Väliaikainen versio
JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
ANTHONY MICHAEL COLLINS
11 päivänä huhtikuuta 2024 (1)
Yhdistetyt asiat C‑647/21 ja C‑648/21
D.K. (C‑647/21)
M.C. ja
M.F. (C‑648/21),
joissa asian käsittelyyn osallistuvat
Prokuratura Rejonowa w Bytowie ja
Prokuratura Okręgowa w Łomży
(Ennakkoratkaisupyyntö – Sąd Okręgowy w Słupsku (alueellinen tuomioistuin, Słupsk, Puola))
Ennakkoratkaisupyynnöt – Oikeusvaltio – SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – Tuomareiden erottamattomuuden ja tuomioistuimen riippumattomuuden periaatteet – Tuomioistuimen ”sisäisen” riippumattomuuden periaate – Kansallisen tuomioistuimen tuomarikollegion päätös siirtää asioita pois tuomarilta ilman hänen suostumustaan – Tuomarin siirtäminen kansallisen tuomioistuimen muutoksenhakuasioita käsittelevästä jaostosta ensimmäisenä oikeusasteena toimivaan jaostoon ilman hänen suostumustaan – Kansallisen oikeuden mukaisten menettelyllisten takeiden ja tuomioistuinvalvonnan puuttuminen – Kansallisten säännösten lainvastainen soveltaminen – Unionin oikeuden ensisijaisuus
Johdanto
1. Nämä ennakkoratkaisupyynnöt, jotka Sąd Okręgowy w Słupskun (alueellinen tuomioistuin, Słupsk, Puola) tuomari A. N‑B. on esittänyt 20.10.2021, koskevat pääasiallisesti tuomioistuimen ”sisäisen” riippumattomuuden, sellaisena kuin se tunnustetaan SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, käsitteen ulottuvuutta ja käytännön soveltamista, etenkin tuomioistuimen vapautta oikeuslaitoksen sisältä tulevasta epäasianmukaisesta vaikuttamisesta tai painostuksesta.
2. Sąd Okręgowy w Słupskun presidentti siirsi lokakuussa 2021 tuomari A. N‑B:n Sąd Okręgowy w Słupskun kuudennesta rikosasioita käsittelevästä jaostosta, joka käsittelee muutoksenhakuasioita, saman tuomioistuimen toiseen rikosasioita käsittelevään jaostoon, joka käsittelee asioita ensimmäisenä oikeusasteena. 70(2) hänelle jaettua asiaa, myös näiden ennakkoratkaisupyyntöjen perustana olevat asiat, siirrettiin pois häneltä ja jaettiin uudelleen(3) muille tuomareille.(4) Nämä toimet toteutettiin ilman tuomari A. N‑B:n suostumusta. Koska näiden toimien tarkoituksena oli estää häntä tutkimasta muutoksenhakuasioita koskevan toimivaltansa käytön yhteydessä, oliko aiemmin lailla perustettua tuomioistuinta koskeva vaatimus täyttynyt hänen käsiteltäväkseen saatetuissa asioissa, tuomari A. N‑B. katsoi, että niillä loukattiin tuomareiden erottamattomuuden ja tuomioistuimen riippumattomuuden periaatteita. Hän pyrkii siten selvittämään, antavatko tapa, jolla tuomarikollegion jäsenet nimettiin, ja se seikka, ettei hän antanut suostumustaan asioiden siirtämiseen ja ettei tälle siirtämiselle ole vahvistettu mitään kriteereitä, hänelle SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklan ja unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen mukaisesti oikeuden käsitellä näiden ennakkoratkaisupyyntöjen perustana olevia asioita.
Asiaa koskevat oikeussäännöt – Puolan oikeus
Yleisistä tuomioistuimista annettu laki
3. Yleisten tuomioistuinten organisaatiosta 27.7.2001 annetun lain (ustawa – Prawo o ustroju sądów powszechnych; Dz. U. nro 98, järjestysnumero 1070), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasioiden oikeudenkäynneissä käsiteltäviin riita-asioihin (jäljempänä yleisistä tuomioistuimista annettu laki), 21 §:n 1 momentin mukaan Sąd okręgowyn (alueellinen tuomioistuin) elimiä ovat tuomioistuimen presidentti, tuomarikollegio ja tuomioistuimen johtaja.
4. Yleisistä tuomioistuimista annetun lain 22a §:ssä säädetään seuraavaa:
”1. – – Sąd okręgowyn presidentti kuultuaan sen tuomarikollegiota vahvistaa, miten toiminnot jaetaan; tässä yhteydessä määritetään seuraavat:
1) tuomareiden määrääminen – – tuomioistuimen jaostoihin;
2) tuomareiden – – velvollisuuksien laajuus samoin kuin tapa, jolla he osallistuvat asioiden jakamiseen;
3) tuomareiden työaika- ja sijaistamissuunnitelma, – –
– ottaen huomioon tuomareiden erikoistuminen – – erityyppisten asioiden käsittelemiseen, tarve varmistaa, että tuomarit – – jakautuvat asianmukaisesti tuomioistuimen eri jaostoihin ja heidän velvollisuutensa jakautuvat tasaisesti, samoin kuin tarve varmistaa, että tuomioistuinmenettelyt toteutetaan tehokkaasti.
– –
4. Tuomioistuimen presidentti voi milloin tahansa määrittää kokonaan tai osittain uuden tavan, jolla toiminnot jaetaan, jos tämä on perusteltua 1 momentissa tarkoitetuista syistä. – –
4a. Tuomarin siirtäminen toiseen jaostoon edellyttää kyseisen tuomarin suostumusta.
