UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (yhdeksäs jaosto)
10 päivänä marraskuuta 2022 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Sijoittautumisvapaus – SEUT 49 ja SEUT 54 artikla – Yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirto muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa se on perustettu – Ennen siirtoa kirjattujen arvonalennusten peruutus – Vapautus – Tilanteiden rinnastettavuus
Asiassa C-414/21,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Hof van Cassatie (ylin tuomioistuin, Belgia) on esittänyt 25.6.2021 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 7.7.2021, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
VP Capital NV
vastaan
Belgian valtio,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (yhdeksäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: tuomarit J.-C. Bonichot (esittelevä tuomari), joka hoitaa jaoston puheenjohtajan tehtäviä, S. Rodin ja O. Spineanu-Matei,
julkisasiamies: J. Kokott,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– VP Capital NV, edustajinaan S. Gnedasj, advocaat, ja M. Grégoire, avocat,
– PricewaterhouseCoopers Belastingadviseurs NV, edustajanaan P. Hinnekens, advocaat,
– Belgian hallitus, asiamiehinään S. Baeyens, J.-C. Halleux ja C. Pochet,
– Italian hallitus, asiamiehenään G. Palmieri, avustajanaan G. M. De Socio, avvocato dello Stato,
– Euroopan komissio, asiamiehinään W. Roels ja V. Uher,
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEUT 49 artiklan tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat VP Capital NV ja Belgian verohallinto ja jossa on kyse sellaisten liiketoimien verokohtelusta, jotka koskevat sitä, että kyseinen yhtiö peruutti arvonalennukset, jotka oli kirjattu ennen kuin sen sääntömääräinen kotipaikka siirrettiin Luxemburgista Belgiaan.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
3 Vuoden 1992 tuloverolain (Wetboek van de inkomstenbelastingen 1992, jäljempänä WIB 92), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, 24 §:n 1 kohdan 2 alakohdassa säädetään seuraavaa:
”Voittona pidetään kaikkien teollisten, kaupallisten tai maatalousyritysten tuloja, jotka ovat peräisin
– –
2° liiketoiminnan harjoittamiseen käytettyjen vastaavien arvonnoususta ja tästä toiminnasta aiheutuvien vastattavien arvonalenemisesta, jos kyseiset pääomavoitot tai ‑tappiot on realisoitu tai kirjattu kirjanpitoon tai vuotuiseen tilinpäätökseen”.
4 WIB 92:n 44 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”Poiketen siitä, mitä 24 §:n 1 kohdan 2 alakohdassa, 27 §:n 2 kohdan 3 alakohdassa ja 28 §:n 1 kohdan 1 alakohdassa ja jälkimmäisessä kohdassa säädetään ja jollei 24 §:n 1 kohdan 3 alakohdasta muuta johdu, verosta vapautetaan
1° pääomavoitot, jotka on kirjattu mutta joita ei ole realisoitu, lukuun ottamatta varastoihin ja täytäntöönpanovaiheessa oleviin tilauksiin liittyviä pääomavoittoja
– –”
5 WIB 92:n 184 ter §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Jos ulkomainen yhtiö siirtää päätoimipaikkansa tai johdon tai hallinnon toimipaikan Belgiaan, yhtiön ulkomaisiin toimipaikkoihin liittyvistä tai ulkomailla sijaitsevista omaisuuseristä myöhemmin realisoituneet pääomavoitot ja ‑tappiot on määritettävä sen kirjanpitoarvon perusteella, joka niillä on liiketoimen toteuttamishetkellä.”
6 WIB 92:n 190 §:n 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Edellä 44 §:n 1 ja 3 momentissa, 44 bis, 44 ter ja 47 §:ssä tarkoitettujen pääomavoittojen verosta vapautettuun tai väliaikaisesti verottamatta jätettyyn osaan sovelletaan pääomavoittoja koskevaa järjestelmää ainoastaan, jos tämä osa on kirjattu yhdelle tai useammalle erilliselle vastattavaa-tilille ja se pidetään siellä, ja jos sitä ei käytetä perusteena laskettaessa lakisääteisen varauksen vuosittaista määrää tai mitään korvausta tai kirjausta.”
