Language of document : ECLI:EU:C:2024:448

Väliaikainen versio

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

JULIANE KOKOTT

30 päivänä toukokuuta 2024 (1)

Asia C297/23 P

Harley-Davidson Europe Ltd.

ja

Neovia Logistics Services International

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Tulliliitto – Asetus (EU) N:o 952/2013 – Tullikoodeksi – Valtioiden väliset kauppariidat – Tiettyjen moottoripyörien etuuskohteluun oikeuttamattoman alkuperän määrittäminen – Taloudellisesti perustellun jalostuksen tai käsittelyn käsite – Delegoitu asetus (EU) 2015/2446 – Tullin välttäminen tai kiertäminen – Alkuperän manipulointi – Siirretty säädösvalta






I       Johdanto

1.        Viimeistään Easy Rider ‑elokuvasta lähtien Harley-Davidson on mielletty tyypilliseksi amerikkalaiseksi moottoripyöräksi. Entä onko Thaimaasta peräisin oleva Harley-Davidson yhä amerikkalainen moottoripyörä? Komissio on ehkä yllättäen lopulta päätynyt tähän näkemykseen, jonka Harley-Davidson kiistää jyrkästi nyt tarkasteltavassa asiassa. Sen taustalla on Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välinen kauppariita, jossa molemmat osapuolet ovat määränneet ehkäiseviä lisätulleja tietyille toisen osapuolen tavaroille, unioni erityisesti edellä mainituille moottoripyörille. Tämän jälkeen Harley-Davidson siirsi Euroopan markkinoille tarkoitetun tuotantonsa Yhdysvalloista Thaimaahan. Riidanalaisessa täytäntöönpanopäätöksessä(2) komissio kuitenkin kieltäytyi tunnustamasta tätä maata alkuperämaaksi.

2.        Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisessa tuomiossaan(3) Harley-Davidsonin riidanalaisesta täytäntöönpanopäätöksestä nostaman kanteen. Tässä muutoksenhakumenettelyssä on selvitettävä erityisesti, voiko komissio kieltäytyä tunnustamasta tuotannon siirtoa pelkästään sen perusteella, että siirrolla pyritään välttämään valtioiden välisen kauppariidan yhteydessä määrätyt tullit.

II     Asiaa koskevat oikeussäännöt

A       Tullikoodeksi

3.        Tullikoodeksin(4) 33 artiklan mukaan tulliviranomaiset voivat antaa päätöksiä sitovista alkuperätiedoista. Tullikoodeksin 34 artiklan 11 kohdan mukaan komissio voi pyytää jäsenvaltioita kumoamaan tällaiset päätökset ”tavaroiden virheettömän ja yhdenmukaisen tariffiin luokittelun tai alkuperän määrittämisen varmistamiseksi”.

4.        Tullikoodeksin 59 artiklassa säädetään siitä, mihin tarkoituksiin tavaroiden alkuperää koskevia tullikoodeksin sääntöjä sovelletaan:

”Jäljempänä 60 ja 61 artiklassa vahvistetaan säännöt tavaroiden muun kuin etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määrittämiseksi seuraavien soveltamiseksi:

a)      yhteinen tullitariffi 56 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä lukuun ottamatta;

b)      tavarakauppaa koskevissa unionin erityissäännöksissä vahvistetut muut toimenpiteet kuin tariffitoimenpiteet; ja

c)      muut tavaroiden alkuperään liittyvät unionin toimenpiteet.”

5.        Tullikoodeksin 56 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdassa viitataan tullietuuksiin.

6.        Tullikoodeksin 60 artiklassa säädetään tavaroiden alkuperästä tullitariffin soveltamiseksi:

”(1)      Tietystä maasta tai tietyltä alueelta peräisin olevina tavaroina pidetään kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella kokonaan tuotettuja tavaroita.

(2)      Tavaran, jonka tuottaminen on tapahtunut useammassa kuin yhdessä maassa tai alueella, on katsottava olevan peräisin siitä maasta tai siltä alueelta, jossa sille on suoritettu tähän tarkoitukseen varustetussa yrityksessä viimeinen merkittävä ja taloudellisesti perusteltu jalostus tai käsittely, joka on johtanut uuden tuotteen valmistukseen tai edustaa merkittävää valmistusastetta.”

7.        Tullikoodeksin 62 artiklassa komissiolle siirretään valta antaa ”delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt, joiden nojalla katsotaan 60 artiklan mukaisesti, että tavarat, joiden osalta on tarpeen määrittää muu kuin etuuskohteluun oikeuttava alkuperä 59 artiklassa tarkoitettujen unionin toimenpiteiden soveltamiseksi, on tuotettu kokonaan tietyssä maassa tai tietyllä alueella tai että tavaroille on suoritettu tähän tarkoitukseen varustetussa yrityksessä viimeinen merkittävä ja taloudellisesti perusteltu jalostus tai käsittely, joka on johtanut uuden tuotteen valmistukseen tai joka edustaa merkittävää valmistusastetta tietyssä maassa tai tietyllä alueella”.

B       Tullikoodeksin täydentämisestä annettu delegoitu asetus 2015/2446

8.        Delegoidun asetuksen 2015/2446(5) 33 artiklassa täsmennetään, milloin valmistus- tai käsittelytoimintoja ei pidetä tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla taloudellisesti perusteltuina:

”Muussa maassa tai muulla alueella suoritettua valmistusta tai käsittelyä on pidettävä taloudellisesti perustelemattomana, jos saatavilla olevien tietojen perusteella todetaan, että toiminnon tarkoituksena oli välttää koodeksin 59 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltaminen.

Liitteen 22–01 soveltamisalaan kuuluviin tavaroihin sovelletaan kyseisiä tavaroita koskevia ryhmän jäännössääntöjä.

Kun liitteen 22–01 soveltamisalaan kuulumattomien tavaroiden viimeinen valmistus tai käsittely katsotaan taloudellisesti perustelemattomaksi, on katsottava, että tavaroille on tehty viimeinen merkittävä taloudellisesti perusteltu valmistus tai käsittely, joka on johtanut uuden tuotteen valmistukseen tai edustaa merkittävää valmi[st]usastetta, siinä maassa tai sillä alueella, josta tai jolta suurin osa aineksista on peräisin kyseisten ainesten arvon perusteella määritettynä.”

9.        Delegoidun asetuksen 2015/2446 johdanto-osan 21 perustelukappaleessa 33 artiklaa selvennetään seuraavasti:

”Jotta tuontitavaroiden alkuperää ei käsiteltäisi vilpillisesti kauppapoliittisten toimenpiteiden soveltamisen välttämiseksi, viimeistä merkittävää valmistusta tai käsittelyä ei tulisi eräissä tapauksissa pitää taloudellisesti perusteltuna.”

10.      Riidanalaisia moottoripyöriä ei ole lueteltu delegoidun asetuksen 2015/2446 liitteessä 22–01.

C       Valtioiden välisiä kauppariitoja koskevat säännöt

1.     Asetus N:o 654/2014

11.      Riidanalaiset tullit perustuvat unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten annettuun asetukseen (EU) N:o 654/2014.(6) Sen johdanto-osan toisessa ja kolmannessa perustelukappaleessa selvennetään näiden toimenpiteiden tavoitetta:

”(2)      On keskeisen tärkeää, että unionilla on käytössään asianmukaiset välineet, joilla voidaan varmistaa, että kansainvälisten kauppasopimusten mukaisia unionin oikeuksia harjoitetaan tehokkaasti sen taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa kolmannet maat ottavat käyttöön kauppaa rajoittavia toimenpiteitä, jotka vähentävät unionin talouden toimijoille kansainvälisten kauppasopimusten mukaisesti kuuluvia etuja. Unionin olisi voitava reagoida nopeasti ja joustavasti niiden menettelyjen ja määräaikojen puitteissa, jotka on asetettu sen tekemissä kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Sen vuoksi tarvitaan sääntöjä, joissa määritellään puitteet unionin oikeuksien harjoittamiselle tietyissä erityistilanteissa.

(3)      Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksella ja muilla kansainvälisillä kauppasopimuksilla, mukaan lukien alueelliset ja kahdenväliset sopimukset, vahvistetuilla riitojenratkaisumekanismeilla pyritään löytämään positiivinen ratkaisu unionin ja näiden sopimusten toisen osapuolen tai osapuolten välisiin riitoihin. Unionin olisi kuitenkin voitava suspendoida myönnytykset tai muut velvoitteet näiden riitojen ratkaisumekanismien mukaisesti, kun riitaan ei ole onnistuttu löytämään myönteistä ratkaisua muulla tavoin. Unionin toimilla tällaisissa tapauksissa olisi pyrittävä kannustamaan kyseistä kolmatta maata noudattamaan asianomaisia kansainvälisiä kauppasääntöjä, jotta voidaan palauttaa tilanne, josta on etua molemmille osapuolille.”