4b. Tuomarin suostumusta hänen siirtämiseensä toiseen jaostoon ei edellytetä, jos
1) hänet siirretään jaostoon, joka käsittelee samaan alaan kuuluvia asioita;
– –
5. Tuomari tai avustava tuomari, jonka tehtävien jakautumista on muutettu muuttamalla hänen vastuualueitaan erityisesti kyseisen tuomioistuimen toiseen jaostoon siirron vuoksi, voi tehdä valituksen kansalliselle tuomarineuvostolle [Krajowa Rada Sądownictwa, jäljempänä KRS] seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hänelle on osoitettu uusia vastuualueita. Valitusta ei voida tehdä, jos kyseessä on
1) siirto saman alan asioita käsittelevään jaostoon
– –
6. Edellä 5 momentissa tarkoitettu valitus tehdään kyseisen tuomioistuimen presidentin, joka on jakanut valituksen kohteena olevat tehtävät, välityksellä. Presidentti siirtää valituksen [KRS:lle] 14 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta ja ottaa samalla kantaa kyseiseen asiaan. [KRS] tekee päätöksen tuomarin valituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ottamalla huomioon 1 momentissa tarkoitetut seikat. Edellä 5 momentissa tarkoitettua valitusta koskevaa [KRS:n] päätöstä ei tarvitse perustella. [KRS:n] päätöksestä ei voi valittaa. Kyseinen tuomari tai avustava tuomari täyttää voimassa olevat velvollisuutensa siihen saakka, kunnes kyseinen päätös tehdään.”
5. Yleisistä tuomioistuimista annetun lain 30 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”Sąd okręgowyn tuomarikollegio koostuu seuraavista:
1) Sąd okręgowyn presidentti;
2) Sąd okręgowyn tuomiopiiriin kuuluvien Sąd rejonowyjen presidentit.”
6. Saman lain 47a §:ssä säädetään seuraavaa:
”1. Asiat jaetaan tuomareille ja avustaville tuomareille sattumanvaraisesti erityisten asiaryhmien mukaan lukuun ottamatta asioiden jakamista päivystäjänä toimivalle tuomarille.
2. Tiettyihin ryhmiin kuuluvat asiat jaetaan tasaisesti, ellei tuomarin osuutta ole pienennetty hänen virkansa mukaisesti tai toiseen ryhmään kuuluvien asioiden jakamiseen osallistumisen vuoksi tai muista laissa säädetyistä syistä.
7. Sen 47b §:n sanamuoto on seuraava:
”1. Tuomioistuimen kokoonpanon muuttaminen voidaan sallia vain, jos asiaa ei voida käsitellä siihenastisessa kokoonpanossa tai jos on olemassa pysyvä este asian käsittelemiselle siihenastisessa kokoonpanossa. Asiassa sovelletaan 47a §:n säännöksiä soveltuvin osin.
– –
3. [1 momentissa] tarkoitetuissa asioissa päätökset tekee tuomioistuimen presidentti tai presidentin nimeämä tuomari.
4. Tuomarin palveluspaikan muuttuminen tai hänen lähettämisensä työhön toiseen tuomioistuimeen samoin kuin työhön lähettämisen päättyminen ei ole este toimimiselle asioissa, jotka on jaettu toimipaikkaan, jossa hän parhaillaan työskentelee, tai toimipaikkaan, jossa hän parhaillaan hoitaa velvollisuuksiaan, näiden asioiden käsittelyn päättymiseen asti.
5. Sen tuomioistuimen tuomarikollegio, joka on toimivaltainen tuomarin uuden palveluspaikan tai toimipaikan, johon hänet lähetetään työhön, osalta, voi tuomarin pyynnöstä tai omasta aloitteestaan vapauttaa kyseisen tuomarin kokonaan tai osittain hänen asioiden käsittelyyn liittyvistä velvollisuuksistaan, etenkin jos kyseisen tuomioistuimen ja tuomarin uuden palveluspaikan tai sen paikan, johon hänet lähetetään työhön, välinen etäisyys on huomattava, ottaen huomioon menettelyn tilan käsiteltävinä olevissa asioissa. Ennen päätöksen tekemistä tuomarikollegion on kuultava toimivaltaisten tuomioistuinten presidenttejä.
6. Edellä 4 ja 5 momentin säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin, jos tuomari siirretään saman tuomioistuimen toiseen jaostoon.”
Pääasiat ja ennakkoratkaisukysymykset
8. Asiassa C‑647/21 Sąd Rejonowy w B. (Puola) tuomitsi 11.12.2020 D.K:n 6.6.1997 annetun rikoslain (ustawa z dnia 6 czerwca 1997 r. – Kodeks karny, jäljempänä rikoslaki) 190 §:n 1 momentissa säädetystä rikoksesta ja määräsi hänelle vapausrangaistuksen.(5) Helmikuussa 2021 D.K:n asianajaja valitti kyseisen rangaistuksen ankaruudesta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen. Tuomari A. N‑B. määrättiin käsittelemään kyseistä valitusta yhden tuomarin ratkaisukokoonpanossa esittelevänä tuomarina ja puheenjohtajana.
9. Asiassa C‑648/21 M.C:tä ja M.F:ää syytettiin ”virkamiehen vallan väärinkäytöstä” rikoslain 231 §:n 1 momentin nojalla.(6) Maaliskuussa 2016 ensimmäisen asteen tuomioistuin tuomitsi M.F:n vapausrangaistukseen.(7) Se vapautti M.C:n syytteistä. Marraskuussa 2016 toisen asteen tuomioistuin kumosi kyseisen tuomion ja palautti asian ensimmäisen asteen tuomioistuimeen käsittelyä varten. Viimeksi mainittu tuomioistuin tuomitsi M.C:n ja M.F:n kyseisistä rikoksista joulukuussa 2017. M.C. ja M.F. valittivat kyseisestä tuomiosta, ja toisen asteen tuomioistuin vapautti M.C:n syytteistä ja pysytti M.F:n tuomion huhtikuussa 2019. Prokurator Generalny (valtakunnansyyttäjä, Puola) teki kyseisestä tuomiosta oikeuskysymyksiin rajoittuvan valituksen Sąd Najwyższyyn (ylin tuomioistuin, Puola). Huhtikuussa 2020 Sąd Najwyższy kumosi toisen asteen tuomioistuimen antaman tuomion ja palautti asian kyseiseen tuomioistuimeen valituksen käsittelyä varten. Kyseinen asia on vireillä Sąd Okręgowy w Słupskussa, jonka muutoksenhakuasioita käsittelevän jaoston oli tarkoitus tutkia asia ratkaisukokoonpanossa, johon kuuluivat Sąd Okręgowy w Słupskun presidentti, esittelevä tuomari ja ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja – tuomari A. N‑B. – ja kolmas tuomari.
