Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 17.12.2013 virkamiestuomioistuimen asiassa F-97/12, Thomé v. komissio, 7.10.2013 antamasta tuomiosta

(Asia T-669/13 P)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja G. Gattinara)

Muu osapuoli: Florence Thomé (Bryssel, Belgia)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan virkamiestuomioistuimen asiassa F-97/12, Thomé vastaan komissio, 7.10.2013 antaman tuomion

hylkäämään Florence Thomén asiassa F-97/12 nostaman kanteen, koska se ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tai joka tapauksessa, koska se on perusteeton

päättämään oikeudenkäyntikuluista myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa viiteen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu virkamiehelle vastaisen toimen käsitteen rikkomiseen. Komissio väittää yhtäältä, että toimenpidettä, jonka nimittävä viranomainen on jo kumonnut valituksen yhteydessä, ei voida kumota oikeudenkäynnin yhteydessä, ja toisaalta, että päätöstä, jossa asianomaisen henkilön väite hyväksytään, ei voida luokitella asianomaiselle vastaiseksi päätökseksi (valituksenalaisen tuomion 28–37 kohta).

Toinen valitusperuste, joka perustuu yhtäältä oikeudelliseen virheeseen nimittävän viranomaisen ja virkamiestuomioistuimen valintalautakuntien päätöksiin kohdistaman valvontavallan laajuuden määrittelyssä sekä virkamiestuomioistuimen tuomioistuinvalvonnan laajuuden määrittelyssä, ja toisaalta oikeudenkäynnin kohteen vääristämiseen ja kontradiktorisen periaatteen loukkaamiseen (valituksenalaisen tuomion 50–52 kohta). Komissio väittää, että virkamiestuomioistuin sovelsi päätöksiin, jotka oli saatettu sen käsiteltäväksi eli nimittävän viranomaisen päätöksiin, epäasianmukaista tuomioistuinvalvonnan arviointiperustetta, ja ylitti näin ollen tuomioistuinvalvontansa rajat.

Kolmas valitusperuste, joka perustuu niiden oikeussääntöjen rikkomiseen, jotka koskevat yliopistotutkinnon olemassaolon arviointia kilpailuilmoitukseen nähden (valituksenalaisen tuomion 56–58 kohta). Komissio väittää, että virkamiestuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että tutkintotodistuksen ammatillinen arvo vastaa sen akateemista arvoa ja katsoessaan, että nimittävän viranomaisen on otettava huomioon sellainen epävirallinen tutkintotodistus kuten yksityisen oppilaitoksen myöntämä todistus, jonka akateemista arvoa ei ole millään tavoin tunnustettu.

Neljäs valitusperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin siltä osin kuin virkamiestuomioistuin ei väitetysti selittänyt, miten ensimmäisen oikeusasteen kantajan tutkintotodistus oli hakemuksen toimittamisen ajankohtana kilpailuilmoituksessa asetetun edellytyksen mukainen, koska tämä edellytyksen mukaisuus osoitettiin vasta jälkikäteen valitusmenettelyn yhteydessä (valituksenalaisen tuomion 56, 57 ja 60-64 kohta).

Viides valitusperuste, joka perustuu oikeudellisiin virheisiin siltä osin kuin virkamiestuomioistuin katsoi, että ensimmäisen oikeusasteen kantaja menetti mahdollisuuden tulla otetuksi palvelukseen ja että hänelle on maksettava korvausta (valituksenalaisen tuomion 74 kohta).