjat eivät sellaisinaan ole omiaan osoittamaan jonkin kielen tosiasiallista käyttöä komission yksiköissä. Ne voivat kuitenkin selventää yksikön tarpeita sellaisina kuin toimielin on ne yksilöinyt. Nyt käsiteltävässä asiassa on Ranskan tasavallan tavoin todettava, että 29:stä avointa toimea koskevasta ilmoituksesta 27:ssä mainitaan, että englannin ammatillisen osaamisen lisäksi eriasteinen ranskan taito on tarpeen. Niinpä esimerkiksi 23.6.2021 päivätyssä ilmoituksessa mainitaan vaatimus osata ranskaa tasolla C2 (liite B5, s. 40). Toisessa 7.7.2021 päivätyssä ilmoituksessa mainitaan se, että ranska on englannin tavoin avointa toimea koskevassa ilmoituksessa kyseessä olevan yksikön työkieli (liite B5, s. 43). Ilmoituksessa, joka on päivätty 1.11.2021, mainitaan vaatimus osata C1-tason englannin lisäksi ranskaa tasolla C1 tai B2 (liite B5, s. 47). Ilmoituksessa, joka on päivätty 26.10.2021, mainitaan vaatimus hyvästä englannin ja ihanteellisessa tapauksessa ranskan taidosta (liite B5, s. 70). Toisessa 29.11.2021 päivätyssä ilmoituksessa täsmennetään, että työkielet ovat englanti ja ranska (liite B5, s. 57). Sama pätee 14.10.2021 päivättyyn ilmoitukseen (liite B5, s. 64) ja toiseen 7.2.2022 julkaistuun ilmoitukseen (liite B5, s. 121). Vuoden 2022 aikana julkaistuissa avointa toimea koskeneissa ilmoituksissa mainitaan vaatimus hyvästä englannin taidosta ja mieluiten ranskan taidosta (liite B5, s. 128, 177, 205 ja 232), erittäin hyvästä englannin ja ranskan taidosta (liite B5, s. 212) tai C1-tason englannin taidon lisäksi ranskan taidosta tasolla B2 (liite B5, s. 131, 138, 159, 166, 194, 208, 222 ja 229) tai jopa tasolla C1 (liite B5, s. 124, 180 ja 215) tai vieläpä englannin ja ranskan taidosta tasolla C2 (liite B5, s. 117 ja 188). Vaikka näistä asiakirjoista ilmenee, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto on perustamisestaan lähtien katsonut englannin osaamisen tarpeelliseksi kyseisen pääosaston eri tehtävien hoitamiseksi, niistä ilmenee myös, että riidanalaisen kilpailuilmoituksen julkaisemiseen saakka kyse ei ollut ainoasta kielestä, jota pidettiin kyseisten tehtävien hoitamisen kannalta hyödyllisenä tai jopa tarpeellisena, vaan se saattoi tietyissä näistä ilmoituksista täsmentää, että englanti ja ranska olivat työkieliä.
75 Komission argumentti, jonka mukaan ranskan mainitseminen kyseisten avointa toimea koskeneiden ilmoitusten kielivaatimuksissa johtui mainittujen ilmoitusten mallien päivittämisongelmasta, ei juurikaan vakuuta, kun otetaan huomioon kyseessä olevien ilmoitusten moninaisuus ja erot eri ilmoituksissa edellytettyjen ranskan osaamistasojen välillä. Kyseisen argumentin tueksi ei myöskään ole esitetty näyttöä, koska komissio ei ole väittänyt eikä osoittanut, että kyseiset ilmoitukset olisi peruutettu tai että niitä olisi jotenkin oikaistu.
76 On tärkeää korostaa, että komissio ei ole esittänyt mitään muuta näyttöä englannin käytöstä ”analyysien tekemisessä, sisäisessä viestinnässä ja sisäisissä kokouksissa, viestinnässä ulkoisten sidosryhmien kanssa, raporttien, muistioiden, puheiden ja lainsäädännön laatimisessa, julkaisujen valmistelemisessa sekä muiden liitteessä I mainittujen tehtävien hoidossa samoin kuin erikoistumiskoulutuksissa”. Sama sitä paitsi pätee ”sisäisi[in] lausuntokierroksi[in], toimielinten välise[en] viestin[tään] ja tarkastusmenettelyi[hin]”.