10. Tuomari A. N‑B. antoi toisessa, käsiteltävään asiaan liittymättömässä asiassa syyskuussa 2021(8) välipäätöksen, joka perustui SEU 19 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan, ja pyysi Sąd Okręgowy w Słupskun muutoksenhakuasioita käsittelevän jaoston puheenjohtajaa korvaamaan Sąd Okręgowy w Słupskun presidentin ratkaisukokoonpanossa, joka oli määrätty käsittelemään kyseistä asiaa. Kyseisessä välipäätöksessä todettiin, että se seikka, että Sąd Okręgowy w Słupskun presidentti – joka oli nimitetty kyseiseen tuomioistuimeen KRS:n uudessa kokoonpanossaan tekemän päätöksen perusteella(9) – oli nimetty kyseiseen kokoonpanoon, loukkasi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun yleissopimuksen 6 artiklassa, perusoikeuskirjan 47 artiklassa, Puolan tasavallan perustuslain 45 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiossa Reczkowicz v. Puola(10) taattua oikeutta aiemmin laillisesti perustettuun tuomioistuimeen.
11. Sąd Okręgowy w Słupskun varapresidentti kumosi kyseisen välipäätöksen yleisistä tuomioistuimista annetun lain 42a §:n 2 momentin perusteella. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan varapresidentti oli nimitetty tuomariksi KRS:n(11) päätöksen perusteella. Puolan oikeusministeri, joka toimi samalla valtakunnansyyttäjänä (Prokurator Generalny), nimitti hänet tämän jälkeen Sąd Okręgowy w Słupskun varapresidentiksi. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on epävarma siitä, saattoiko Sąd Okręgowy w Słupskun varapresidentti kumota sen hallinnollisessa muutoksenhakumenettelyssä antaman määräyksen, koska kyseisen tuomioistuimen kokoonpano on asia, johon varapresidentin ei olisi pitänyt puuttua. Unionin tuomioistuimen varapresidentin 14.7.2021 antama määräys komissio v. Puola,(12) jolla kielletään väliaikaisesti Puolan oikeuden tiettyjen säännösten, joihin kuului yleisistä tuomioistuimista annetun lain 42a §:n 2 momentti, soveltaminen, vei joka tapauksessa Sąd Okręgowy w Słupskun varapresidentiltä toimivallan toteuttaa toimenpide kyseisen säännöksen perusteella.
12. Lokakuun 2021 alussa tuomari A. N‑B. kumosi eräässä toisessa asiassa alemmanasteisen tuomioistuimen tuomion, jonka oli antanut KRS:n(13) päätöksen perusteella nimitetty tuomari.(14)
13. Tuomarikollegio antoi 11.10.2021 päätöksen siirtää tuomari A. N‑B:ltä pois noin 70 asiaa, joihin kuuluivat myös näiden ennakkoratkaisupyyntöjen perustana olevat asiat. Siirto tehtiin ilman tuomari A. N‑B:n suostumusta ja ”ilman lainsäädännössä edellytettävää ad hoc ‑pyyntöä”. Tuomarikollegion päätöstä ei annettu tiedoksi tuomari A. N‑B:lle, ja Sąd Okręgowy w Słupskun presidentti pelkästään ilmoitti hänelle, että kyseiset asiat oli siirretty pois häneltä. Tuomari A. N‑B. ei ole tietoinen kyseisen päätöksen perusteluista eikä oikeusperustasta. Sąd Okręgowy w Słupskun presidentti kieltäytyi antamasta päätöksen tekstiä tuomari A. N‑B:n tutustuttavaksi hänen esittämistään kahdesta pyynnöstä huolimatta.
14. Sąd Okręgowy w Słupskun presidentti antoi 13.10.2021 määräyksen,(15) jolla tuomari A. N‑B. siirretään Sąd Okręgowy w Słupskun muutoksenhakuasioita käsittelevästä jaostosta(16) kyseisen tuomioistuimen ensimmäisenä oikeusasteena toimivaan jaostoon(17) (jäljempänä 13.10.2021 annettu määräys).(18) Määräyksessä viitataan ”lakonisesti” tarpeeseen varmistaa Sąd Okręgowy w Słupskun muutoksenhakuasioita käsittelevän jaoston ja ensimmäisenä oikeusasteena toimivan jaoston asianmukainen toiminta ja kyseisen tuomioistuimen presidentin ja yhden näistä jaostoista puheenjohtajan käymään kirjeenvaihtoon, jota ei kuvattu sen tarkemmin. Sąd Okręgowy w Słupskun presidentin määräys tuli voimaan 18.10.2021 ja annettiin tiedoksi tuomari A. N‑B:lle. Määräykseen ei sisälly lainkaan tietoja oikeussuojakeinoista, joita hänellä on mahdollisesti käytettävissään sen riitauttamiseksi.
15. Euroopan komissio totesi huomautuksissaan, että tuomari A. N‑B:tä vastaan oli myös aloitettu kurinpitomenettely ja että hänet oli pidätetty virasta enintään kuukaudeksi 29.10.2021 alkaen. Puolan hallitus vahvisti 24.1.2024 pidetyssä istunnossa tämän kurinpitomenettelyn olemassaolon muttei voinut antaa tietoa sen lopputuloksesta.
16. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään, rikottiinko näiden ennakkoratkaisupyyntöjen perustana olevien asioiden siirtämisellä pois tuomari A. N‑B:ltä SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa, kun otetaan huomioon edellä kuvatut olosuhteet ja tuomio Uudelleenkäsittely Simpson v. neuvosto ja HG v. komissio.(19) Jos näitä määräyksiä oli rikottu, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, olisiko sen jätettävä huomiotta tuomarikollegion päätös sillä seurauksella, että tuomari A. N‑B. toimii edelleen yhden tuomarin ratkaisukokoonpanon puheenjohtajana asiassa, jonka perusteella on esitetty ennakkoratkaisupyyntö asiassa C‑647/21, ja esittelevänä tuomarina ja kolmen tuomarin kokoonpanon puheenjohtajana asiassa, jonka perusteella on esitetty ennakkoratkaisupyyntö asiassa C‑648/21. Sąd Okręgowy w Słupsku päätti näin ollen lykätä asioiden ratkaisua ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna yhdessä [perusoikeuskirjan] 47 artiklan kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä [yleisistä tuomioistuimista annetun lain] 47b §:n 5 ja 6 momentin, luettuna yhdessä 30 §:n 1 momentin ja 24 §:n 1 momentin kanssa, kaltaisille kansallisen oikeuden säännöksille, joiden mukaan tuomarikollegion kaltaisella kansallisen oikeuden elimellä on toimivalta vapauttaa tämän tuomioistuimen tuomari velvollisuudesta käsitellä hänelle jaetut asiat tai osa niistä, kun
a) tuomarikollegioon kuuluvat lain nojalla tuomioistuinten päälliköt, jotka on nimittänyt näihin virkoihin oikeusministerin (Minister Sprawiedliwości) kaltainen täytäntöönpanovaltaa edustava elin, joka toimii samalla valtakunnansyyttäjänä (Prokurator Generalny)
b) tuomarin vapauttaminen velvollisuudesta käsitellä hänelle jaetut asiat toteutetaan ilman hänen suostumustaan
c) kansallisessa oikeudessa ei säädetä perusteista, joihin tuomarikollegion on nojauduttava vapauttaessaan tuomarin velvollisuudesta käsitellä hänelle jaetut asiat, eikä velvollisuudesta perustella tällainen vapautus eikä myöskään vapautuksen tuomioistuinvalvonnasta
d) eräät tuomarikollegion jäsenet nimitettiin tuomarin virkaan vastaavissa olosuhteissa kuin unionin tuomioistuimen 15.7.2021 antamassa tuomiossa komissio v. Puola (Tuomareihin sovellettava kurinpitojärjestelmä) (C‑791/19, EU:C:2021:596) kyseessä olleet olosuhteet?
2) Onko ensimmäisessä kysymyksessä mainittuja oikeussääntöjä ja ensisijaisuuden periaatetta tulkittava siten, että ne oikeuttavat (tai velvoittavat) kansallisen tuomioistuimen, joka käsittelee sellaista direktiivin 2016/343[(20)] soveltamisalaan kuuluvaa rikosasiaa, jota koskevassa menettelyssä tuomari on vapautettu ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitetulla tavalla velvollisuudesta käsitellä asioita, ja kaikki muut valtion elimet jättämään huomiotta tuomarikollegion toimen ja muut sen johdosta toteutetut toimet, kuten määräykset asioiden jakamisesta uudelleen, mukaan lukien määräys pääasian jakamisesta uudelleen, sivuuttaen vapautettu tuomari – niin, että hän voisi edelleen kuulua kyseistä asiaa käsittelevään kokoonpanoon?
3) Onko ensimmäisessä kysymyksessä mainittuja oikeussääntöjä ja ensisijaisuuden periaatetta tulkittava siten, että ne edellyttävät, että kansalliseen oikeusjärjestykseen sisältyy direktiivin 2016/34 soveltamisalaan kuuluvassa rikosoikeudellisessa menettelyssä sellaisia välineitä, jotka takaavat pääasiassa syytettyinä olevien kaltaisille asianosaisille tuomioistuinvalvonnan ja muutoksenhakuoikeuden, kun kyse on ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitetun kaltaisista päätöksistä, joiden tarkoituksena on muuttaa asiaa käsittelevän tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoa ja näin ollen vapauttaa tuomari, jolle asia on aiemmin jaettu käsiteltäväksi, ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitetulla tavalla velvollisuudesta käsitellä asia?”
Menettely unionin tuomioistuimessa
17. Unionin tuomioistuimen presidentin 29.11.2021 tekemällä päätöksellä asiat C‑647/21 ja C‑648/21 yhdistettiin kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten.
18. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyysi molempien ennakkoratkaisupyyntöjen käsittelemistä nopeutetussa menettelyssä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Unionin tuomioistuimen presidentti hylkäsi nämä pyynnöt 29.11.2021 tekemällään päätöksellä. Hän katsoi, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin oli esittänyt yleisluonteisia argumentteja(21) esittämättä mitään erityisiä syitä, jotka oikeuttaisivat asioiden käsittelemisen nopeutetussa menettelyssä. Se seikka, että ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevat asiat liittyivät rikosoikeudenkäyntiin, ei muodostanut tällaista perustetta.
19. Unionin tuomioistuin lykkäsi 18.10.2022 yhdistettyjen asioiden C‑647/21 ja C‑648/21 käsittelyä, kunnes yhdistetyissä asioissa C‑615/20 ja C‑671/20 on annettu tuomio. Unionin tuomioistuin antoi 20.7.2023 tuomion YP ym. (Tuomarin koskemattomuuden poistaminen ja virantoimituksesta pidättäminen)(22) tiedoksi ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle ja pyysi sitä ilmoittamaan, halusiko se pysyttää ennakkoratkaisupyyntönsä. Sąd Okręgowy w Słupskun presidentin määräyksestä tuomari A. N‑B. vastasi 25.9.2023(23) ja ilmoitti unionin tuomioistuimelle, että Sąd Okręgowy w Słupsku haluaa pysyttää yhdistetyissä asioissa C‑647/21 ja C‑648/21 esitetyt ennakkoratkaisupyynnöt.