12.      Asetuksen N:o 654/2014 johdanto-osan kahdeksannessa perustelukappaleessa säännellään kauppapoliittisten toimenpiteiden sisältöä:

”Tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyt kauppapoliittiset toimenpiteet olisi valittava ja suunniteltava objektiivisten kriteereiden pohjalta, joita ovat muun muassa se, miten tehokkaasti toimenpiteillä kannustetaan kolmansia maita noudattamaan kansainvälisiä kauppasääntöjä, voidaanko toimenpiteillä auttaa unionissa talouden toimijoita, joihin kolmansien maiden toimenpiteet vaikuttavat, sekä pyrkimys minimoida unioniin kohdistuvat kielteiset taloudelliset vaikutukset, myös kun on kyse olennaisen tärkeistä raaka-aineista.”

13.      Asetuksen N:o 654/2014 1 artiklassa määritellään asetuksen kohde seuraavasti:

”Tässä asetuksessa säädetään säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että unioni voi harjoittaa tehokkaasti ja oikea-aikaisesti oikeuksiaan suspendoida tai peruuttaa kansainvälisten kauppasopimusten mukaisia myönnytyksiä tai muita velvoitteita, jotta voidaan

a)      reagoida kolmansien maiden tekemiin kansainvälisten kauppasääntöjen rikkomuksiin, jotka vaikuttavat unionin etuihin, niin että pyritään tyydyttävään ratkaisuun, jolla palautetaan unionin talouden toimijoiden edut;

b)      tasapainottaa myönnytyksiä tai muita velvoitteita kauppasuhteissa kolmansiin maihin, kun unionista tuleville tavaroille myönnettyä kohtelua muutetaan siten, että sillä on vaikutusta unionin etuihin.”

2.     Täytäntöönpanoasetus 2018/724

14.      Komissio ilmoitti riidanalaisista tulleista täytäntöönpanoasetuksessa 2018/724(7) ja perusteli niitä erityisesti johdanto-osan ensimmäisessä, toisessa, kolmannessa ja kuudennessa perustelukappaleessa seuraavasti:

”(1) Amerikan yhdysvallat, jäljempänä ’Yhdysvallat’, otti 8 päivänä maaliskuuta 2018 käyttöön suojatoimenpiteitä tiettyjen teräs- ja alumiinituotteiden tuontiin sovellettavana tariffin korotuksena, joka tuli voimaan 23 päivänä maaliskuuta 2018 ja on kestoltaan rajaamaton. Tariffin korotuksen soveltamispäivää lykättiin 22 päivänä maaliskuuta Euroopan unionin osalta 1 päivään toukokuuta 2018.

(2)      Siitä huolimatta, että Yhdysvallat on kuvannut näitä toimenpiteitä turvallisuustoimenpiteiksi, ne ovat olennaisilta osin suojatoimenpiteitä. Niihin kuuluu korjaavia toimia, jotka haittaavat Maailman kauppajärjestön, jäljempänä ’WTO’, perustamissopimuksesta johtuvien myönnytysten ja velvollisuuksien tasapainoa ja rajoittavat tuontia kotimaisen tuotannonalan suojelemiseksi ulkomaiselta kilpailulta mainitun tuotannonalan kaupallista vaurastumista varten. Vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’GATT 1994 ‑yleissopimus’, turvallisuutta koskevia poikkeuksia ei voida soveltaa tällaisiin suojatoimenpiteisiin eikä niillä voida perustella tällaisia suojatoimenpiteitä; niillä ei myöskään ole mitään yhteyttä WTO-sopimuksen asiaankuuluvien määräysten mukaiseen tasapainottamisoikeuteen.

(3)      WTO:n suojalausekesopimuksessa määrätään, että niillä vientiä harjoittavilla jäsenillä, joihin suojatoimenpide vaikuttaa, on oikeus keskeyttää olennaisilta osin vastaavien myönnytysten tai muiden velvollisuuksien soveltaminen sen WTO:n jäsenen kanssa käytävään kauppaan, joka soveltaa kyseistä suojatoimea[,] edellyttäen, että tyydyttävään ratkaisuun ei päästä ja että WTO:n tavarakauppaneuvosto ei tätä vastusta.

– –

(6)      Komissio harjoittaa asetuksen (EU) N:o 654/2014 4 artiklan 1 kohdan perusteella oikeuttaan keskeyttää olennaisilta osin vastaavien myönnytysten tai muiden velvoitteiden soveltaminen myönnytysten tai muiden velvollisuuksien tasapainottamiseksi kauppasuhteissa kolmansiin maihin. Asianmukaiset toimet toteutetaan kauppapoliittisina toimenpiteinä, joihin voi muun muassa sisältyä tariffimyönnytysten soveltamisen keskeyttäminen sekä uusien tai korotettujen tullien käyttöönotto.”

D       Sovellettavat tullit

15.      Riidanalaiset moottoripyörät kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön(8) nimikkeeseen 8711 50 00, johon sisältyvät ”moottoripyörät (myös mopot) ja apumoottorilla varustetut polkupyörät, myös sivuvaunuineen; sivuvaunut, joissa on iskumäntäpolttomoottori, iskutilavuus suurempi kuin 800 cm3”. Yhteisessä tullitariffissa vahvistetaan, että tällaisiin tavaroihin sovelletaan 6 prosentin tullia.

16.      Komissio vahvisti riidanalaiset lisätullit täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/886:(9)

”1 artikla

Unioni soveltaa Amerikan yhdysvalloista peräisin olevassa unioniin suuntautuvassa tuonnissa lisätulleja tuotteisiin, jotka on lueteltu tämän asetuksen liitteissä I ja II.

2 artikla

Lisätullien soveltaminen näihin tuotteisiin tapahtuu seuraavasti:

a)      Ensimmäisessä vaiheessa sovelletaan liitteessä I lueteltuihin ja täsmennettyihin tuotteisiin enimmäistasoltaan 10 ja 25 prosentin arvoon perustuvia lisätulleja tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

b)      Toisessa vaiheessa voidaan lisäksi soveltaa 10, 25[,] 35 tai 50 prosentin suuruista arvoon perustuvaa lisätullia liitteessä II lueteltujen ja täsmennettyjen tuotteiden tuontiin

– 1 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen – –”

17.      Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/886 liitteen I mukaan nimikkeistön koodiin 8711 50 00 kuuluviin tavaroihin sovelletaan ensimmäisessä vaiheessa 25 prosentin lisätullia ja liitteen II mukaan toisessa vaiheessa vielä 25 prosentin lisätullia. Tämän perusteella valittajana olevan Harley-Davidsonin Yhdysvalloista Eurooppaan tuomiin moottoripyöriin olisi sovellettava 22.6.2018 alkaen normaalin 6 prosentin tullin sijasta 31 prosentin kokonaistullia ja 1.6.2021 alkaen 56 prosentin kokonaistullia.

18.      Unioni ei kuitenkaan ole vielä soveltanut toisen vaiheen tulleja vaan suspendoi ne ennen niiden soveltamisen alkamista.(10) Se on suspendoinut myös ensimmäisen tason tullit 1.1.2022 alkaen.(11)

III  Valituksen tausta

19.      Kantaja ensimmäisessä oikeusasteessa ja valittaja, Harley-Davidson Europe Ltd, on osa Harley-Davidson-konsernia. Tämä on tunnettu yhdysvaltalainen yritys, joka on erikoistunut moottoripyörien valmistukseen. Toinen kantaja ensimmäisessä oikeusasteessa ja myös valittaja, Neovia Logistics Services International, on Harley-Davidsonin tulliasioitsija.

A       Tosiseikat

20.      Valituksenalaisen tuomion 20–38 kohdassa esitetyt tosiseikat voidaan tiivistää jäljempänä esitetyllä tavalla.

21.      Vastatoimena Yhdysvaltain käyttöön ottamille teräksen ja alumiinin lisätulleille komissio antoi 20.6.2018 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/886, jolla otettiin käyttöön aluksi 25 prosentin ja myöhemmin 50 prosentin lisätullit, joita sovelletaan Yhdysvalloista peräisin oleviin ”tyypillisiin” tavaroihin ja jotka koskevat myös Harley-Davidsonin valmistamia moottoripyöriä.

22.      Harley-Davidson ilmoitti 25.6.2018 osakkeenomistajilleen näiden lisätullien vaikutuksista sen taloudelliseen toimintaan lomakkeella 8-K(Form 8-K Current Report, jäljempänä lomake 8-K), jonka se toimitti Yhdysvaltojen arvopaperi- ja pörssikomitealle (Securities and Exchange Commission, SEC). Harley-Davidson ilmoitti kyseisessä lomakkeessa, että ”vastatoimena tullimaksujen pitkällä aikavälillä aiheuttamiin huomattaviin kustannuksiin – – se aikoo panna toimeen suunnitelman, jolla [unionin alueelle] suunnattujen moottoripyörien tuotanto siirretään Yhdysvalloista yhtiön kansainvälisiin tuotantolaitoksiin tullimaksujen välttämiseksi”.(12) Sen jälkeen Harley-Davidson siirsi unionin markkinoille tarkoitettujen moottoripyöriensä tuotannon Thaimaassa sijaitsevaan tehtaaseen.

