Asia T-388/19
Carles Puigdemont i Casamajó
ja
Antoni Comín i Oliveres
vastaan
Euroopan parlamentti
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu kuudes jaosto) 6 päivänä heinäkuuta 2022
Toimielimiä koskeva oikeus – Parlamentin jäsen – Parlamentin puhemiehen kieltäytyminen tunnustamasta Euroopan parlamentin jäsenen asemaa ja valituille ehdokkaille kuuluvia oikeuksia – Kumoamiskanne – Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena – Tutkimatta jättäminen
Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Kannekelpoisen toimen käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Arviointi toimen sisällön, sen antamisen asiayhteyden ja toimen toteuttajan toimivallan perusteella – Parlamentin jäsenten valtakirjojen tarkastaminen – Kansallisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset, jotka edeltävät Euroopan parlamentin jäsenen valtuutusten käyttämistä – Muistutukset, jotka perustuvat kansallisiin oikeussääntöihin – Parlamentin toimivallan puuttuminen – Parlamentin puhemiehen kieltäytyminen tunnustamasta Euroopan parlamentin jäsenen asemaa ja siihen liittyviä oikeuksia valituille ehdokkaille – Poissulkeminen – Tutkimatta jättäminen
(SEUT 263 artikla; edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annettu säädös, 12 artikla)
(ks. 74-77, 82-84, 96-106, 114, 118, 121, 129, 146, 147, 179-181, 185-188 kohta)
Tiivistelmä
Puigdemont i Casamajón ja Comín i Oliveresin nostama kanne, jonka kohteena on parlamentin entisen puhemiehen kieltäytyminen tunnustamasta heille Euroopan parlamentin jäsenen asemaa ja siihen liittyviä oikeuksia, jätetään tutkimatta
Kantajat Puigdemont i Casamajó ja Comín i Oliveres asettuivat ehdokkaiksi Euroopan parlamentin vaaleissa, jotka pidettiin Espanjassa 26.5.2019. Kantajien johtama lista sai näissä vaaleissa 1 018 435 ääntä ja kaksi paikkaa parlamentissa.
Tuolloin tehtävässä ollut parlamentin puhemies antoi 29.5.2019 toimielimen pääsihteerille sisäisen kehotuksen, jonka mukaan kaikilta Espanjassa valituilta ehdokkailta pitäisi yhtäältä evätä pääsy ”welcome village” -tiloihin sekä apu, jota toimielin tarjoaa parlamenttiin valituille uusille ehdokkaille, sekä toisaalta lykätä akkreditoinnin antamista heille siihen saakka, kunnes parlamentti saisi virallisen vahvistuksen siitä, että heidät oli valittu välittömistä vaaleista annetun säädöksen 12 artiklan(1) mukaisesti.
Junta Electoral Central (keskusvaalilautakunta, Espanja) teki 13.6.2019 päätöksen 26.5.2019 järjestetyissä vaaleissa parlamenttiin valittujen jäsenten julkistamisesta.(2) Tässä päätöksessä todettiin, että Espanjan vaalilain(3) 224 §:n 1 momentin mukaisesti keskusvaalilautakunta oli julkistanut nimeltä mainitut valitut ehdokkaat, joihin kantajat kuuluivat. Siinä täsmennettiin myös, että istunto, jonka aikana valittujen ehdokkaiden oli määrä antaa Espanjan vaalilain 224 §:n 2 momentissa edellytetty vala Espanjan perustuslain noudattamisesta, pidettäisiin 17.6.2019.
Tribunal Supremon (ylin tuomioistuin, Espanja) tutkintatuomari hylkäsi 15.6.2019 kantajien vaatimuksen, jonka mukaan Espanjan rikostuomioistuinten heihin kohdistamat kansalliset pidätysmääräykset, joiden tarkoituksena oli antaa heille tuomio rikosoikeudenkäynnissä, jonka Espanjan syyttäjäviranomainen, julkisen vallan edustaja ja VOX-puolue olivat panneet vireille,(4) olisi pitänyt peruuttaa.
Keskusvaalilautakunta antoi 17.6.2019 parlamentille tiedoksi Espanjassa valittujen ehdokkaiden luettelon, johon ei sisältynyt kantajien nimiä. Keskusvaalilautakunta epäsi kaiken kaikkiaan 20.6.2019 kantajilta mahdollisuuden vannoa vala Espanjan perustuslain noudattamisesta Espanjan vaalilain 224 §:n 2 momentissa edellytetyn mukaisesti notaarille annettavalla kirjallisella ilmoituksella tai notaarin vahvistamalla asiakirjalla nimettyjen asiamiesten välityksellä sillä perusteella, että tämä vala tai tämä vakuutus on toimi, joka on vannottava henkilökohtaisesti keskusvaalilautakunnassa. Keskusvaalilautakunta antoi samana päivänä parlamentille tiedoksi päätöksen, jossa se totesi, että kantajat eivät olleet vannoneet valaa Espanjan perustuslain noudattamisesta, ja julisti, että paikat, jotka kantajille oli osoitettu parlamentissa, olivat vapautuneet ja että kaikki etuoikeudet, joita heille saattaisi kuulua heidän tehtäviensä perusteella, keskeytettäisiin, kunnes he olisivat vannoneet tämän valan.