20. Tuomari A. N‑B:n vastauksessa olleiden tiettyjen epäselvyyksien vuoksi unionin tuomioistuin lähetti hänelle selvennyspyynnön(24) työjärjestyksensä 101 artiklan 1 kohdan nojalla. Unionin tuomioistuin tiedusteli muun muassa, toimiko tuomari A. N‑B. edelleen ratkaisukokoonpanossa, jonka käsiteltäväksi oli saatettu asiat, joiden perusteella ennakkoratkaisupyynnöt yhdistetyissä asioissa C‑647/21 ja C‑648/21 oli esitetty, ja jos toimi, niin missä ominaisuudessa. Tuomari A. N‑B. vastasi tähän pyyntöön 17.10.2023.(25) Hän vastasi toimineensa esittelevänä tuomarina ja ratkaisukokoonpanon puheenjohtajana Sąd Okręgowy w Słupskun menettelyissä molemmissa asioissa silloin, kun ennakkoratkaisupyynnöt esitettiin 20.10.2021. Asia, jonka perusteella esitettiin ennakkoratkaisupyyntö asiassa C‑648/21, oli siirretty 21.10.2021 annetulla määräyksellä toiselle esittelevälle tuomarille, joka oli aiemmin toiminut kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanossa.(26) Samana päivänä myös muutettiin yhden tuomarin ratkaisukokoonpanoa asiassa, jonka perusteella esitettiin ennakkoratkaisupyyntö asiassa C‑647/21. Tuomari A. N‑B. vahvisti, että asioiden, joiden perusteella nyt käsiteltävät ennakkoratkaisupyynnöt esitettiin, käsittelyä Sąd Okręgowy w Słupskussa lykättiin näiden pyyntöjen seurauksena ja että niiden käsittely on edelleen kesken. Tuomari A. N‑B. myös ilmoitti unionin tuomioistuimelle, että Sąd Okręgowy w Słupsku istuu täydessä kokoonpanossa(27) ratkaistessaan asiakysymystä (Rozprawa-vaihe). Muissa käsittelyissä (Posiedzenie) – kuten niissä, jotka liittyvät asioihin, joiden perusteella esitettiin ennakkoratkaisupyynnöt yhdistetyissä asioissa C‑647/21 ja C‑648/21 – Sąd Okręgowy w Słupsku toimii yhden tuomarin kokoonpanossa, jota johtaa esittelevä tuomari.
21. Kirjallisia huomautuksia esittivät Prokuratura Rejonowa w Bytowie, Prokuratura Okręgowa w Łomży, Alankomaiden, Puolan, Ruotsin ja Tanskan hallitukset sekä komissio. Prokuratura Rejonowa w Bytowietä, Prokuratura Okręgowa w Łomżyä ja Alankomaiden hallitusta lukuun ottamatta edellä mainitut osapuolet esittivät suulliset lausumansa ja vastasivat unionin tuomioistuimen kysymyksiin 24.1.2024 pidetyssä istunnossa.
Unionin tuomioistuimen toimivalta
Asianosaisten lausumat
22. Tanskan ja Puolan hallitukset sekä komissio katsovat, ettei perusoikeuskirjan 47 artiklaa sovelleta Sąd Okręgowy w Słupskussa vireillä oleviin asioihin, joihin nyt käsiteltävät ennakkoratkaisupyynnöt perustuvat. Vaikka ennakkoratkaisukysymyksissä viitataan direktiiviin 2016/343, komissio huomauttaa, ettei niissä pyydetä tulkitsemaan sen säännöksiä.
23. Prokuratura Rejonowa w Bytowie ja Prokuratura Okręgowa w Łomży väittävät, että ennakkoratkaisukysymykset liittyvät asioiden siirtämiseen pois tuomarilta. Tämä on asia, joka koskee jäsenvaltion yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaa oikeuslaitoksen järjestämistä ja jota ei säännellä unionin oikeudessa. Prokuratura Okręgowa w Łomży väittää lisäksi, että tuomari A. N‑B:n esittämät ennakkoratkaisukysymykset liittyvät hänen omaan tilanteeseensa ja ovat siten luonteeltaan henkilökohtaisia eivätkä oikeudellisia.
Arviointi
24. Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan mukaan perusoikeuskirjan määräykset koskevat jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta. Ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevat, nyt käsiteltävien yhdistettyjen asioiden C‑647/21 ja C‑648/21 perustana olevat asiat ovat luonteeltaan rikosoikeudellisia, ja toisessa ennakkoratkaisukysymyksessä viitataan direktiiviin 2016/343. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei esitä mitään perusteita selittääkseen, miten kyseisen direktiivin tulkinnalla voisi olla merkitystä siinä vireillä olevien asioiden ratkaisemisen kannalta. Ennakkoratkaisupyynnöistä ei myöskään ilmene, että kyseisissä asioissa tulisi esille unionin oikeussäännön tulkintaan tai soveltamiseen liittyvä kysymys. Ennakkoratkaisupyynnöissä ei ole mitään sellaista, joka osoittaisi, että joku henkilö vetoaa perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettuun oikeuteen tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tai että tähän oikeuteen vetoava henkilö tukeutuu unionin oikeudessa taattuun oikeuteen tai vapauteen.(28)
25. Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että vaikka oikeuslaitoksen järjestäminen jäsenvaltioissa, asioiden pois siirtäminen ja uudelleen jakaminen mukaan lukien, kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jäsenvaltioiden on kyseistä toimivaltaa käyttäessään noudatettava unionin oikeutta ja etenkin SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa.(29) SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdannojalla jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuimet, jotka voivat lausua unionin oikeuden soveltamisesta tai tulkinnasta,(30) täyttävät tehokkaan oikeussuojan vaatimukset.(31) Kyseinen määräys on esteenä oikeuslaitoksen järjestämistä koskeville kansallisille säännöksille, jotka voivat merkitä oikeusvaltiota koskevan arvon suojelun heikentämistä.(32) Jäsenvaltioiden on siten järjestettävä oikeuslaitoksensa sellaiseksi, että varmistetaan unionin oikeuteen perustuvien vaatimusten noudattaminen. Näihin kuuluu erityisesti unionin oikeuden soveltamiseen tai tulkintaan liittyviä kysymyksiä käsittelevien tuomioistuinten riippumattomuus, jotta yksityisille taataan heidän unionin oikeudesta johtuvien oikeuksiensa tehokas oikeussuoja.(33) Tästä seuraa, että unionin tuomioistuin on toimivaltainen tulkitsemaan unionin oikeutta jäsenvaltion oikeuslaitoksen järjestämiseen liittyvissä asioissa.