23.      Valittajat esittivät 25.1.2019 Belgian viranomaisille kaksi virallista hakemusta saadakseen sitovia alkuperätietoja kahteen Thaimaassa valmistettuun moottoripyöräryhmään kuuluvien moottoripyörien osalta. Vaikka komissio ilmaisi epäilyksensä siitä, voidaanko alkuperän katsoa olevan Thaimaassa, Belgian viranomaiset antoivat 24.6.2019 kaksi sitovaa alkuperätietoa koskevaa päätöstä, joissa ne vahvistivat, että kahden Harley-Davidson-moottoripyöräryhmän moottoripyörien alkuperämaa on Thaimaa.

24.      Komissiolle ilmoitettiin asiasta 21.8.2019, ja se antoi 31.3.2021 riidanalaisen täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/563 tiettyjä sitovaa alkuperätietoa koskevista päätöksistä.(13) Kyseisellä päätöksellä se velvoitti Belgian viranomaiset peruuttamaan kyseiset kaksi sitovaa alkuperätietoa koskevaa päätöstä. Belgian viranomaiset noudattivat tätä täytäntöönpanopäätöstä ja peruuttivat molemmat päätökset 16.4.2021 päivätyllä kirjeellä.

B       Valituksenalainen tuomio

25.      Valittajat vaativat 11.6.2021 päivätyllä kannekirjelmällä riidanalaisen täytäntöönpanopäätöksen kumoamista.

26.      Ne esittivät kanteensa tueksi viisi kanneperustetta. Ne väittivät ensinnäkin, että komissio on rikkonut olennaisia menettelymääräyksiä, koska riidanalaiseen täytäntöönpanopäätökseen sisältyvät komission perustelut olivat puutteellisia ja koska se laiminlöi komission neuvoa-antavan komitean menettelyn. Toiseksi ne väittivät, että riidanalainen täytäntöönpanopäätös perustuu komission ilmeiseen tosiseikkojen arviointivirheeseen. Kolmanneksi komissio on käyttänyt väärin tullikoodeksin 34 artiklan 11 kohdassa sille annettua toimivaltaa päätösten kumoamiseksi, koska se on tulkinnut väärin delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklaa. Neljänneksi delegoitu asetus 2015/2446 ei ole SEUT 290 artiklassa vahvistettujen säädösvallan siirtoon liittyvien ehtojen mukainen. Viidenneksi riidanalaisella täytäntöönpanopäätöksellä loukataan unionin oikeuden yleisiä periaatteita ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

27.      Unionin yleinen tuomioistuin antoi 1.3.2023 valituksenalaisen tuomion, jolla kanne hylättiin ja valittajat velvoitettiin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

IV     Menettely unionin tuomioistuimessa ja asianosaisten vaatimukset

28.      Valittajat tekivät nyt tarkasteltavan valituksen 11.5.2023 ja vaativat, että

–        valituksenalainen tuomio kumotaan

–        riidanalainen täytäntöönpanopäätös kumotaan ja

–        komissio velvoitetaan korvaamaan asian käsittelystä tässä tuomioistuimessa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

29.      Euroopan komissio vaatii, että

–        valitus hylätään ja

–        valittajat velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

30.      Asianosaiset ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia. Unionin tuomioistuin luopui työjärjestyksensä 76 artiklan 2 kohdan nojalla istunnon järjestämisestä, koska se katsoi, että sillä on riittävät tiedot.

V       Oikeudellinen arviointi

31.      Nyt käsiteltävän riidan taustalla on se, että komissio kieltäytyy tunnustamasta Thaimaata niiden moottoripyörien alkuperäksi, joille Harley-Davidson on suorittanut viimeisen jalostuksen (ts. valmistuksen) tai käsittelyn kyseisessä maassa.

32.      Tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tavaran, jonka tuottaminen on tapahtunut useammassa kuin yhdessä maassa tai alueella, on katsottava olevan peräisin siitä maasta tai siltä alueelta, jossa sille on suoritettu tähän tarkoitukseen varustetussa yrityksessä viimeinen merkittävä ja taloudellisesti perusteltu jalostus tai käsittely, joka on johtanut uuden tuotteen valmistukseen tai edustaa merkittävää valmistusastetta.

33.      Väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä selventää, että asianosaiset eivät ole eri mieltä siitä, harjoittaako Harley-Davidson Thaimaassa tosiasiallisesti jalostusta tai käsittelyä, eli onko jalostus tai käsittely tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla niin merkittävä, että sillä voidaan lähtökohtaisesti perustella alkuperän olevan Thaimaassa. Belgian viranomaiset väittävät tosin tarkistaneensa tämän ennen alkuperän määrittämistä.(14) Komissio tai unionin yleinen tuomioistuin eivät kuitenkaan ole ottaneet kantaa tähän kysymykseen.

34.      Unionin yleinen tuomioistuin on pikemminkin vahvistanut komission näkemyksen, jonka mukaan Thaimaassa suoritettu jalostus (ts. valmistus) tai käsittely on taloudellisesti perustelematonta delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti.

35.      Delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan muussa maassa tai muulla alueella suoritettua valmistusta tai käsittelyä on pidettävä taloudellisesti perustelemattomana, jos saatavilla olevien tietojen perusteella todetaan, että toiminnon tarkoituksena oli välttää tullikoodeksin(15) 59 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltaminen.

36.      Jos pitäydytään Harley-Davidsonin omissa lausunnoissa, komission näkemys on ensi näkemältä perusteltu, koska valituksenalaisen tuomion 26 kohdan mukaan yhtiö ilmoitti nimenomaisesti lomakkeessa 8-K, että tuotannon siirtämisellä Thaimaahan pyrittiin ”välttämään tullimaksut”.

37.      On kuitenkin korostettava, että ainoastaan delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan, riidanalaisen täytäntöönpanopäätöksen ja riidanalaisessa tuomion saksankielisessä versiossa viitataan tullin ”kiertämiseen” (”zu umgehen”). Tämä ilmaisu käännettäisiin englanniksi ”to circumvent” tai ranskaksi ”contourner”.

38.      Delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan tulkintaa saksankielisen version merkityksessä kiertämiskielloksi(16) ei voitaisi arvostella. Lainsäädäntöä voidaan kuitenkin katsoa kierretyn vain, jos sitä on sovellettava tarkoituksensa mukaisesti, mutta sen soveltaminen kuitenkin estetään.(17) Jäljempänä osoitan, että tuotannon Thaimaahan siirtämisen tunnustaminen ei ole ristiriidassa kyseisten tullien tarkoituksen kanssa.

39.      Kyseisten kolmen tekstin kaikissa muissa kieliversioissa ensin komissio ja sitten unionin yleinen tuomioistuin käyttävät kuitenkin englanniksi(18) ilmaisuja ”to avoid” tai ranskaksi ”éviter”(19), jotka olisi käännettävä saksaksi pikemminkin ilmaisulla ”zu vermeiden” (välttää). Myös Harley-Davidson käytti lomakkeessa 8-K sanamuotoa ”to avoid the tariff burden” (”tullimaksujen välttämiseksi”).

40.      Unionin yleinen tuomioistuin ja komissio katsovat näin ollen, että delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäiseen kohtaan sisältyy välttämiskielto. Sen soveltamisala olisi huomattavasti laajempi kuin kiertämistä koskevan kiellon soveltamisala. Se kattaisi poikkeuksetta kaikki toimenpiteet, joilla pyritään välttämään tulli, ilman että merkitystä olisi tullin tarkoituksella.

41.      Tällaista kieltoa koskeva olettamus on yllättävä, etenkin taloudellisen perusteltavuuden konkretisoimisen ilmentymänä, sillä 25 tai jopa 50 prosentin suuruisten tullimaksujen välttäminen on ensi näkemältä hyväksyttävä taloudellinen tavoite.

42.      Jäljempänä osoitan, että valittajat ovat näin ollen oikeassa vastustaessaan näkemystä, jonka mukaan delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäistä kohtaa pidetään välttämiskieltona. Tätä säännöstä on joko tulkittava toisin (ensimmäinen valitusperuste) tai komission ei olisi pitänyt antaa sitä (toinen valitusperuste). Sitä vastoin kolmannella valitusperusteella, joka koskee kuulluksi tulemista koskevan oikeuden, oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan loukkaamista, ei ole samoja menestymisen mahdollisuuksia.