7 WIB 92:n 198 §:n 7 alakohdassa säädetään seuraavaa:
”Elinkeinomenoina ei pidetä
– –
7° osakkeisiin tai osuuksiin liittyviä arvonalennuksia tai pääomatappioita, lukuun ottamatta sellaisia pääomatappioita, jotka on kirjattu yhtiön omaisuuden täyden jakamisen yhteydessä, näitä osakkeita tai osuuksia vastaavan maksetun pääoman tappion määrään asti”.
8 WIB 92:n 206 §:ssä säädetään seuraavaa:
”1 momentti. Aikaisemmat elinkeinotoiminnan tappiot vähennetään perättäin seuraavien verokausien elinkeinotoiminnan voitoista.
Yhtiön ulkomaisessa toimipaikassa, joka sijaitsee valtiossa, jonka kanssa Belgia on tehnyt sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, aiheutuneiden elinkeinotoiminnan tappioiden vähentäminen Belgiassa saaduista voitoista on mahdollista vain, mikäli yhtiö osoittaa, ettei niitä ole vähennetty kyseisen ulkomaisen toimipaikan voitoista. Lisäksi tällaisten elinkeinotoiminnan tappioiden määrä, jonka yhtiö on minä tahansa verokautena vähentänyt Belgiassa saaduista voitoistaan, sen suhteellisen osuuden osalta näistä tappioista, jonka osalta yhtiö ei verokautena enää osoita, ettei sitä ole vähennetty kyseisen ulkomaisen toimipaikan voitoista, tai mikäli kyseinen ulkomainen toimipaikka siirretään verokauden aikana apporttina, sulautumisella, diffuusiolla tai siihen rinnastettavalla liiketoimella, lisätään kyseisen verokauden verotettavaan tuloon.
– –
3 momentti. Jos ulkomainen yhtiö siirtää kotipaikkansa, päätoimipaikkansa taikka johdon tai hallinnon toimipaikan Belgiaan, 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan niihin elinkeinotoiminnan tappioihin, joita kyseiselle yhtiölle on aiheutunut ennen tätä siirtoa Belgiassa olleessa toimipaikassaan.”
9 WIB 92:n täytäntöönpanosta annetun kuninkaan asetuksen (Koninklijk besluit tot uitvoering van WIB 92), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä WIB 92:n täytäntöönpanoasetus), 74 §:ssä säädetään seuraavaa:
”Yhteisöveron verotettavan tuloksen määrittämiseksi verokauden tulos, johon ei oteta mukaan [WIB 92:n] 48, 190, 191 ja 194–194 quater §:n nojalla verosta vapautettuja arvonalennuksia, varauksia tai pääomavoittoja, eritellään käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti:
1° varaukset
2° vähennyskelvottomat menot
3° osingot.
Edellä ensimmäisessä kohdassa tarkoitetaan:
1° ’varauksilla’ varattua tulosta, josta vähennetään
– –
– [WIB 92:n] 192 ja 521 §:n nojalla vapautetut osakkeisiin tai osuuksiin liittyvät pääomavoitot sekä verokauden aikana peruutetut osakkeiden tai osuuksien arvonalennukset, joita on aiemmin verotettu [WIB 92:n] 198 §:n 7 alakohdan nojalla vähennyskelvottomina menoina, siltä osin kuin nämä arvonalennukset eivät ole enää perusteltuja kyseisen verokauden päättyessä
– –”
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys
10 VP Capital, joka oli alun perin Luxemburgissa perustettu yhtiö ja jonka sääntömääräinen kotipaikka oli tässä jäsenvaltiossa, kirjasi arvonalennuksia, jotka liittyivät sen muissa yhtiöissä omistamiin eri osakkuuksiin. Se vähensi nämä arvonalennukset Luxemburgissa verotettavasta tulostaan, mikä merkitsi sen siirrettävien tappioiden kasvua. Tappiollisen tilanteensa vuoksi VP Capital ei voinut käyttää näitä siirrettäviä tappioita Luxemburgissa.