26. Prokuratura Okręgowa w Łomżyn väitteistä, jotka koskevat ennakkoratkaisukysymysten henkilökohtaista luonnetta, on riittävää todeta, että tuomio YP koski myös ennakkoratkaisupyyntöjä esittäneiden yksittäisten tuomareiden toimivaltaa. Kyseisessä tuomiossa unionin tuomioistuin lausui siitä, voivatko tällaiset tuomarit jatkaa SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti niissä vireillä olevien rikosasioiden tutkimista ja ratkaisemista. Unionin tuomioistuin vastasi ennakkoratkaisukysymyksiin, jotta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi ratkaista in limine litis menettelylliset ongelmat, jotka liittyivät näiden yksittäisten tuomareiden toimivaltaan käsitellä ja ratkaista heidän käsiteltäväkseen saatetut asiat.(34)
27. Kaikista näistä syistä ehdotan unionin tuomioistuimelle, että se on toimivaltainen ratkaisemaan nyt käsiteltävänä olevat ennakkoratkaisupyynnöt, paitsi siltä osin kuin ne koskevat perusoikeuskirjan 47 artiklan tulkintaa.
Ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottaminen
28. Prokuratura Rejonowa w Bytowie ja Prokuratura Okręgowa w Łomży väittävät, ettei ennakkoratkaisupyyntöjä voida ottaa tutkittavaksi. Asiat oli siirretty pois tuomari A. N‑B:ltä 18.10.2021, ja ne jaettiin sen jälkeen uudelleen toiselle tuomarille (toisille tuomareille). Tuomari A. N‑B:llä ei ollut 20.10.2021 toimivaltaa esittää ennakkoratkaisupyyntöjä, koska tuolloin kansalliset asiat, joihin kyseiset ennakkoratkaisupyynnöt perustuivat, eivät olleet hänen käsiteltävänään eikä hän kuulunut Sąd Okręgowy w Słupskun kyseisiä asioita käsitteleviin ratkaisukokoonpanoihin. Ennakkoratkaisukysymykset ovat siten hypoteettisia, koska niihin annettavat vastaukset eivät ole tarpeellisia kyseisessä tuomioistuimessa vireillä olevien rikosasioiden ratkaisemiseksi. Tuomarin (tuomareiden), jolle (joille) kyseiset asiat jaettiin uudelleen, riippumattomuus ja puolueettomuus eivät ole kyseenalaisia. Prokuratura Rejonowa w Bytowie ja Prokuratura Okręgowa w Łomży väittävät myös, että kyseessä olevat ennakkoratkaisupyynnöt eivät täytä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklan a ja b alakohdan vaatimuksia.
29. Komission mukaan kolmas ennakkoratkaisukysymys, joka koskee ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevan menettelyn asianosaisten käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja, on jätettävä tutkimatta, koska se on hypoteettinen ja koska se ei koske mitään alustavaa kysymystä, joka on ratkaistava in limine litis. Puolan hallitus väitti istunnossa, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämät kysymykset voidaan ottaa tutkittavaksi.(35)
30. On aiheellista tarkastella komission ensimmäisenä esille tuomia kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä.
31. Ennakkoratkaisupyynnöissä ei ole viitteitä siitä, että yksikään yhdistettyjen asioiden C‑647/21 ja C‑648/21 perustana olevien asioiden asianosaisista olisi vastustanut tuomarikollegion päätöstä siirtää kyseiset asiat pois tuomari A. N‑B:ltä tai vaatinut niiden lainmukaisuuden tutkimista. Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ei myöskään ilmene, että kyseiset asianosaiset olisivat olleet estyneitä tai että heitä olisi estetty esittämästä tällaista vastustusta tai vaatimasta päätösten lainmukaisuuden tutkimista. Päättelen tästä, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kolmas kysymys on hypoteettinen ja että se on jätettävä näin ollen tutkimatta.
32. Ensimmäisen ja toisen kysymyksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä huomautan, että ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytysten on täytyttävä koko kyseisten menettelyjen ajan.(36) Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 100 artiklan 1 kohdan mukaan ennakkoratkaisupyyntö pysyy vireillä unionin tuomioistuimessa, jollei tuomioistuin, joka on saattanut ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, peruuta sitä. Saman artiklan 2 kohdan mukaan unionin tuomioistuin voi kuitenkin milloin tahansa todeta, etteivät sen toimivaltaisuuden edellytykset enää täyty.
33. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olettamana on, että kansallisen tuomioistuimen SEUT 267 artiklan nojalla esittämillä unionin oikeuden tulkintaan liittyvillä kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisun kannalta. SEUT 267 artiklan mukaisessa unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisessä yhteistyössä yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on sen käsiteltävänä olevan asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta. SEUT 267 artiklan sanamuodon ja rakenteen perusteella ennakkoratkaisumenettely edellyttää kuitenkin, että kansallisessa tuomioistuimessa todella on vireillä riita-asia, jossa tämän on annettava ratkaisu, jossa otetaan huomioon unionin tuomioistuimen siihen antama vastaus. Unionin tuomioistuin ei esitä neuvoa‑antavia lausuntoja yleisluonteisista tai hypoteettisista kysymyksistä. Pyydetyn ennakkoratkaisun on siten oltava tarpeen, jotta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi ratkaista riita-asian tehokkaasti tai jotta unionin tai kansallista prosessioikeutta koskeva alustava kysymys voidaan ratkaista in limine litis.(37)
34. Unionin tuomioistuimen ja ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käymästä laajasta kirjeenvaihdosta(38) ilmenee, että Puolan oikeuden mukaan tuomari A. N‑B. käsitteli Sąd Okręgowy w Słupskussa asioita, joihin yhdistetyt asiat C‑647/21 ja C‑648/21 perustuvat, hänen esittäessään nyt käsiteltävät ennakkoratkaisupyynnöt 20.10.2021, minkä seurauksena näiden asioiden käsittelyä lykättiin.(39) Kyseinen tuomioistuin ei ole peruuttanut ennakkoratkaisupyyntöjä huolimatta tuomarikollegion päätöksestä siirtää niiden perustana olevat asiat pois tuomari A. N‑B:ltä ja jakaa ne uudelleen toisille tuomareille. Katson näin ollen, että Sąd Okręgowy w Słupskun esittämät ennakkoratkaisupyynnöt saatettiin unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi 20.10.2021 ja että kyseiset asiat olivat edelleen unionin tuomioistuimen käsiteltävinä tämän ratkaisuehdotuksen laatimishetkellä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 100 artiklan 1 kohdan nojalla.