A       Ensimmäinen valitusperuste – Delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan tulkinta

43.      Ensimmäisessä valitusperusteessa valittajat arvostelevat useita unionin yleisen tuomioistuimen toteamuksia(20) delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan tulkinnasta ja soveltamisesta. Ne kaikki perustuvat kuitenkin valituksenalaisen tuomion 62 kohdassa mutta myös 57 kohdassa esitettyyn keskeiseen näkökohtaan eli siihen, että kyseisen säännöksen mukaan jo se, jos tavoitteena on välttää tulli, riittää, jotta kyseistä toimenpidettä voidaan pitää taloudellisesti perustelemattomana. Unionin yleinen tuomioistuin katsoo näin ollen, että säännökseen sisältyy välttämiskielto.

44.      Sillä, että riidanalaisen tuomion saksankielisessä versiossa käytetään ilmaisua ”umgehen” (kiertää), ei ole tähän vaikutusta, koska tuomion sitovassa englanninkielisessä versiossa käytetään ilmaisua ”to avoid” ja ranskankielisessä versiossa eli unionin yleisen tuomioistuimen työkielellä laaditussa versiossa ilmaisua ”éviter”. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään tutki, haluaako Harley-Davidson kiertää tullia, vaan tyytyy toteamaan, että tavoitteena on välttää tullimaksut.

45.      Ensimmäisen valitusperusteen ensimmäisessä osassa valittajat toteavat, että unionin yleisen tuomioistuimen tässä tulkinnassa jätetään huomiotta delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan tavoite ja systemaattinen asiayhteys. Toisessa osassa valittajat arvostelevat unionin yleisen tuomioistuimen tulkintaa, jonka mukaan taloudellisiin syihin perustuva vastaus lisätulleihin on käytännössä suljettu pois. Kolmas osa koskee todistustaakkaan liittyviä seurauksia, sillä asianomaisen yrityksen olisi tällöin osoitettava, että sen ensisijainen tavoite on aivan jokin muu, jos tuotannon siirtäminen tapahtuu ajallisesti samaan aikaan lisätullien määräämisen kanssa.

46.      Tämä väite on vakuuttava, kuten delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan tarkastelu perinteisillä tulkintamenetelmillä osoittaa.

1.     Sanamuoto

47.      Delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan sanamuodon osalta olisi korostettava edellä mainittuja kieliversioiden välisiä eroja ja taloudellisen perusteltavuuden käsitettä.

a)     Erilaiset kieliversiot

48.      Delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan sanamuodon osalta olen jo osoittanut, että saksankielinen versio on muotoiltu kiertämiskielloksi, kun taas kaikki muut kieliversiot on muotoiltu välttämiskielloksi.(21)

49.      Vaikka delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan saksankielinen versio on muista erillinen, sitä ei voida automaattisesti syrjäyttää muilla kieliversioilla, koska millekään kieliversiolle ei voida antaa etusijaa muihin kieliversioihin nähden.(22) Niitä on pikemminkin tulkittava yhtenäisesti.(23) Siksi tällaisissa tapauksissa säännöksen yleinen systematiikka ja tarkoitus(24) sekä mahdollisesti myös syntyhistoria(25) ovat erityisen merkityksellisiä.

b)     Taloudellinen perusteltavuus

50.      Lisäksi on muistutettava, että delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan välttämis- tai kiertämistarkoituksesta seuraa, että kyseistä jalostusta tai käsittelyä pidetään taloudellisesti perustelemattomana.

51.      On totta, että toimenpidettä ei voida perustella millä tahansa taloudellisella edulla. Perusteltavuuden käsite edellyttää laissa tunnustettua tärkeämpää etua. Tämä puuttuu yleensä silloin, kun kyse on lainvastaisista toimenpiteistä tai säännösten tarkoituksenvastaisesta kiertämisestä,(26) esimerkiksi tullien osalta.

52.      Pelkkä tullimaksujen välttäminen ei sen sijaan ole sinällään lainvastaista eikä muistakaan syistä moitittavaa. Kuten valittajat korostavat, unionin tuomioistuin on päinvastoin katsonut arvonlisäveroalan oikeuskäytännössä, että verovelvollisella on lähtökohtaisesti oikeus järjestää toimintansa verovelkaansa pienentävällä tavalla.(27) Verovelvollisilla on näin ollen yleensä vapaus valita taloudellisen toimintansa ja verotaakkansa rajoittamisen kannalta asianmukaisimmiksi katsomansa organisaatiorakenteet ja liiketoimiensa toteuttamiskeinot.(28)

53.      Nyt tarkasteltavassa tapauksessa välttämiskiellon soveltaminen vaikuttaisi merkittävästi Harley-Davidsonin kilpailuasemaan. Niinpä 25 prosentin tai jopa 50 prosentin lisätullilla kavennetaan huomattavasti myyntimahdollisuuksia. Lomakkeessa 8-K Harley-Davidson arvioi, että 25 prosentin lisätullin aiheuttama keskimääräinen rasite olisi 2 200 Yhdysvaltain dollaria (USD) moottoripyörää kohti ja yritykselle aiheutuva vuosittainen rasite noin 90–100 miljoonaa USD. On erittäin kyseenalaista, voisiko muilla toimenpiteillä kuin tämän tullin välttämisellä olla vastaava vaikutus kyseisten tavaroiden hintaan ja kilpailuasemaan. Tällaisella rasitteella voidaan siten taloudellisesti perustella suurta ponnistusta rasitteen välttämiseksi.

54.      Tuotannon siirtämisen lähtökohtaista taloudellista perusteltavuutta voidaan havainnollistaa myös vertailemalla keskenään yritystä, joka välittömänä vastauksena lisätullien käyttöönottoon siirtää tavaroiden viimeisen merkittävän jalostuksen tai käsittelyn kyseisestä maasta toiseen maahan, ja muita yrityksiä, jotka ylläpitävät tällaista tuotantoa kyseisessä maassa. Jos nämä yritykset ovat siirtäneet tuotantonsa toiseen maahan jo aiemmin tai perustavat samanlaisen tuotannon sinne ensimmäistä kertaa myöhemmin – mahdollisesti epäsuorasti lisätullien vaikutuksesta – niitä vastaan ei vedottaisi delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäiseen kohtaan, vaikka sitä tulkittaisiinkin siten, että se sisältää välttämiskiellon. Nämä yritykset eivät kuitenkaan eroa toisistaan taloudellisesti.

55.      Delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan tulkinnalla välttämiskielloksi ei konkretisoida taloudellisen perusteltavuuden käsitettä vaan pikemminkin rajoitetaan sitä voimakkaasti vastoin sen merkitystä.

2.     Tavoite

56.      Myöskään delegoidun asetuksen 2015/2446 johdanto-osan 21 perustelukappaleessa vahvistettu tavoite ei tue sitä näkemystä, että 33 artiklan ensimmäistä kohtaa olisi tulkittava välttämiskielloksi. Sen mukaan asetuksen tarkoituksena on estää tuontitavaroiden alkuperän manipulointi kauppapoliittisten toimenpiteiden soveltamisen kiertämiseksi.

57.      Delegoidun asetuksen 2015/2446 johdanto-osan 21 perustelukappaleen saksankielisessä versiossa käytetyn ilmaisun ”Umgehung” (kiertäminen) osalta pätee sama kuin on todettu tämän ilmaisun käytöstä asetuksen 33 artiklan ensimmäisessä kohdassa.(29)

58.      Delegoidun asetuksen 2015/2446 johdanto-osan 21 perustelukappaleen kaikkien kielitoisintojen(30) mukaan 33 artiklan tarkoituksena on kuitenkin vain estää, että tuontitavaroiden alkuperää manipuloidaan.

59.      Etymologisesti ilmaisu ”manipulointi” viittaa käden käyttöön, latinaksi manus, laajemmassa merkityksessä jonkin asian käsittelyyn tai työstämiseen, mikä näkyy myös käytännön kielenkäytössä joissakin kielissä.(31) Vaikuttaa kuitenkin mahdottomalta, että delegoidun asetuksen 2015/2446 johdanto-osan 21 perustelukappaleessa olevalla ilmaisulla olisi tällainen merkitys, koska kyse ei ole alkuperäpaikan käytöstä tai käsittelystä eikä varsinkaan käsien käytöstä.

60.      On pikemminkin katsottava, että ilmaisu on ymmärrettävä sen yleisen käytön mukaisesti vaikuttamiseksi, usein harhaanjohtamalla.(32) Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen(33) 12 artiklassa ja liitteessä I täsmennetään vastaavasti rahoitusmarkkinoiden (kielletyn) manipuloinnin käsitettä useissa tilanteissa, erityisesti väärien tai harhaanjohtavien signaalien antamisen (12 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta ja 12 artiklan 1 kohdan c alakohta) sekä kuvitteellisten keinojen taikka muiden vilpillisten menettelyjen tai järjestelyjen käytön (12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohta) osalta. Myös muissa unionin säädöksissä manipulaation käsite liittyy harhaanjohtamisen käsitteeseen.(34) Manipulointi mainitaan usein myös kartelliin liittyvissä väitteissä,(35) useimmiten hintojen osalta.

