Kanne 7.1.2011 - Iran Insurance v. neuvosto

(asia T-12/11)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Iran Insurance Company (Teheran, Iran), (edustaja: asianajaja D. Luff)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 25.10.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP¹ liitteessä olevan B jakson 21 kohta ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010² liitteessä VIII olevan B jakson 21 kohta sekä kantajan komissiolta 23.11.2010 saamaan kirjeeseen sisältyvä päätös on kumottava

on todettava, ettei 26.7.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP³ 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja neuvoston asetuksen N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohtaa ja 26 artiklaa voida soveltaa kantajaan

neuvosto on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii kanteellaan SEUT 263 artiklaan tukeutuen Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 25.10.2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteessä olevan B jakson 21 kohdan ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteessä VIII olevan B jakson 21 kohdan sekä 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan ja 26 artiklan kumoamista siltä osin kuin ne koskevat kantajaa, sekä myös komission kantajalle 28.10.2010 osoittamaan kirjeeseen sisältyvän päätöksen kumoamista.

Kantaja vetoaa vaatimustensa tueksi seuraaviin kanneperusteisiin.

Kantaja väittää ensinnäkin, että unionin tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteessä olevan B jakson 21 kohdan ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteessä VIII olevan B jakson 21 kohdan sekä 28.10.2010 tehdyn päätöksen ja niiden unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisuuden.

Lisäksi erityiset syyt kantajan luetteloon ottamiselle olivat virheelliset eivätkä neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja neuvoston asetuksen N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset täyty. On katsottava, ettei mainittuja säännöksiä voida soveltaa kantajaan. Neuvosto teki ilmeisen tosiseikkoja koskevan ja oikeudellisen virheen. Niinpä neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteessä olevan B jakson 21 kohta ja 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteessä VIII olevan B jakson 21 kohta on kumottava.

Kantaja väittää kanteensa tueksi myös, että vuonna 2010 annetulla asetuksella ja samana vuonna tehdyllä päätöksellä loukataan kantajan puolustautumisoikeuksia ja erityisesti oikeutta tulla kuulluksi, koska sille ei toimitettu mitään neuvoston väitteitä tukevaa näyttöä tai asiakirjoja ja koska vuonna 2010 tehty päätös ja samana vuonna annettu asetus ovat hyvin epämääräisiä ja epäselviä, mistä syistä Iran Insurance Companyn on mahdotonta vastata niihin. Lisäksi kantajan ei annettu tutustua asiakirjoihin eikä sitä kuultu. Tämä merkitsee myös perustelujen puuttumista.

Lisäksi neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että neuvosto ilmoittaa päätöksestään, mukaan lukien luetteloon ottamisen syyt, ja antaa sen tiedoksi, ja neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 4 kohdassa säädetään päätöksen tutkimisesta uudelleen sen jälkeen, kun huomautukset on jätetty. Neuvosto rikkoi molempia säännöksiä. Koska neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 3 ja 4 kohta on toistettu myös neuvoston asetuksen N:o 961/2010 36 artiklan 3 ja 4 kohdassa, myös jälkimmäistä säädöstä on rikottu.

Kantaja väittää myös, että neuvosto loukkasi hyvän hallinnon periaatetta, kun se arvioi kantajan tilannetta.

Lisäksi neuvosto loukkasi luottamuksensuoja periaatetta, kun se arvioi kantajan tilannetta.

Kantaja väittää myös, että neuvosto loukkasi kantajan omaisuudensuojaa ja suhteellisuusperiaatetta. On katsottava, ettei neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja neuvoston asetuksen N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohtaa voida soveltaa kantajaan. Lisäksi myös neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 12 artiklalla ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 26 artiklalla loukataan suhteellisuusperiaatetta, koska niissä kielletään erotuksetta vakuutusten ja jälleenvakuutusten tarjoaminen iranilaille yhteisöille. Niinpä on katsottava, ettei mainittuja säännöksiä voida soveltaa kantajaan.

Lisäksi kantaja väittää, että neuvoston asetus N:o 961/2010 on ristiriidassa SEUT 215 artiklan 2 ja 3 kohdan, jotka ovat sen oikeusperusta, sekä EUT 40 artiklan kanssa.

Lopuksi kantaja väittää, että vuoden 2010 asetus on annettu ja samanvuotinen päätös tehty oikeudenmukaisuusperiaatteen ja syrjntäkiellon periaatteen vastaisesti.

____________

¹ - Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta tehdyn päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 25.10.2010 tehty neuvoston päätös (EUVL L 281, s 81).

² - Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston asetus (EUVL L 281, s. 1).

³ - Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 tehty neuvoston päätös (EUVL L 195, s. 39).