11 Näiden liiketoimien jälkeen VP Capital siirsi toukokuussa 2009 sääntömääräisen kotipaikkansa Luxemburgista Belgiaan. Siitä tuli Belgian oikeuden mukaan perustettu yhtiö.
12 Tämän siirron jälkeen VP Capital peruutti osan niistä arvonalennuksista, jotka se oli kirjannut, kun sen sääntömääräinen kotipaikka oli vielä Luxemburgissa. Se vetosi osakkeiden tai yhtiöosuuksien arvonalennusten peruutuksia koskevaan Belgian verovapautusjärjestelmään, josta säädetään WIB 92:n täytäntöönpanoasetuksen 74 §:ssä, jonka mukaan nämä liiketoimet on vapautettu verosta, koska vastaavia arvonalennuksia ei WIB 92:n 198 §:n 7 alakohdan nojalla lähtökohtaisesti voida vähentää verotettavasta tulosta elinkeinomenoina.
13 WIB 92:n 184 ter §:n 2 momentin 2 kohdassa ja 190 §:n 2 kohdassa niitä yhdessä luettuina kuitenkin säädetään, että jos ulkomainen yhtiö siirtää kotipaikkansa, päätoimipaikkansa tai johdon tai hallinnon toimipaikan Belgiaan, yrityksen ulkomaisiin toimipaikkoihin liittyvistä tai ulkomailla sijaitsevista omaisuuseristä tämän siirron jälkeen realisoituneet pääomavoitot ja ‑tappiot on määritettävä sen kirjanpitoarvon perusteella, joka niillä on liiketoimen toteuttamishetkellä. Pääomavoitot, jotka on kirjattu mutta joita ei ole realisoitu (jäljempänä toteutumattomat pääomavoitot) vapautetaan verosta, jos ne kirjataan erilliseen vastattavaa-tilille. Koska VP Capitalin kirjaamien arvonalennusten peruutusta sen jälkeen, kun sen sääntömääräinen kotipaikka oli siirretty Belgiaan, ei ollut kirjattu erilliselle vastattavaa-tilille, Belgian veroviranomainen katsoi, että peruutuksesta oli kannettava veroa.
14 Asiassa, jossa vastakkain ovat VP Capital ja kyseinen viranomainen ja joka koskee kyseessä olevien liiketoimien verokohtelua, Hof van Cassatie päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”Onko [pääasiassa kyseessä olevan] kaltainen kansallinen oikeussääntö SEUT 49 artiklassa vahvistetun sijoittautumisvapauden vastainen, kun siitä seuraa, että luxemburgilaiselta yhtiöltä, joka kirjaa osakkeiden tai osuuksien arvonalennukset Luxemburgissa ja vähentää ne kyllä lähtökohtaisesti verotettavasta tulostaan mutta ei voi tosiasiallisesti vähentää niitä tästä tulostaan verotuksellisen tuloksen tappiollisuuden vuoksi, kannetaan Belgiassa vero näiden arvonalennusten peruutuksesta sen jälkeen, kun se on siirtänyt sääntömääräisen kotipaikkansa Belgiaan, ellei arvonlisäystä, joka on tämän peruutuksen taustalla, kirjata erilliselle suljetulle vastattavaa-tilille, kun taas belgialaiselta yhtiöltä, joka on kirjannut osakkeiden tai osuuksien arvonalennukset Belgiassa, ei kanneta veroa näistä arvonalennusten peruutuksista, mikäli arvonalennuksia ei ole aikaisemmin vähennetty belgialaisen verovelvollisen tulosta, ilman että tämän peruutuksen taustalla olevia arvonnousuja tarvitsisi kirjata erilliselle suljetulle vastattavaa-tilille?”
Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu
15 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, onko SEUT 49 artikla esteenä kansalliselle verolainsäädännölle, jonka nojalla sellaisten osakkeiden tai yhtiöosuuksien arvonnousuja, jotka yhtiö on kirjannut jäsenvaltiossa, kohdellaan sen jälkeen, kun yhtiön sääntömääräinen kotipaikka on siirretty tähän jäsenvaltioon, toteutumattomina pääomavoittoina ottamatta huomioon sitä, onko yhtiö kirjannut näiden osakkeiden tai osuuksien perusteella arvonalennuksia silloin, kun sen verotuksellinen kotipaikka oli toisessa jäsenvaltiossa.
16 On muistutettava, että SEUT 49 artiklassa, luettuna yhdessä SEUT 54 artiklan kanssa, myönnetään sijoittautumisvapaus jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustetuille yhtiöille, joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on Euroopan unionin alueella (tuomio 27.2.2020, AURES Holding, C-405/18, EU:C:2020:127, 24 kohta). Tämän vapauden käyttäminen käsittää tällaisen yhtiön oikeuden siirtää sääntömääräinen kotipaikkansa, keskushallintonsa tai päätoimipaikkansa toiseen jäsenvaltioon.
17 On myös muistutettava, että sijoittautumisvapautta koskevien unionin oikeussääntöjen tarkoituksena on erityisesti varmistaa se, että muista jäsenvaltioista tulevia kohdellaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa samalla tavalla kuin sen omia kansalaisia (tuomio 27.2.2020, AURES Holding, C-405/18, EU:C:2020:127, 27 ja 31 kohta).
18 Tässä yhteydessä jäsenvaltion oikeuden mukaan perustettu yhtiö, joka siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa toiseen jäsenvaltioon, voi vedota SEUT 49 artiklaan riitauttaakseen tästä siirrosta vastaanottavassa jäsenvaltiossa aiheutuvat verotukselliset seuraukset (ks. vastaavasti tuomio 27.2.2020, AURES Holding, C-405/18, EU:C:2020:127, 26 ja 28 kohta).
19 SEUT 49 artiklassa ei kuitenkaan taata, että tällainen siirto olisi verotuksen kannalta neutraalia. Jäsenvaltioiden asiaa koskevan sääntelyn välisten erojen vuoksi tällainen siirto voi tilanteen mukaan olla verotuksen kannalta yhtiölle enemmän tai vähemmän edullista tai epäedullista. Sijoittautumisvapaus ei tarkoita, että jäsenvaltio olisi velvollinen laatimaan verosääntönsä muiden jäsenvaltioiden verosäännöt huomioon ottaen varmistaakseen kaikissa tilanteissa verotuksen, joka poistaa kaikki kansallisista verolainsäädännöistä johtuvat eroavuudet (ks. vastaavasti tuomio 27.2.2020, AURES Holding, C-405/18, EU:C:2020:127, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
20 Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että WIB 92:n 198 §:n 7 alakohdan nojalla osakkeiden tai yhtiöosuuksien arvonalennuksia ei lähtökohtaisesti voida vähentää verotettavasta tulosta elinkeinomenoina. WIB 92:n täytäntöönpanoasetuksen 74 §:ssä vapautetaan sitä vastoin yhteisöverosta näiden arvonalennusten myöhempi peruutus.