61.      Delegoidun asetuksen 2015/2446 johdanto-osan 21 perustelukappaleesta käy näin ollen ilmi, että 33 artiklan ensimmäisen kohdan tarkoituksena ei ole sulkea pois viimeisen merkittävän jalostuksen tai käsittelyn taloudellista perusteltavuutta jo pelkästään tullien välttämisen vuoksi vaan ainoastaan, jos se saavutetaan alkuperää manipuloimalla.

3.     Systemaattinen yhteys

62.      Systemaattisesta näkökulmasta on otettava huomioon se, että komissio hyväksyi delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan siirrettyä säädösvaltaa käyttäessään, samoin kuin nyt tarkasteltavien tullien kohde ja tavoite sekä 33 artiklan kolmannessa kohdassa esitetty toissijaisesti sovellettava alkuperäsäännös.

a)     Siirretyn säädösvallan rajat

63.      Antaessaan delegoidun asetuksen 2015/2446 komissio käytti siirrettyä säädösvaltaa. Koska SEUT 290 artiklan 1 kohdan mukaan se koskee vain säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan muita kuin säädöksen keskeisiä osia, delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklaa on tulkittava siten, että tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohtaa ei muuteta merkittävästi. Muussa tapauksessa 33 artikla olisi pätemätön.

64.      Tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdasta voidaan päätellä, että unioni ei tunnusta jokaista viimeistä merkittävää jalostusta tai käsittelyä alkuperäpaikan perusteeksi. Kyseessä on oltava taloudellisesti perusteltu toimenpide. Lisäksi 62 artiklassa komissiolle annetaan nimenomaisesti valta vahvistaa säännöt, joiden nojalla katsotaan 60 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että tavaroille on tehty jossain maassa tai alueella tällainen jalostus tai käsittely.

65.      Siksi komissiolla oli valta täsmentää delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisessä kohdassa, mitä ”taloudellisella perusteltavuudella” tarkoitetaan. SEUT 290 artiklan 1 kohdan nojalla komissio ei kuitenkaan voi antaa uutta merkitystä taloudellisen perusteltavuuden käsitteelle, koska tällöin se voisi muuttaa tai kaventaa merkittävästi tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdan soveltamisalaa.

66.      Jos delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisellä kohdalla estetään jo tullien välttäminen, voidaan epäillä, onko komissio noudattanut tätä toimivaltansa rajoitusta. Kuten edellä on jo osoitettu,(36) tullien välttäminen voi olla taloudellisesti järkevää ja hyväksyttävää.

67.      Jos kyseisellä säännöksellä sitä vastoin kielletään ainoastaan tullien kiertäminen tai alkuperän manipulointi, ei ole syytä otaksua, että siirretty säädösvalta olisi ylitetty. Kiertämistä tai manipulointia ei voida perustella taloudellisella edulla.

b)     Lisätullien kohde ja tavoite

68.      Myös riidanalaisten tullien kohde ja tavoite tukevat sitä, että delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäistä kohtaa ei pidä tulkita kattavaksi välttämiskielloksi vaan kielloksi, joka koskee ainoastaan toimenpiteiden kiertämistä.

69.      Tarkasteltavien tullien tarkoituksena ei ole rasittaa yksittäisiä valmistajia. Tullien tarkoituksena ei etenkään ole rasittaa Yhdysvaltoihin sijoittautuneita yrityksiä.

70.      Unioni otti käyttöön kyseiset tullit asetuksen (EU) N:o 654/2014 nojalla pikemminkin reagoidakseen toisen maan, tässä tapauksessa Yhdysvaltojen, asettamiin kaupan rajoituksiin.(37) Tällaisten lisätullien tarkoituksena on aiheuttaa epäsuotuisia vaikutuksia toiselle maalle heikentämällä siellä tuotettujen tavaroiden kilpailuasemaa. Kyseisen asetuksen johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen mukaan niillä olisi pyrittävä kannustamaan kyseistä maata noudattamaan asianomaisia kansainvälisiä kauppasääntöjä, jotta voidaan palauttaa tilanne, josta on etua molemmille osapuolille. Tullien alaisten tavaroiden tai asianomaisten yritysten markkina-asemalle aiheutuvat epäsuotuisat vaikutukset ovat tavoitteena vain siltä osin kuin ne vaikuttavat alkuperämaahan.

71.      Lisätullien ensisijaisena tarkoituksena on näin ollen vähentää taloudellista toimintaa siinä maassa, johon tullit kohdistuvat. Sillä, väheneekö tämä toiminta siksi, että tavaroiden myynti vähenee unionissa, vai siksi, että asianomaiset yritykset siirtävät taloudellisia toimiaan muihin valtioihin, ei ole merkitystä lisätullien tavoitellun vaikutuksen kannalta.

72.      Toisin sanoen siirtämällä tuotantonsa toiseen maahan Harley-Davidson on tehnyt juuri sen, mihin lisätulleilla pyrittiin.

73.      Komissio tukeutui tosin unionin yleisessä tuomioistuimessa perustellusti siihen, että riidanalaiset tullit on laskettu siten, että ne vastaavat suunnilleen Yhdysvaltojen unionin tavaroille asettamia lisätulleja. Tähän tasapainoon vaikutetaan, jos Harley-Davidson välttää nyt tarkasteltavien tullien soveltamisen unioniin suuntautuvaan tuontiinsa toimittamalla tuotteita unionin markkinoille Thaimaasta eikä Yhdysvalloista. Tällöin unionin toimenpiteillä on ensi näkemältä vähemmän painoarvoa kuin Yhdysvaltojen toimenpiteillä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Harley-Davidson on lisätullien vuoksi vähentänyt taloudellista toimintaansa Yhdysvalloissa. Tässä asiassa ei ole tarpeen ratkaista, onko tasapaino siten tosiasiallisesti horjunut ja voiko komissio palauttaa sen muilla tulleilla, kuten valittajat väittävät.

74.      Asetuksen N:o 654/2014 mukaisen tullin tarkoituksena ei sitä vastoin saa olla epäsuotuisan vaikutuksen aiheuttaminen sellaisten muiden kuin kauppariidan osallisena olevien maiden taloudelle, joihin yritys siirtää tuotantonsa välttyäkseen lisätulleilta. Tällaiset epäsuotuisat vaikutukset voivat pikemminkin aiheuttaa uusia kauppariitoja ja johtaa unionin kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden rikkomiseen.

c)     Ei kompensointia delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan kolmannen kohdan perusteella

75.      Komissio korostaa kuitenkin, että se on delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan kolmannessa kohdassa säätänyt tavaroiden alkuperän määrittämistä koskevasta toissijaisesta säännöstä, jota sovelletaan silloin, kun viimeisen merkittävän jalostuksen tai käsittelyn taloudellinen perusteltavuus on hylättävä. Tällaisella säännöllä voitaisiin lähtökohtaisesti varmistaa, että tulleja sovelletaan vain siltä osin kuin ne ovat tarpeen niiden tavoitteiden, tässä tapauksessa kauppariidan, kannalta.

76.      Delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan kolmannella kohdalla ei kuitenkaan voida täyttää tätä tehtävää. Kyseisen säännöksen mukaan tavaroiden alkuperä on siinä maassa tai sillä alueella, josta tai jolta suurin osa aineksista on peräisin kyseisten ainesten arvon perusteella määritettynä. Tällöin merkitystä on ainoastaan ainesten arvolla suhteessa toisiinsa, ei suhteessa tavaran kokonaisarvoon.

77.      Käytännössä tällainen järjestely johtaa usein viimeisen jalostuksen tai käsittelyn siirtämisen osalta siihen, että tuotteen alkuperä säilyy siinä maassa, jossa kyseinen tuotantovaihe on aiemmin suoritettu. On nimittäin epätodennäköistä, että tuotannolla organisoitaisiin kattavasti uudelleen myös toimitusketjut. Siksi ainekset tulevat usein edelleen lähinnä siitä maasta, jossa viimeinen jalostus tai käsittely on aiemmin suoritettu.

78.      Jos merkitystä on kuitenkin ainoastaan ainesten arvolla, tavaroiden viimeisen merkittävän jalostuksen tai käsittelyn osuus arvonlisäyksestä jätetään kokonaan huomiotta.

79.      Jos tämän viimeisen vaiheen lisäarvo on hyvin vähäinen, se olisi tosin ongelmatonta. Tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdan alkuperäsääntö edellyttää kuitenkin joka tapauksessa, että viimeinen jalostus tai käsittely muodostaa tuntuvan osan tavaran sisältämästä arvosta, kuten unionin tuomioistuin on kansainvälisen käytännön(38) mukaisesti katsonut.(39) Komissio on siksi luetellut delegoidun asetuksen 2015/2446 34 artiklassa myös niin sanotut riittämättömät toiminnot, joita ei pidetä merkittävänä jalostuksena tai käsittelynä. Taloudellisella perusteltavuudella ja siten 33 artiklan ensimmäisellä kohdalla on näin ollen ratkaiseva merkitys vain, jos kyseiseen jalostukseen tai käsittelyyn liittyy huomattava lisäarvo.

