Language of document :

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 15.5.2013 – Al-Faqih ja MIRA v. neuvosto ja komissio

(Asia T-322/09)1

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Poistaminen kyseessä olevien henkilöiden luettelosta – Lausunnon antamisen raukeaminen)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Saad Al-Faqih (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Movement for Islamic Reform in Arabia (MIRA) (Lontoo) (edustajat: barrister J. Jones ja solicitor A. Raja)

Vastaajat: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: aluksi R. Szostak ja E. Finnegan, sittemmin E. Finnegan ja J.-P. Hix) ja Euroopan komissio (asiamiehet: T. Scharf ja M. Konstantinidis)

Oikeudenkäynnin kohde

Tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä sekä Afganistaniin suuntautuvan tiettyjen tavaroiden ja palvelujen viennin kieltämisestä, Afganistanin Talebania koskevien lentokiellon ja varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen laajentamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 467/2001 kumoamisesta 27.5.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 (EUVL L 139, s. 9), sellaisena kuin se on 42. kerran muutettuna 5.1.2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 14/2005 (EUVL L 5, s. 10), 48. kerran muutettuna 20.7.2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1190/2005 (EUVL L 193, s. 27), 75. kerran muutettuna 3.5.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 492/2007 (EUVL L 116, s. 5) ja 116. kerran muutettuna 16.11.2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1102/2009 (EUVL L 303, s. 39), kumoaminen, sekä asetusten N:o 14/2005, N:o 1190/2005, N:o 492/2007 ja N:o 1102/2009 kumoaminen siltä osin kuin ne koskevat kantajia.

Määräysosa

Lausunnon antaminen asiassa raukeaa.

Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio vastaavat yhteisvastuullisesti oikeudenkäyntikuluista.

____________

1 EUVL C 113, 1.5.2010.