77 Edellä 65–75 kohdassa esitetystä seuraa, että komissio ei ole osoittanut, että riidanalainen kielirajoitus oli perusteltu edellä 36 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla.
Riidanalaisen kielirajoituksen oikeasuhteisuus
78 Ranskan tasavallan mukaan sen enempää EPSO riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa kuin komissiokaan eivät ole osoittaneet, miten riidanalainen rajoitus olisi oikeassa suhteessa siihen tavoitteeseen, että kilpailun läpäisseet hakijat ovat heti toimintakykyisiä.
79 Tältä osin Ranskan tasavalta sekä Belgian kuningaskunta, Helleenien tasavalta ja Italian tasavalta väittävät, että vaikka tavoite ottaa palvelukseen virkamiehiä, jotka ovat heti toimintakykyisiä, voi kuulua yksikön todellisiin tarpeisiin, sama pätee tavoitteeseen suojata unionin kielellistä monimuotoisuutta ja ottaa palvelukseen kieliprofiileiltaan erilaista henkilöstöä tehtävien moninaisuuden ja unionin toiminnan edellyttämän yhteydenpidon monenlaisuuden vuoksi. Se, että unionin virkamiehet voivat sen toimielimen, elimen tai laitoksen, jossa he työskentelevät, kotipaikan vastaanottavan jäsenvaltion kielen kohtuullisella osaamisella kotoutua kyseisen valtion alueelle, kuuluu myös yksikön todellisiin tarpeisiin.
80 Lisäksi Ranskan tasavallan mukaan tavoitetta ottaa palvelukseen heti toimintakykyisiä kilpailun läpäisseitä hakijoita on lievennettävä kolmesta syystä. Ensinnäkin 50 prosenttia erikoishallintovirkamiesten kilpailut läpäisseistä hakijoista pysyy varallaololuetteloissa kuusi kuukautta tulosten julkaisemisen jälkeen, ja tämä osuus on 35 prosenttia 12 kuukauden kuluttua tulosten julkaisemisesta. Lisäksi kilpailut läpäisseillä hakijoilla on mahdollisuus osallistua kielikoulutukseen ennen palvelukseen ottamistaan ja sen jälkeen. Lopuksi kyseisten kilpailun läpäisseiden hakijoiden on tarkoitus viettää useita vuosia unionin virkamiehinä ja hoitaa useita virkoja, joihin voi liittyä erilaisia kielitaitovaatimuksia. Palvelukseenotossa ei siis pitäisi ottaa huomioon heidän ensimmäiselle toimelleen ominaisia kielivaatimuksia eikä ohjata heitä suoralta kädeltä käytäntöön, joka suosii yksikielisyyttä.
81 EPSOn olisi siis pitänyt punnita näitä eri tavoitteita keskenään siten, että etusijalle asetetaan kielijärjestelyt, joilla rajoitetaan mahdollisimman vähän kieliprofiileiltaan erilaisten henkilöiden palvelukseenottoa, mitä se ei tehnyt nyt käsiteltävässä asiassa.
82 Ranskan tasavalta kiistää lisäksi komission argumentin, jonka mukaan kilpailun läpäisseillä hakijoilla, jotka eivät osaisi englantia tasolla B2, ei olisi mitään mahdollisuutta tulla otetuksi palvelukseen, minkä seurauksena varallaololuetteloa ei osittain voitaisi käyttää. Niinpä se toteaa yhtäältä, että vähintään 10:tä prosenttia varallaololuetteloihin merkityistä erikoishallintovirkamieskilpailun läpäisseistä hakijoista ei lopulta koskaan oteta palvelukseen joko siksi, ettei heitä päätetä ottaa palvelukseen, tai siksi, etteivät he ole läpäisseet työhönottohaastattelua asetetuissa määräajoissa, tai siksi, ettei ole voitu yksilöidä asianmukaista avointa työpaikkaa. Niinpä olisi vieläkin vähemmän perusteltua soveltaa niin rajoittavaa kielijärjestelyä kuin riidanalaisen kilpailuilmoituksen mukainen kielijärjestely on heti palvelukseenoton ensimmäisestä vaiheesta lähtien. Toisaalta on kohtuullista katsoa, että suurin osa hakijoista osaa B2-tason englantia, kuten komissio myöntää, mikä rajoittaa riskiä sellaisen varallaololuettelon saamisesta, jota ei voida käyttää. Lisäksi on niin, että jos kilpailun läpäissyt hakija on ottanut riskin siitä, että hän päässyt kilpailusta läpi osaamatta englantia kyseisellä tasolla, hänen itsensä on kannettava sen seuraukset.