21 Asiakirja-aineistosta ilmenee myös, että WIB 92:n 184 ter §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla yhtiön sääntömääräisen kotipaikan Belgiaan siirtämisen jälkeen realisoituneet pääomavoitot ja ‑tappiot määritetään kuitenkin sen kirjanpitoarvon perusteella, joka niillä on tämän siirron toteuttamishetkellä. Tässä yhteydessä toteutumattomina pääomavoittoina, joihin ei sovelleta WIB 92:n täytäntöönpanoasetuksen 74 §:ssä säädetystä vapautuksesta muodostuvaa veroetua, pidetään sääntömääräisen kotipaikkansa Belgiaan siirtäneen yhtiön kirjaamien osakkeiden tai yhtiöosuuksien arvonnousuja, myös silloin, kun näiden arvonnousujen kirjaus vastaa ennen kyseistä siirtoa kirjattujen sellaisten arvonalennusten peruutusta, joita ei ole vähennetty lähtöjäsenvaltiossa verotettavasta tulosta elinkeinomenoina.
22 Pääasiassa kyseessä olevan kaltainen lainsäädäntö johtaa jäsenvaltion lainsäädännön nojalla perustettujen ja sijoittautumisvapauttaan käyttävien yhtiöiden vahingoksi erilaiseen kohteluun, joka on omiaan saamaan ne luopumaan sääntömääräisen kotipaikkansa siirtämisestä toiseen jäsenvaltioon yhtiön taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi siellä. Tällainen erilainen kohtelu voidaan hyväksyä vain, jos se koskee tilanteita, jotka eivät ole objektiivisesti arvioituina toisiinsa rinnastettavissa, tai jos se on oikeutettu yleistä etua koskevan pakottavan syyn johdosta ja on oikeassa suhteessa siihen (tuomio 27.2.2020, AURES Holding, C-405/18, EU:C:2020:127, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
23 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että rajat ylittävän tilanteen rinnastettavuutta jäsenvaltion sisäiseen tilanteeseen on tutkittava siten, että huomioon otetaan kyseessä olevilla kansallisilla säännöksillä tavoiteltu päämäärä (tuomio 27.2.2020, AURES Holding, C-405/18, EU:C:2020:127, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
24 Sellaisten toimenpiteiden valossa, jotka jäsenvaltio on toteuttanut säilyttääkseen verotusvallan jaon jäsenvaltioiden välillä, kuten on, jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta tarkastuksesta muuta johdu, pääasiassa kyseessä olevan lainsäädännön osalta, toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa eivät lähtökohtaisesti ole yhtiö, joka on kirjannut osakkeiden tai yhtiöosuuksien arvonalennuksia jäsenvaltiossa, ja yhtiö, joka on siirtänyt sääntömääräisen kotipaikkansa kyseiseen jäsenvaltioon sen jälkeen, kun se on kirjannut tällaiset arvonalennukset toisessa jäsenvaltiossa.
25 Yhtiö, joka toteuttaa tällaisen siirron, kuuluu näet peräkkäin kahden jäsenvaltion verotusvaltaan eli yhtäältä lähtöjäsenvaltion verotusvaltaan sen ajanjakson osalta, jonka aikana kyseiset arvonalennukset on kirjattu, ja toisaalta vastaanottavan jäsenvaltion verotusvaltaan sen ajanjakson osalta, jona arvonnousut, jotka vastaavat kyseisten arvonalennusten peruutusta, on kirjattu.
26 Koska vastaanottavalla jäsenvaltiolla ei ole verotusvaltaa sen ajanjakson osalta, jona osakkeiden tai yhtiöosuuksien arvonalennukset on kirjattu, yhtiö, joka on siirtänyt sääntömääräisen kotipaikkansa kyseiseen jäsenvaltioon ja joka kirjaa siellä tämän jälkeen näiden osakkeiden tai yhtiöosuuksien arvonnousut, ei ole tilanteessa, joka olisi rinnastettavissa sellaisen yhtiön tilanteeseen, joka jo kuului kyseisen jäsenvaltion verotusvaltaan sen ajanjakson osalta, jona nämä arvonalennukset on kirjattu.