80.      Huomattavan lisäarvon kriteerillä on merkitystä myös tullien tavoitteen kannalta kauppariidoissa. Kyseistä kriteeriä voidaan nimittäin käyttää arvioitaessa, vähennetäänkö viimeisen jalostuksen tai käsittelyn siirrolla riittävästi taloudellista toimintaa maassa, jolle unioni asettaa tullin, jotta tavaroiden alkuperän muuttuminen olisi perusteltua.

81.      Koska delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan kolmannessa kohdassa ei sallita viimeisellä valmistuksella tai käsittelyllä aikaansaadun lisäarvon huomioon ottamista, kyseisellä säännöksellä ei voida kompensoida unionin yleisen tuomioistuimen 33 artiklan ensimmäisen kohdan laajaan tulkintaan, jonka mukaan kyseessä on välttämiskielto, perustuvaa liian pitkälle menevää vaikutusta.

d)     Systemaattista tulkintaa koskeva välipäätelmä

82.      Siksi on todettava, että myöskään delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan systemaattinen asiayhteys ei salli sitä, että tullin välttämistarkoituksesta voitaisiin päätellä, että viimeinen merkittävä jalostus tai käsittely ei ole taloudellisesti perusteltu.

4.     Syntyhistoria ja edeltävät asetukset

83.      Koska delegoitua asetusta 2015/2446 ei annettu lainsäädäntömenettelyssä, johon neuvosto ja parlamentti olisivat osallistuneet, sen syntyhistoriasta ei ole julkisia asiakirjoja. Komissio selvensi kuitenkin vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin, että delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklalla korvattiin aiemmat säännökset, joita ei enää ole uudessa tullikoodeksissa.

84.      Kyse on vanhan tullikoodeksin(40) 25 artiklasta ja edeltävästä asetuksen (ETY) N:o 802/68 6 artiklan säännöksestä.(41) Mainittujen säännösten mukaan valmistus tai käsittely, jonka ainoana tarkoituksena todetaan olleen tai voidaan todettujen seikkojen perusteella aiheellisesti olettaa olleen kiertää säännöksiä, joita Euroopan yhteisössä sovelletaan tiettyjen maiden tuotteisiin, ei missään tapauksessa anna näin tuotetuille tavaroille siitä maasta peräisin olevan tavaran asemaa, jossa valmistus tai käsittely on suoritettu. Kyseisten säännösten kaikissa kieliversioissa – toisin kuin lähes kaikissa delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan kieliversioissa(42) – käytetään ilmaisua, joka vastaa saksankielistä ilmaisua ”kiertää”.

85.      Komissio totesi, että delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan uudella sanamuodolla pyrittiin välttämään aiempien säännösten soveltamiseen liittyneet vaikeudet. Tämä pyrkimys on ymmärrettävä, koska kiertämistarkoitusta ei todennäköisesti ole helppo osoittaa.

86.      Tällaisten vaikeuksien perusteella ei kuitenkaan voida rajoittaa liikaa taloudellisen perusteltavuuden käsitettä ja laajentaa valtioiden välisten kauppakiistojen yhteydessä määrättävien tullien soveltamista huomattavasti niiden tavoitetta pidemmälle. Tällöin tullia ei kannettaisi ainoastaan komission mainitsemilta vilpillisiltä toimijoilta.

87.      Komissio toteaa lisäksi huomautuksissaan, että delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan tavoitteena on ainoastaan alkuperän manipuloinnin torjuminen, mikä käy ilmi myös johdanto-osan 21 perustelukappaleesta. Mainittua 33 artiklan ensimmäistä kohtaa ei kuitenkaan pidä ymmärtää siten, että kyse olisi kattavasta välttämiskiellosta.

5.     Ensimmäistä valitusperustetta koskeva välipäätelmä

88.      On näin ollen yhdyttävä valittajien näkemykseen siitä, että valituksenalainen tuomio perustuu delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisen kohdan virheelliseen tulkintaan. Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin on todennut erityisesti valituksenalaisen tuomion 62 kohdassa (mutta myös 57 kohdassa), kyseistä säännöstä ei voida ymmärtää siten, että pelkkä tavoite välttää riidanalaiset tullit riittää sulkemaan pois sen, että viimeinen merkittävä jalostus (ts. valmistus) tai käsittely olisi taloudellisesti perusteltu.

89.      Delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäistä kohtaa on tulkittava pikemminkin siten, että sen mukaan jalostus tai käsittely on taloudellisesti perustelematon vain, jos sen tarkoituksena on kiertää tullien soveltaminen alkuperää manipuloimalla. Kuten edellä jo todettiin, tällainen kiertäminen edellyttää kuitenkin, että kyseistä tullia ei sovelleta sen tarkoituksen vastaisesti.(43)

90.      Kun kyse on valtioiden väliseen kauppariitaan liittyvästä riidanalaisesta lisätullista, merkitystä on näin ollen sillä, onko kyseisellä jalostuksella tai käsittelyllä tietyssä maassa tai tietyllä alueella tarkoitus johtaa harhaan sen osalta, että kyseinen tavara – ei tuottaja – on tosiasiassa peräisin toisesta maasta tai alueelta, jolle unioni on asettanut lisätulleja kauppariidan vuoksi. Jos jalostuksen tai käsittelyn tarkoituksena on välttää muut tullit, kuten polkumyyntitullit, tai hyötyä tullietuuksista, kiertämistä voidaan kuitenkin arvioida toisin.

91.      Ensimmäisen valitusperusteen ensimmäinen ja toinen osa on näin ollen hyväksyttävä.

92.      Koska tämä oikeudellinen virhe koskee myös päätelmiä, jotka unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt todetuista tosiseikoista, myös ensimmäisen valitusperusteen kolmas osa on hyväksyttävä. Siinä arvostellaan sitä, että unionin yleinen tuomioistuin päätteli erityisesti valituksenalaisen tuomion 66, 68–71 ja 74 kohdassa nyt tarkasteltavien tullien käyttöönoton ja Harley-Davidsonin tuotannon siirtämistä koskevan ilmoituksen välisen ajallisen yhteyden perusteella, että tuotannon siirtämisellä pyrittiin kiertämään delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja nyt tarkasteltavia tulleja.

93.      Unionin tuomioistuin on jo päätellyt tällaisesta ajallisesta yhteydestä, että asianomaisen taloudellisen toimijan on osoitettava, että kokoonpanotoimet on suoritettu asianmukaisesta syystä siinä maassa, josta tavarat on viety, eikä kyseisten säännösten seurausten välttämiseksi.(44) Tämä päätelmä koski kuitenkin tulleja, joilla oli eri tarkoitus, nimittäin polkumyyntitulleja, ja se selittyy myös sillä, että kyseisessä tapauksessa oli kyse ennen kyseisen tullin käyttöönottoa harjoitetun käytännön jatkamisesta.(45)

94.      Joka tapauksessa tätä olettamusta ei voida soveltaa nyt tarkasteltavassa tapauksessa, jossa on kyse kauppariidasta johtuvasta tullista, koska viimeisen merkittävän jalostuksen tai käsittelyn siirtäminen toiseen maahan vastaa tullin tavoitteita.(46)

95.      Tästä seuraa, että myös ensimmäisen valitusperusteen kolmas osa on hyväksyttävä.

96.      Riidanalainen tuomio perustuu näin ollen toisiinsa liittyviin oikeudellisiin virheisiin, ja siksi se on kumottava.

97.      Tästä syystä en pidä tarpeellisena ratkaista kahta muuta valitusperustetta. Siksi tarkastelen niitä vain hyvin lyhyesti.

B       Toissijaisesti: Toinen valitusperuste – Delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan lainmukaisuus

98.      Toisessa valitusperusteessa valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt toteamatta, että delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artikla on lainvastainen, koska komissio on ylittänyt toimivaltansa tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdan täsmentämisen osalta.

99.      Jos unionin tuomioistuin noudattaa tulkintaani delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisestä kohdasta, tämä säännös on kuitenkin edelleen komissiolle siirretyn säädösvallan mukainen.

100. Jos unionin tuomioistuin sitä vastoin toteaa, että komissio on tosiasiallisesti halunnut säätää laajasta välttämiskiellosta, ja hylkää siksi ehdottamani tulkinnan, siinä tapauksessa komissio on tosiasiassa rikkonut SEUT 290 artiklan mukaista toimivaltaansa yleisten oikeudellisten käsitteiden konkretisoimiseen. Delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklalla rajoitettaisiin tällöin liikaa taloudellisen perusteltavuuden käsitettä ja tullikoodeksin 60 artiklan 2 kohdan soveltamisalaa.(47) Tässä tapauksessa unionin yleisen tuomioistuimen tuomio olisi kumottava, koska siinä ei ole todettu, että kyseinen säännös on lainvastainen.