83 Komissio väittää, että riidanalainen kielirajoitus on oikeassa suhteessa yksikön tarpeisiin. Komission mukaan kyseinen rajoitus on tavoitellun päämäärän mukainen eikä muita vähemmän rajoittavia vaihtoehtoja ollut olemassa, sillä muiden unionin virallisten kielten kuin englannin sisällyttäminen ei olisi ollut unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista. Ranskan tasavalta ei sitä paitsi ole selittänyt, mistä muusta yksikön tarpeita vastaavasta kielijärjestelystä olisi riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa voitu määrätä. Komissio lisää, että englanti on opiskelluin vieras kieli Euroopassa ja että jokaisen kansainväliselle uralle haluavan voidaan kohtuudella odottaa hankkivan B2-tason englannin kielen taito ennen kilpailua. Euroopan unionin virkamiestuomioistuin katsoi lisäksi 29.6.2011 antamassaan tuomiossa Angioi v. komissio (F‑7/07, EU:F:2011:97), että kiinnostuksenilmaisupyynnössä oli noudatettu suhteellisuusperiaatetta, kun siinä edellytettiin vain yhtä kieltä eikä tiettyä kieliyhdistelmää.
84 Vastauksena Ranskan tasavallan argumenttiin, jonka mukaan yhtäältä tavoitetta ottaa palvelukseen heti toimintakykyisiä kilpailun läpäisseitä hakijoita on lievennettävä, koska kaikkia kilpailun läpäisseitä hakijoita ei oteta heti palvelukseen, ja toisaalta sitä, että kyseisillä kilpailun läpäisseillä hakijoilla on mahdollisuus osallistua kielikoulutukseen, komissio korostaa, että jos olisi otettava huomioon hakijoiden mahdollisuus kehittää osaamistaan kilpailun jälkeen, tämä merkitsisi sitä, että kiistettäisiin intressi järjestää kilpailu, jonka tarkoituksena on valita parhaat hakijat.
85 Komissio kiistää myös Ranskan tasavallan argumentin, jonka mukaan riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa määrätyssä kielijärjestelyssä otetaan huomioon vain kielivaatimukset niissä ensimmäisissä tehtävissä, joita kyseisen kilpailun läpäisseet hakijat joutuvat hoitamaan, ja heidät ohjataan yksikielisyyttä suosivaan käytäntöön. Komission mukaan riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa määrätty kielijärjestely ei ole esteenä sellaisten kilpailun läpäisseiden hakijoiden palvelukseenotolle, jotka puhuvat englannin lisäksi muita kieliä, eikä sille, että nämä henkilöt käyttävät kyseisiä muita kieliä epävirallisessa viestinnässä palvelukseenottonsa jälkeen.
86 Siltä osin kuin kyse on Ranskan tasavallan argumentista, jonka mukaan olisi ollut järkevämpää vähentää asteittain niiden kielten määrää, joita kielen 2 valinta koskee, sen sijaan, että 24 kielestä siirryttiin yhteen ainoaan kieleen, komissio toteaa, että tällainen vähentäminen ei vastaisi oikeuden nykytilaa, koska oikeuskäytännössä edellytetään kaikkien kielellisten rajoitusten perustelemista ja kielletään kunkin sellaisen muun kielen sisällyttäminen, jonka osalta ei voida osoittaa, että se on tarpeen tehtävien hoitamiseksi.
87 Ranskan tasavallan argumentista, jonka mukaan komissio ei toteuttanut intressivertailua, komissio muistuttaa, että kilpailun tarkoituksena on ennen kaikkea hakijoiden valinta palvelukseenottoa varten.