27 Samasta syystä myöskään sellaisen yhtiön tilanne, joka on siirtänyt sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltioon ennen kuin se peruuttaa ennen tätä siirtoa kirjatut arvonalennukset, ei ole rinnastettavissa, toisin kuin VP Capital väittää, sellaisen holdingyhtiön tilanteeseen, joka on sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon ja jonka verotuksellinen tulos on tappiollista, tai sellaisen yhtiön tilanteeseen, joka on kirjannut arvonalennuksia kyseisessä jäsenvaltiossa ja on yhteisöverovelvollinen, taikka sellaisen yhtiön tilanteeseen, joka on sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon ja jolla on pysyvä toimipaikka toisessa jäsenvaltiossa, jossa on kirjattu arvonalennuksia.
28 Nyt käsiteltävässä asiassa on lisäksi huomattava, että unionin tuomioistuimen käytettävissä olevien tietojen mukaan pääasian kantaja on vedonnut Luxemburgissa, joka on sen lähtöjäsenvaltio, arvonalenuksiin, jotka se oli kirjannut ennen sääntömääräisen kotipaikkansa siirtoa, mistä seurasi sen tappiollisen tilanteen vuoksi, että sen siirrettävät tappiot kasvoivat. Se seikka, ettei se ole voinut tosiasiallisesti vähentää näitä tappioita verotettavasta tuloksestaan, on seurausta sen tämän jälkeen tekemästä valinnasta käyttää sijoittautumisvapauttaan toteuttamalla kyseisen siirron.
29 Edellä esitettyjä näkökohtia ei voida kyseenalaistaa 12.6.2018 annetulla tuomiolla Bevola ja Jens W. Trock (C-650/16, EU:C:2018:42). Tuossa tuomiossa omaksuttu ratkaisu on nimittäin osa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joka koskee samana verokautena toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle tytäryhtiölle tai kiinteälle toimipaikalle aiheutuneiden lopullisten tappioiden huomioon ottamista emoyhtiön asuinjäsenvaltiossa. Sitä ei voida soveltaa sellaisen yhtiön tilanteeseen, joka on siirtänyt sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon, jossa se pyytää ottamaan huomioon ensin mainitussa jäsenvaltiossa ennen tätä siirtoa kirjatut liiketoimet (ks. vastaavasti tuomio 27.2.2020, AURES Holding, C-405/18, EU:C:2020:127, 44–48 kohta).
30 Esitettyyn kysymykseen on edellä mainitun perusteella vastattava, että SEUT 49 artikla ei ole esteenä kansalliselle verolainsäädännölle, jonka nojalla sellaisten osakkeiden tai yhtiöosuuksien arvonnousuja, jotka yhtiö on kirjannut jäsenvaltiossa, kohdellaan sen jälkeen, kun yhtiön sääntömääräinen kotipaikka on siirretty tähän jäsenvaltioon, toteutumattomina pääomavoittoina ottamatta huomioon sitä, onko yhtiö kirjannut näiden osakkeiden tai osuuksien perusteella arvonalennuksia silloin, kun sen verotuksellinen kotipaikka oli toisessa jäsenvaltiossa.
Oikeudenkäyntikulut
31 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
SEUT 49 artikla ei ole esteenä kansalliselle verolainsäädännölle, jonka nojalla sellaisten osakkeiden tai yhtiöosuuksien arvonnousuja, jotka yhtiö on kirjannut jäsenvaltiossa, kohdellaan sen jälkeen, kun yhtiön sääntömääräinen kotipaikka on siirretty tähän jäsenvaltioon, pääomavoittoina, jotka on kirjattu mutta joita ei ole realisoitu, ottamatta huomioon sitä, onko yhtiö kirjannut näiden osakkeiden tai osuuksien perusteella arvonalennuksia silloin, kun sen verotuksellinen kotipaikka oli toisessa jäsenvaltiossa.
Allekirjoitukset