35. Kun tarkastellaan väitettä, jonka mukaan unionin tuomioistuimen vastaus ei ole tarpeen nyt kyseessä olevien ennakkoratkaisupyyntöjen perustana olevien rikosasioiden ratkaisemiseksi, on epäselvää, onko näillä rikosasioilla mitään aineellista yhteyttä unionin oikeuteen, minkä vuoksi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen olisi sovellettava unionin oikeutta asiakysymyksen ratkaisemiseksi.(40) Näiden rikosasioiden ja unionin oikeuden välisen yhdistävän tekijän ilmeinen puuttuminen ei aina välttämättä ratkaise tätä kysymystä. Unionin tuomioistuin on korostanut, että sen voi olla tarpeen vastata ennakkoratkaisukysymyksiin, jotta ennakkoratkaisua pyytäneille tuomioistuimille annetaan unionin oikeuden tulkinta, jonka avulla ne voivat ratkaista kansallisen oikeuden menettelylliset kysymykset ja jotta niiden on näin mahdollista ratkaista käsiteltäväkseen saatettujen oikeusriitojen asiakysymys.(41) Yhdynkin Puolan hallituksen istunnossa esittämään huomautukseen, jonka mukaan unionin tuomioistuimen vastaus on objektiivisesti arvioituna tarpeen, jotta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi ratkaista in limine litis menettelyllisen kysymyksen ennen käsiteltäväkseen saatettujen oikeusriitojen asiakysymyksen ratkaisemista.(42)
36. Tuomion G 69 kohdassa unionin tuomioistuin katsoi, että SEUT 267 artiklassa tarkoitettu tarve saada unionin tuomioistuimelta pyydetty ennakkoratkaisu unionin oikeuden tulkinnasta edellyttää, että kansallinen tuomioistuin ”voi yksinään tehdä johtopäätökset tästä tulkinnasta”. Asiassa, johon asiassa C‑269/21 esitetty ennakkoratkaisupyyntö perustui, kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanoon kuuluva esittelevä tuomari pyrki selvittämään, täyttääkö samaan ratkaisukokoonpanoon kuuluva toinen tuomari vaatimukset, jotka liittyvät erottamattomasti unionin oikeudessa tarkoitettuun etukäteen laillisesti perustettuun riippumattomaan ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Unionin tuomioistuimen mukaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyytämä unionin oikeuden tulkinta ei ollut tarpeen, jotta se voi ratkaista käsiteltävänään olevan asian, ja että ennakkoratkaisupyyntö oli siten jätettävä tutkimatta, koska kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanon esittelevä tuomari ei voisi yksinään ottaa huomioon unionin tuomioistuimen vastauksia. Unionin tuomioistuin totesikin, että ennakkoratkaisupyynnön asiassa C‑269/21 esittänyt tuomari ei ollut toimivaltainen ”jääväämään” samaan ratkaisukokoonpanoon kuulunutta toista tuomaria.(43)
37. Tuomion G perustana olevat tosiseikat ovat helposti erotettavissa nyt kyseessä olevien ennakkoratkaisupyyntöjen perustana olevista tosiseikoista. Tuomari A. N‑B. ei pyri jääväämään Sąd Okręgowy w Słupsku toista jäsentä. Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 35 kohdasta ilmenee, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää ohjeita ratkaistakseen in limine litis menettelylliset ongelmat, joita aiheutuu tuomarikollegion päätöksestä estää tuomari A. N‑B:tä käsittelemästä ja ratkaisemasta asioita, jotka oli jaettu hänelle ja joita hän tosiasiallisesti käsitteli.(44) Tällainen tarkastus on olennainen menettelyllinen vaatimus, jonka noudattaminen ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on oikeus varmistaa viran puolesta.(45)
38. Huomautan lisäksi, että unionin tuomioistuimen vastaus sitoo ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta, myös tuomaria (tuomareita), jonka (joiden) käsiteltävänä nyt kyseessä olevien ennakkoratkaisupyyntöjen perustana olevat asiat ovat, ja ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen elimiä, joilla on toimivalta määrittää sen ratkaisukokoonpanojen koostumus ja muuttaa sitä.(46) Sen mukaan, miten unionin tuomioistuin vastaa ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen mukaisesti olla velvollinen jättämään soveltamatta tuomarikollegion päätöstä, millä varmistetaan, että tuomari A. N‑B. kuuluu ratkaisukokoonpanoon kyseisissä vireillä olevissa rikosasioissa.(47) Vaihtoehtoisesti tuomari(t), jo(i)lle nämä asiat on sittemmin jaettu, voi olla toimivaltainen tutkimaan ne.
39. Yksikään unionin tuomioistuimessa vireillä olevan menettelyn osapuolista ei kiistä asiassa C‑648/21(48) esitetyn ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä sillä perusteella, että ainoastaan Sąd Okręgowy w Słupskun kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanolla eikä tuomari A. N‑B:llä yksinään oli kansallisen oikeuden mukaan toimivalta esittää kyseinen pyyntö.(49) Täydellisyyden vuoksi huomautettakoon, että unionin tuomioistuimen selvennyspyyntöön 17.10.2023 antamassaan vastauksessa tuomari A. N‑B. vahvisti, että esittelevän tuomarin ja kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanon puheenjohtajan ominaisuudessa hänellä oli Puolan oikeuden mukaan toimivalta pyytää ennakkoratkaisua asiassa C‑648/21.(50)
40. Ehdotan siten, että unionin tuomioistuin hylkää ensimmäisen ja toisen ennakkoratkaisukysymyksen tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisesta esitetyt väitteet. Tämän ratkaisuehdotuksen 30 ja 31 kohdassa esitetyistä syistä katson, että kolmas ennakkoratkaisukysymys on jätettävä tutkimatta.