C       Toissijaisesti: Kolmas valitusperuste – Oikeus tulla kuulluksi, oikeusvarmuus ja luottamuksensuoja

101. Kolmannessa valitusperusteessaan valittajat vetoavat siihen, että oikeutta tulla kuulluksi, oikeusvarmuutta ja luottamuksensuojaa on loukattu. Valittajien tämä väite ei voi kuitenkaan menestyä, jos unionin tuomioistuin ei noudata näkemystäni vaan tulkitsee delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäistä kohtaa välttämiskielloksi.

102. Unionin yleinen tuomioistuin on tosin todennut valituksenalaisen tuomion 166 kohdassa, että komissio ei kuullut Harley-Davidsonia ennen riidanalaisen täytäntöönpanopäätöksen antamista. Unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin huomauttanut unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti, että puolustautumisoikeuksien loukkaamisesta seuraa riidanalaisen toimen kumoaminen ainoastaan, jos menettely olisi voinut johtaa toisenlaiseen tulokseen ilman kyseistä sääntöjenvastaisuutta, mikä asianomaisen yrityksen on osoitettava.(48) Valittajat eivät pysty esittämään tällaista näyttöä, koska lomakkeesta K-8 käy selvästi ilmi, että Harley-Davidson halusi tavalla tai toisella välttää nyt tarkasteltavien tullien soveltamisen siirtämällä tuotantoa muualle. Jos delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäinen kohta ymmärretään välttämiskielloksi, mikään muu komission päätös ei siten olisi mahdollinen.

103. Valittajat väittävät oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan osalta, että niillä oli oikeus luottaa Belgian viranomaisten antamiin sitoviin alkuperätietoihin. Ne toteavat, että ainakin riidanalaisen täytäntöönpanopäätöksen antamismenettely, johon kului 16 kuukautta, kesti liian kauan, mikä osoittaa, että Belgian viranomaisten päätökset eivät olleet ilmeisen lainvastaisia.

104. Unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin todennut perustellusti valituksenalaisen tuomion 144 kohdassa, että kansallisten viranomaisten tullikoodeksin 33 artiklan nojalla antamilla sitovilla alkuperätiedoilla talouden toimijalle ei voida antaa lopullisia takeita kyseisen tuotteen maantieteellisestä alkuperästä. Komissio voi nimittäin 34 artiklan 11 kohdan nojalla määrätä peruuttamaan kyseisen päätöksen ja sen tulevat vaikutukset, jos kansalliset viranomaiset ovat määrittäneet alkuperän virheellisesti.

105. Valittajat eivät lähtökohtaisesti voineet luottaa siihen, ettei komissio käytä tätä toimivaltaa. Siksi merkitystä ei ole unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 145 kohdassa esittämillä täydentävillä perusteluilla, joiden mukaan Belgian viranomaisten päätöksillä rikottiin delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäiseen kohtaan sisältyvää unionin oikeuden täsmällistä säännöstä. Jos tällä on kuitenkin ratkaiseva merkitys, voitaisiin epäillä, onko tämä säännös riittävän täsmällinen, kun otetaan huomioon nyt esitetyt ensimmäistä valitusperustetta koskevat näkökohdat.

VI     Unionin yleisessä tuomioistuimessa nostettu kanne

106. Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan unionin tuomioistuin voi silloin, kun unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisu kumotaan, joko itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen, tai palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen.

107. Kanne on ratkaisukelpoinen, koska on todettu, että komissio perusti riidanalaisen täytäntöönpanopäätöksen samaan virheelliseen tulkintaan delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäisestä kohdasta kuin unionin yleinen tuomioistuin. Ainoa peruste, jonka komissio mainitsee säännöksen soveltamiselle riidanalaisen täytäntöönpanopäätöksen kuudennessa perustelukappaleessa, on se, että Harley-Davidson ilmoitti lomakkeessa 8-K haluavansa välttää nyt tarkasteltavien tullien soveltamisen. Komissio ei sen sijaan totea, että tulleja kierrettäisiin tarkoituksen vastaisesti alkuperää manipuloimalla.

108. Komissio yritti tosin väittää unionin yleisessä tuomioistuimessa, että Harley-Davidsonia voitaisiin syyttää myös toimenpiteiden kiertämisestä tai väärinkäyttönä pidettävästä järjestelystä. Se viittasi tässä yhteydessä kuitenkin ainoastaan siihen, että viimeisen jalostuksen tai käsittelyn siirtäminen perustui yrityksen tahtoon ja että sen tarkoituksena oli lähinnä välttää tullimaksut. Se ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, vaarannettiinko sillä tullin tarkoitus. Tälläkään argumentilla ei siten voida perustella taloudellisen perusteltavuuden hylkäämistä.

109. Valittajien vaatimukset on näin ollen hyväksyttävä ja riidanalainen täytäntöönpanopäätös on kumottava.

VII  Oikeudenkäyntikulut

110. Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdassa määrätään, että jos valitus hyväksytään ja unionin tuomioistuin ratkaisee itse asian lopullisesti, se tekee ratkaisun oikeudenkäyntikuluista.

111. Saman työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan, jota sovelletaan valituksen käsittelyyn työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla, asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

112. Näin ollen komission on korvattava valittajien oikeudenkäyntikulut ja vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

VIII  Ratkaisuehdotus

113. Ehdotan, että unionin tuomioistuin ratkaisee asian seuraavasti:

1)      Unionin yleisen tuomioistuimen 1.3.2023 antama tuomio Harley-Davidson Europe ja Neovia Logistics Services International v. komissio (T‑324/21, EU:T:2023:101) kumotaan.

2)      Tiettyjen sitovaa alkuperätietoa koskevien päätösten voimassaolosta 31.3.2021 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/563 kumotaan.

3)      Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan Harley-Davidson Europe Ltd:lle ja Neovia Logistics Services Internationalille unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, ja se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.


1      Alkuperäinen kieli: saksa.


2      Tiettyjen sitovaa alkuperätietoa koskevien päätösten voimassaolosta 31.3.2021 annettu täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/563 (EUVL 2021, L 119, s. 117).


3      Tuomio 1.3.2023, Harley-Davidson Europe ja Neovia Logistics Services International v. komissio (T‑324/21, EU:T:2023:101).


4      Unionin tullikoodeksista 9.10.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013 (EUVL 2013, L 269, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 17.4.2019 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/632 (EUVL 2019, L 111, s. 54).


5      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta 28.7.2015 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446 (EUVL 2015, L 343, s. 1), sellaisena kuin se muutettuna 7.12.2020 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2021/234 (EUVL 2021, L 63, s. 1).


6      Unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten ja yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 muuttamisesta 15.4.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2014, L 189, s. 50), sellaisena kuin se on muutettuna unionin menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä unionille annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi 6.10.2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1843 (kodifikaatio) (EUVL 2015, L 272, s. 1).


7      Yhdysvalloista peräisin olevia tuotteita koskevista tietyistä kauppapoliittisista toimenpiteistä 16.5.2018 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/724 (EUVL 2018, L 122, s. 14).


8      Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 26.3.2018 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/507 (EUVL 2018, L 83, s. 11).


9      Amerikan yhdysvalloista peräisin olevia tiettyjä tuotteita koskevista tietyistä kauppapoliittisista toimenpiteistä ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/724 muuttamisesta 20.6.2018 annettu täytäntöönpanoasetus (EUVL 2018, L 158, s. 5).


10      Ensin täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/886 käyttöön otettujen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevia tiettyjä tuotteita koskevien kauppapoliittisten toimenpiteiden keskeyttämisestä 28.5.2021 annetulla täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/866 (EUVL 2021, L 190, s. 94) ja sen jälkeen alaviitteessä 11 mainituilla säännöksillä.


11      Ensin täytäntöönpanoasetuksilla (EU) 2018/886 ja (EU) 2020/502 käyttöön otettujen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevia tiettyjä tuotteita koskevien kauppapoliittisten toimenpiteiden keskeyttämisestä 26.11.2021 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/2083 (EUVL 2021, L 426, s. 41) ja sittemmin täytäntöönpanoasetuksilla (EU) 2018/886 ja (EU) 2020/502 käyttöön otettujen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevia tiettyjä tuotteita koskevien kauppapoliittisten toimenpiteiden keskeyttämisestä 18.12.2023 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/2882 (EUVL L, 2023/2882).


12      Valituksenalaisen tuomion 26 kohta.


13      EUVL 2021, L 119, s. 117.


14      Belgian viranomaisten 13.11.2020 toimittamat tiedot, unionin yleisen tuomioistuimen kysymyksiin 18.7.2022 annetun komission vastauksen liite E.3.


15      Koska riidanalaiset lisätullit ovat osa yhteistä tullitariffia, kyse on tullikoodeksin 59 artiklan mukaisista toimenpiteistä.


16      Vastaavasti Schumann, G., teoksessa Krenzler, H. G., Herrmann, C., Niestedt, M., EU-Außenwirtschafts- und Zollrecht, 22. painos, joulukuu 2023, C. H. Beck, München, Art. 60 UZK, 8 kohta, delegoidun asetuksen 2015/2446 33 artiklan ensimmäinen kohta väärinkäytöslausekkeena.