Parlamentin entinen puhemies vastasi 27.6.2019 päivätyllä kirjeellä kantajille lähinnä, ettei hän voinut kohdella heitä parlamentin tulevina jäseninä, sillä heidän nimensä eivät olleet Espanjan viranomaisten virallisesti toimittamassa valittujen ehdokkaiden luettelossa.
Kantajat nostivat tämän kirjeen perusteella unionin yleisessä tuomioistuimessa kumoamiskanteen, joka oli kohdistettu yhtäältä Euroopan parlamentin entisen puhemiehen 29.5.2019 antamaan kehotukseen, jolla heiltä oli evätty perehdyttämis- ja avustuspalvelut, joita tarjotaan uusille Euroopan parlamentin jäsenille, ja väliaikainen akkreditointi, ja toisaalta 27.6.2019 päivättyyn kirjeeseen sisältyneeseen parlamentin puhemiehen kieltäytymiseen tunnustamasta heille Euroopan parlamentin jäsenen asemaa.
Parlamentti väitti Espanjan parlamentin tukemana ensisijaisesti, että kanteen tutkimista koskevat edellytykset eivät täyttyneet sillä perusteella, että kannekirjelmä oli epäselvä tiettyjen kumottaviksi vaadittujen toimien osalta, ja kannekelpoiset toimet puuttuivat.
Unionin yleinen tuomioistuin, joka antaa ratkaisun laajennetussa kokoonpanossa, jättää kanteen tutkimatta, koska sitä ei ole kohdistettu SEUT 263 artiklassa tarkoitettuihin kannekelpoisiin toimiin.
Unionin yleisen tuomioistuimen oikeudellinen arviointi
Unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa aluksi vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan SEUT 263 artiklassa tarkoitettuja kannekelpoisia toimia ovat muodostaan riippumatta kaikki unionin toimielinten toteuttamat toimenpiteet, joilla pyritään saamaan aikaan sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttamalla tämän oikeusasemaa selvästi.(5) Sitä vastoin SEUT 263 artiklassa määrätyn tuomioistuinvalvonnan ulkopuolelle jäävät paitsi valmistelevat toimet myös kaikki ne toimet, joilla ei ole sellaisia sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa oikeussubjektin etuihin, kuten vahvistavat toimet ja pelkät täytäntöönpanotoimet, yksinkertaiset suositukset ja lausunnot sekä lähtökohtaisesti sisäiset kehotukset.(6) Lopuksi sen määrittämiseksi, voiko toimella olla sitovia oikeusvaikutuksia ja voiko se siten olla SEUT 263 artiklassa tarkoitetun kumoamiskanteen kohteena, on tarkasteltava toimen sisältöä ja arvioitava mainittuja vaikutuksia objektiivisten arviointiperusteiden, kuten toimen sisällön, perusteella ja siten, että huomioon otetaan tarvittaessa toimen antamisen asiayhteys ja toimen toteuttaneen unionin toimielimen toimivalta.(7)
Aluksi unionin yleinen tuomioistuin katsoo tutkiessaan, onko 27.6.2019 päivättyyn kirjeeseen sisältynyt parlamentin entisen puhemiehen kieltäytyminen tunnustamasta kantajille Euroopan parlamentin jäsenen asemaa, kannekelpoinen toimi, että tämä kieltäytyminen ei ole toimi, jolla olisi sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla.(8) Tästä kieltäytymisestä nostettu kumoamiskanne on näin ollen jätettävä tutkimatta.
Unionin yleinen tuomioistuin korostaa ensinnäkin, että 27.6.2019 päivätyn kirjeen sanamuodosta ilmenee, että parlamentin entinen puhemies oli vain merkinnyt tiedoksi kantajien oikeudellisen tilanteen, josta Espanjan viranomaiset olivat ilmoittaneet hänelle virallisesti 17. ja 20.6.2019 päivätyillä ilmoituksilla. Tässä kirjeessä todettiin lisäksi nimenomaisesti, että parlamentin entisen puhemiehen kanta olisi voinut muuttua Espanjan viranomaisilta saatavien uusien tietojen mukaan. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että tässä kirjeessä suljettiin nimenomaisesti pois se, että parlamentin entisen puhemiehen siinä ilmaisema kanta olisi ollut luonteeltaan päätös ja lopullinen kanta.
