Kanne 6.5.2022 – Ponomarenko v. neuvosto

(asia T-249/22)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Alexander Ponomarenko (Moskova, Venäjä) (edustaja: asianajaja M. Komuczky)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

SEUT 263 artiklan nojalla kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 28.2.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/337 (EUVL 2022, L 59, s. 1) ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 28.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/336 (EUVL 2022, L 58, s. 1), siltä osin kuin ne koskevat kantajaa

unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan nojalla velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu menettelyvirheeseen.

Neuvosto ei ole täyttänyt asian tutkimista koskevaa velvollisuuttaan, koska asiakirjoissa esitetty peruste luetteloon merkitsemiselle ei ole yhtäpitävä perustelujen kanssa.

Esitetyt todisteet eivät ole ajallisesti merkityksellisiä, eikä niiden tutkiminen asianmukaisella perusteellisuudella ole ollut mahdollista näin lyhyessä ajassa.

Neuvoston olettamukset asiaa koskevista tosiseikoista eivät olisi paikkansa pitäessäänkään omiaan tukemaan riidanalaisten säädösten antamista.

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen.

Neuvoston olettamukset asiaa koskevista tosiseikoista ovat virheelliset. Kantaja on menestyksekäs liikemies, joka ei ole ollut millään tavoin osallisena neuvoston mainitsemissa toimissa.

Kyseiset oletetut tosiseikat sijoittuvat myös niin kauas menneisyyteen, ettei niillä voida preesens-aikamuotoa käyttäen perustella syytä, johon neuvosto nojautuu luetteloon merkitsemisen perusteeksi.

Neuvoston esittämät todisteet nojautuvat pelkästään epäluotettaviin lähteisiin, jotka eivät osoita niihin sisältyviä lausumia todenmukaisiksi. Ne ovat keskenäänkin ristiriitaisia, eivätkä ne myöskään vastaa paikkansa pitäviä tosiseikkoja. Lisäksi ne sijoittuvat niin kauas menneisyyteen, etteivät ne voi enää olla millään tavoin merkityksellisiä.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

Neuvoston toteuttamat toimenpiteet, siltä osin kuin ne koskevat kantajaa, eivät ole oikeasuhteisia, koska ne eivät sovellu neuvoston tavoittelemien päämäärien toteuttamiseen.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu omaisuudensuojaa koskevan perusoikeuden loukkaamiseen.

Riidanalaisilla säädöksillä loukataan kantajalle perusoikeutena kuuluvaa omaisuudensuojaa. Loukkaukselle ei myöskään ole oikeuttamisperustetta.

Viides kanneperuste, joka perustuu yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen.

Neuvosto loukkaa riidanalaisilla säädöksillä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska kantaja on merkitty luetteloon, toisin kuin useat häneen verrattavassa asemassa olevat liikemiehet.

____________