17      Ks. käsitteen ”kiertäminen” käytöstä tuomio 12.12.2006, Saksa v. parlamentti ja neuvosto (C‑380/03, EU:C:2006:772, 113 kohta); tuomio 21.5.2019, komissio v. Unkari (Maatalousmaiden käyttöoikeudet) (C‑235/17, EU:C:2019:432, 76 kohta); tuomio 26.10.2021, PL Holdings (C‑109/20, EU:C:2021:875, 47 kohta) ja tuomio 11.4.2024, Triferto, (C‑654/22, EU:C:2024:298, 51 kohta).


      Ks. myös väärinkäytön kaltaisen käytännön objektiivisesta tunnusmerkistöstä tuomio 14.12.2000, Emsland-Stärke (C‑110/99, EU:C:2000:695, 52 kohta); tuomio 28.1.2015, Starjakob (C‑417/13, EU:C:2015:38, 56 kohta); tuomio 26.2.2019, T Danmark ja Y Denmark (C‑116/16 ja C‑117/16, EU:C:2019:135, 97 kohta) ja tuomio 7.4.2022, Avio Lucos (C‑176/20, EU:C:2022:274, 70 kohta). Kodifioitu verolainsäädännön osalta sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 12.7.2016 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2016/1164 (EUVL 2016, L 193, s. 1) 6 artiklan 1 kohdalla.


18      On olettava, että komissio toimi lähinnä tällä kielellä delegoidun asetuksen 2015/2446 ja riidanalaisen täytäntöönpanopäätöksen antamista koskevissa menettelyissä, ja myös menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa käytiin tällä kielellä.


19      Unionin yleisen tuomioistuimen työkieli.


20      Valittajat vastustavat valituksenalaisen tuomion 58, 60, 62–63, 66, 68–71 ja 74 kohtaa.


21      Ks. edellä 37–41 kohta.


22      Tuomio 27.3.1990, Cricket St Thomas (C‑372/88, EU:C:1990:140, 18 kohta) ja tuomio 26.1.2021, Hessischer Rundfunk (C‑422/19 ja C‑423/19, EU:C:2021:63, 65 kohta).


23      Tuomio 27.10.1977, Bouchereau (30/77, EU:C:1977:172, 13 ja 14 kohta); tuomio 27.3.1990, Cricket St Thomas (C‑372/88, EU:C:1990:140, 19 kohta) ja tuomio 6.10.2021, Consorzio Italian Management ja Catania Multiservizi (C‑561/19, EU:C:2021:799, 43 kohta).


24      Tuomio 27.10.1977, Bouchereau (30/77, EU:C:1977:172, 13 ja 14 kohta) ja tuomio 17.1.2023, Espanja v. komissio (C‑632/20 P, EU:C:2023:28, 42 kohta).


25      Tuomio 22.10.2009 (C‑261/08 ja C‑348/08, EU:C:2009:648, 57 kohta); tuomio 27.11.2012, (C‑370/12, EU:C:2012:756, 135 kohta); tuomio 3.10.2013, Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. parlamentti ja neuvosto (C‑583/11 P, EU:C:2013:625, 50 kohta) ja tuomio 20.12.2017, Acacia ja D’Amato (C‑397/16 ja C‑435/16, EU:C:2017:992, 31 kohta).


26      Ks. edellä 38 kohta.


27      Tuomio 21.2.2006, Halifax ym. (C‑255/02, EU:C:2006:121, 73 kohta) ja tuomio 17.12.2015, WebMindLicenses (C‑419/14, EU:C:2015:832, 42 kohta).


28      Tuomio 22.12.2010, RBS Deutschland Holdings (C‑277/09, EU:C:2010:810, 53 kohta).


29      Ks. edellä 37–41 kohta.


30      Ilmaisua ”manipulointi” käytetään lähes kaikissa kieliversioissa jopa saman kantasanan pohjalta. Ainoastaan kreikan ja suomen kielissä käytetään eri ilmaisuja, mutta kreikan ”χειραγώγηση” näyttää merkitsevän samaa kuin manipulointi ja suomen ”vilpillisesti” näyttää viittaavan vielä voimakkaammin petolliseen toimintaan.


31      Vastaavasti esim. 21.6.2007 annetun tuomion Omni Metal Service (C‑259/05, EU:C:2007:363, 33 ja 37 kohta) ja 27.9.2007 annetun tuomion Medion ja Canon Germany (C‑208/06 ja C‑209/06, EU:C:2007:553, 40–42 kohta) ranskankieliset versiot sekä pakkauksista ja pakkausjätteistä 20.12.1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY (EYVL 1994, L 365, s. 10) 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan ranskankielinen versio.


32      Havainnollistavasti tuomio 7.12.2010, R (C‑285/09, EU:C:2010:742, 48 kohta) ja tuomio 9.7.2020, Verein für Konsumenteninformation (C‑343/19, EU:C:2020:534, 24, 29 ja 35 kohta).


33      Markkinoiden väärinkäytöstä 16.4.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014 (EUVL 2014, L 173, s. 1) sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2023/2869 (EUVL L, 2023/2869). Vastaavasti energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta 25.10.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL 2011, L 326, s. 1) 2 artiklan 2 kohdassa esitetty markkinoiden manipuloinnin määritelmä.


34      Ks. esimerkiksi ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (EYVL 2001, L 311, s. 67), sellaisena kuin se on muutettuna 12.4.2022 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2022/642 (EUVL 2022, L 118, s. 4), 47 a artikla; julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16.11.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1173/2011 (EUVL 2011, L 306, s. 1) 8 artikla; moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksesta 3.4.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/45/EU (EUVL 2014, L 127, s. 51) 8 artiklan 6 kohta; oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten 20.6.2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1150 (EUVL 2019, L 186, s. 57) 5 artiklan 6 kohta; digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista 19.10.2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädös) (EUVL 2022, L 277, s. 1) 34 artiklan 2 kohta ja tonnikalan monivuotisen hoitosuunnitelman vahvistamisesta Itä-Atlantilla ja Välimerellä 13.9.2023 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2053 (EUVL 2023, L 238, s. 1) 54 artiklan 2 kohta.


35      Ks. tuomio 6.12.2012, komissio v. Verhuizingen Coppens (C‑441/11 P, EU:C:2012:778, 48 kohta) tarjousten manipuloinnista; tuomio 14.1.2021, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (C‑450/19, EU:C:2021:10, 35 kohta) tarjouskilpailun manipuloinnista ja tuomio 12.1.2023, HSBC Holdings ym. v. komissio (C‑883/19 P, EU:C:2023:11, erityisesti 108 kohta ja sitä seuraavat kohdat) Euriborin pankkienvälisten viitekorkojen manipuloinnista.


36      Ks. edellä 50–53 kohta.


37      Täytäntöönpanoasetuksen 2018/724 johdanto-osan toinen ja kolmas perustelukappale.


38      18.3.1975 tehdyllä neuvoston päätöksellä 75/199/ETY (EYVL 1975, L 100, s. 1) tehdyn tullimenettelyjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen silloinen 5 artikla, nykyisin tarkistetun yleissopimuksen erityisliite K(Specific Annex K). Unioni ei kuitenkaan ole ratifioinut kyseistä liitettä. Ks. myös Uruguayn kierroksen (1986–1994) monenvälisissä neuvotteluissa laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22.12.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY (EYVL 1994, L 336, s. 1) hyväksytyn alkuperäsääntöjä koskevan sopimuksen (EYVL 1994, L 336, s. 144) 2 artiklan a ja c alakohta.


39      Tuomio 13.12.1989, Brother International (C‑26/88, EU:C:1989:637, 20–23 kohta, erityisesti 22 kohta); tuomio 8.3.2007, Thomson ja Vestel France (C‑447/05 ja C‑448/05, EU:C:2007:151, 27, 28, 31 ja 45 kohta) ja tuomio 13.12.2007, Asda Stores (C‑372/06, EU:C:2007:787, 37, 38 ja 41 kohta).


40      Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 (EYVL 1992, L 302, s. 1).


41      Tavaroiden alkuperän käsitteen yhteisestä määritelmästä 27.6.1968 annettu neuvoston asetus (EYVL 1968, L 148, s. 1).


42      Ks. edellä 37–41 kohta.


43      Ks. edellä 38 kohta.


44      Tuomio 13.12.1989, Brother International (C‑26/88, EU:C:1989:637, 28 kohta).


45      Tuomio 13.12.1989, Brother International (C‑26/88, EU:C:1989:637, 3 ja 6 kohta).


46      Ks. edellä 68–74 kohta.


47      Ks. edellä 62–65 kohta.


48      Tuomio 16.6.2016, SKW Stahl-Metallurgie ja SKW Stahl-Metallurgie Holding v. komissio (C‑154/14 P, EU:C:2016:445, 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).