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin tutkii, oliko parlamentin entisen puhemiehen kieltäytyminen tunnustamasta kantajille Euroopan parlamentin jäsenen asemaa ollut niiden oikeusvaikutusten syynä, joihin viimeksi mainitut vetosivat, kuten se, että he eivät voineet ottaa tehtäväänsä vastaan, käyttää Euroopan parlamentin jäsenen valtuutuksiaan ja ryhtyä hoitamaan edustajantointaan parlamentissa. Unionin yleinen tuomioistuin arvioi tätä tarkoitusta varten, oliko parlamentin entinen puhemies toimivaltainen kyseenalaistamaan 17.6.2019 päivätyn ilmoituksen, jolla Espanjan viranomaiset olivat virallisesti toimittaneet hänelle 26.5.2019 järjestetyissä vaaleissa valittujen ehdokkaiden luettelon, jossa ei mainittu kantajien nimiä, vaikka heidän nimensä oli mainittu 13.6.2019 tehdyssä virallisessa julkistuksessa.
Unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan parlamentin jäsenten vaalien osalta välittömistä vaaleista annetulla säädöksellä otetaan käyttöön toimivallan jako parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä. Yhtäältä, jollei välittömistä vaaleista annetun säädöksen säännöksistä muuta johdu, vaalit toimitetaan kussakin jäsenvaltiossa kansallisten säännösten mukaan.(9) Toisaalta unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa ensin välittömistä vaaleista annetun säädöksen 12 artiklan sanamuodosta,(10) minkä jälkeen se toteaa, että tässä artiklassa suljetaan lisäksi nimenomaisesti pois se, että parlamentti olisi toimivaltainen antamaan ratkaisu erimielisyyksistä, jotka johtuvat kansallisesta lainsäädännöstä, siinäkin tapauksessa, että välittömistä vaaleista annetussa säädöksessä viitataan kansalliseen lainsäädäntöön, kuten Espanjan vaalilain 224 §:n 2 momentissa säädettyyn vaatimukseen. Tästä seuraa, että tarkastaessaan jäsentensä valtakirjat parlamentin on nojauduttava kansallisten viranomaisten virallisesti toimittamaan valittujen ehdokkaiden luetteloon, joka lähtökohtaisesti laaditaan virallisesti julkistettujen tulosten perusteella ja sen jälkeen kun nämä viranomaiset ovat ratkaisseet mahdolliset kansallisen lainsäädännön soveltamiseen perustuvat muistutukset. Näin ollen parlamentin entinen puhemies ei ollut toimivaltainen valvomaan sitä, oliko tietyt valitut ehdokkaat jätetty perustellusti pois luettelosta, jonka Espanjan viranomaiset olivat toimittaneet virallisesti 17.6.2019, sillä se kuvastaa 26.5.2019 järjestettyjen vaalien virallisia tuloksia, sellaisina kuin ne on tarvittaessa vahvistettu sen jälkeen kun mahdolliset kansallisen lainsäädännön perusteella esitetyt muistutukset on ratkaistu.
Edellä esitetyn perusteella unionin yleinen tuomioistuin päättelee, että se, että kantajien oli mahdotonta ottaa tehtävänsä vastaan, käyttää valtuutuksiaan ja ryhtyä hoitamaan edustajaintointaan parlamentissa, ei johdu siitä, että parlamentin entinen puhemies oli kieltäytynyt tunnustamasta heille Euroopan parlamentin jäsenen asemaa 27.6.2019 päivätyllä kirjeellä, vaan Espanjan lainsäädännön soveltamisesta, sellaisena kuin se ilmenee 17. ja 20.6.2019 päivätyistä ilmoituksista, joiden osalta parlamentin entisellä puhemiehellä ja yleisemmin parlamentilla ei ollut mitään harkintavaltaa.
Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin katsoo tutkiessaan, onko 29.5.2019 annettu kehotus kannekelpoinen toimi, että kun otetaan huomioon sen sisältö, väliaikaisuus ja sen antamisen asiayhteys, tällä kehotuksella ei ole ollut sitovia oikeusvaikutuksia, jotka vaikuttaisivat kantajien etuihin unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla.(11) Näin ollen kyseiseen kehotukseen kohdistettu kumoamiskanne on jätettävä tutkimatta.
Unionin yleinen tuomioistuin näet katsoo, että tästä kehotuksesta ei seurannut, että kantajia olisi estetty toteuttamasta hallinnollisia toimenpiteitä, jotka olivat tarpeen heidän ryhtyäkseen hoitamaan tehtäväänsä ja käyttääkseen valtuutuksiaan, eikä se siten ole ollut syynä siihen, että kantajien oli mahdotonta käyttää asemaansa Euroopan parlamentin jäsenenä liittyviä oikeuksia ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon avaamisesta eli 2.7.2019 lukien.