88 Edellä 36 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan toimielimen, joka on rajoittanut valintamenettelyn kielijärjestelyn vain joihinkin unionin virallisiin kieliin, tehtävänä on osoittaa, että tällaisella rajoittamisella todella kyetään vastaamaan niihin tehtäviin liittyviin todellisiin tarpeisiin, joita palvelukseen otettavat henkilöt tulevat hoitamaan, ja että rajoittaminen on oikeassa suhteessa kyseisiin tarpeisiin.
89 Oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että toimielinten on punnittava keskenään kilpailuissa käytettävien kielten määrän rajoittamisen hyväksyttävää tavoitetta ja palvelukseen otettujen virkamiesten mahdollisuuksia opiskella toimielimissä yksikön edun edellyttämiä kieliä (tuomio 27.11.2012, Italia v. komissio, C‑566/10 P, EU:C:2012:752, 97 kohta).
90 Nyt käsiteltävässä asiassa komissio ei väitä suorittaneensa tällaista punnintaa, vaan se tyytyy yhtäältä vetoamaan siihen, ettei riidanalaisessa kilpailuilmoituksessa määrätylle kielijärjestelylle ollut olemassa muita vähemmän rajoittavia ratkaisuja, koska muun kielen kuin englannin sisällyttäminen ei olisi ollut unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista, kun otetaan huomioon englannin hallitseva asema asianomaisissa pääosastoissa, ja toisaalta viittaamaan 29.6.2011 annetun tuomion Angioi v. komissio (F‑7/07, EU:F:2011:97) 98 ja 99 kohtaan.
91 Kuten edellä 77 kohdassa todettiin, komissio ei kuitenkaan voi väittää, että kilpailun kielen 2 rajoittaminen pelkkään englannin kieleen oli oikeuskäytännön mukaista.
92 Toisaalta on korostettava Ranskan tasavallan tavoin, että 29.6.2011 annetun tuomion Angioi v. komissio (F‑7/07, EU:F:2011:97) 98 ja 99 kohdassa Euroopan unionin virkamiestuomioistuin ei lausunut siitä, sallittiinko unionin oikeudessa se, että kilpailuilmoituksessa rajoitetaan tietyt kokeet yhteen ainoaan kieleen, kuten riidanalaisen kilpailuilmoituksen mukaisessa kielijärjestelyssä määrätään, vaan katsoi, että kilpailun kielen 2 valinnan rajoittaminen kolmeen sisäisessä viestinnässä käytettyyn kieleen silloinkin, kun hakija on valinnut sisäisessä viestinnässä käytettävän kielen ensimmäiseksi kieleksi, oli oikeassa suhteessa EPSOn kyseisessä tapauksessa tavoittelemaan päämäärään.
93 Näin ollen on todettava, ettei komissio ole osoittanut, että riidanalainen kielirajoitus oli oikeassa suhteessa yksikön tarpeisiin edellä 29 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla.
94 Edellä esitetyn perusteella Ranskan tasavallan ensimmäinen kanneperuste on hyväksyttävä.
95 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että riidanalainen kilpailuilmoitus on kumottava, eikä muita Ranskan tasavallan esittämiä kanneperusteita ole tarpeen tutkia.
Oikeudenkäyntikulut
96 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on nyt käsiteltävässä asiassa hävinnyt asian, se on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Ranskan tasavallan oikeudenkäyntikulut tämän vaatimusten mukaisesti.
97 Työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Näin ollen Belgian kuningaskunta, Helleenien tasavalta ja Italian tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Ilmoitus avoimesta kilpailusta EPSO/AD/400/22, jonka otsikko on ”Hallintovirkamiehet (AD 7) ja asiantuntijat (AD 9) puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden alalla”, kumotaan.
2) Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Ranskan tasavallan oikeudenkäyntikulut.
3) Belgian kuningaskunta, Helleenien tasavalta ja Italian tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Costeira | Kancheva | Tichy-Fisslberger |
Julistettiin Luxemburgissa 8 päivänä toukokuuta 2024.
Allekirjoitukset