Asiakysymys
41. Ensimmäisellä ja toisella kysymyksellään, joita on tarkoituksenmukaista tutkia yhdessä, Sąd Okręgowy w Słupsku pyrkii selvittämään, estävätkö SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta ja unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate tuomarikollegiota siirtämästä yhdistettyjen asioiden C‑647/21 ja C‑648/21 perustana olevia asioita pois tuomari A. N‑B:ltä ja jakamasta niitä uudelleen toiselle tuomarille (toisille tuomareille). Ensimmäisessä kysymyksessä viitataan tuomarikollegion nimittämistapaan, siihen, ettei tuomari A. N‑B. antanut suostumustaan asioiden pois siirtämiseen, ja siihen seikkaan, ettei tällaisen siirtämisen kriteereistä ole säädetty Puolan lainsäädännössä. Kysymyksissä ei käsitellä nimenomaisesti tuomari A. N‑B:n siirtämistä Sąd Okręgowy w Słupskun kuudennesta (muutoksenhakuasioita käsittelevästä) jaostosta toiseen (ensimmäisenä oikeusasteena toimivaan) jaostoon.
42. Ennakkoratkaisupyyntöihin sisältyvistä tosiseikoista ja huomautuksista ilmenee, että tuomari A. N‑B:n siirtäminen(51) toiseen jaostoon ja hänelle jaettujen 70 asian myöhemmin tapahtunut pois siirtäminen olivat toimia, jotka toteutettiin, koska hän pyrki varmistumaan, olivatko tiettyjen tuomareiden nimitykset SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisia.(52) Puolan hallitus vahvisti istunnossa tekevänsä tämän päätelmän kyseisten tosiseikkojen ja huomautusten perusteella. Se myös katsoo, ettei näitä toimia toteutettu hyvän lainkäytön varmistamiseksi.(53)
43. On myös niin, että lähes samanaikaisesti tuomari A. N‑B:tä vastaan aloitettiin kurinpitomenettely. Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevista tiedoista on mahdotonta päätellä, että tuomari A. N‑B:n siirtäminen muutoksenhakuasioita käsittelevästä jaostosta saman tuomioistuimen ensimmäisenä oikeusasteena toimivaan jaostoon ja asioiden siirtäminen pois häneltä tapahtuivat virallisen kurinpitomenettelyn yhteydessä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on siten ratkaistava, muodostivatko tuomari A. N‑B:n siirtäminen toiseen jaostoon ja asioiden siirtäminen pois häneltä tosiasiassa peitellyn, ja siten lainvastaisen, kurinpitotoimenpiteen.
44. Näiden toimien samanaikaisuus ja niiden ilmeinen yhteinen tavoite huomioon ottaen ehdotan, että hyödyllisen vastauksen antamiseksi ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle on tarpeen tutkia tuomari A. N‑B:n siirtämistä toiseen jaostoon ja asioiden siirtämistä pois häneltä yhdessä.(54)
45. Tuomioistuinten riippumattomuuden vaatimus, joka kuuluu erottamattomasti tuomioistuimen tehtävään, on osa tehokasta oikeussuojaa koskevaa oikeutta ja perustavan tärkeä unionin oikeusjärjestykselle.(55) Täyttääkseen tämän vaatimuksen tuomioistuimen on huolehdittava tehtävistään itsenäisesti olematta missään hierarkkisessa tai alisteisessa suhteessa mihinkään tahoon ja ottamatta vastaan määräyksiä tai ohjeita miltään taholta, ja sen on siis oltava suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa sen jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden ja vaikuttaa heidän ratkaisuihinsa.(56) Tuomioistuinten riippumattomuuden periaate edellyttää sellaisten sääntöjen laatimista, joiden avulla voidaan sivuuttaa kaikki yksityisten perustellut epäilyt siitä, ovatko tuomarit täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa ja onko suljettu pois erityisesti kaikki lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan suora tai epäsuora vaikuttaminen, joka voi ohjata heidän ratkaisujaan.(57) Unionin oikeudessa annetaan siten huomattava painoarvo tarpeelle suojella valtion lainkäyttöelimiä sen toimeenpano- ja lainsäädäntöelinten painostukselta. Jotta voidaan sivuuttaa kaikki perustellut epäilyt siitä, ovatko tuomarit täysin kaiken sellaisen suoran tai epäsuoran vaikuttamisen ulottumattomissa, joka voi ohjata heidän ratkaisujaan, on annettava sama painoarvo yksittäisten tuomareiden suojelemiselle asiattomalta vaikuttamiselta oikeuslaitoksen sisäpuolelta.(58)
46. Erilaiset vakuutukset tai valat, joita tuomarit antavat tehtävänsä hoitamisesta täysin riippumattomasti, olisivat merkityksettömiä, jos hoitaessaan tätä tehtävää heihin saattaa kohdistua painostusta kollegoidensa taholta, etenkin sellaisten, joiden vastuulla on ratkaisukokoonpanoista päättäminen ja/tai asioiden jakaminen. Tämänkaltainen painostus voi vaihdella epävirallisesta vaikuttamisesta tuomareiden siirtämiseen (kuten käsiteltävässä asiassa vaikuttaa tapahtuneen), asioiden jakamiseen ja uudelleen jakamiseen (kuten käsiteltävässä asiassa vaikuttaa myös tapahtuneen) aina kurinpitomenettelyn aloittamiseen ja toteuttamiseen saakka (kuten käsiteltävässä asiassa on saattanut tapahtua). Tällainen toisten tuomareiden menettely on enemmän kuin pelkästään epäeettistä – tuomarit toimivat aivan yhtä lainvastaisesti painostaessaan kollegoitaan näiden tehtävien hoidossa kuin toimeenpano- tai lainsäädäntövallan käyttäjät toimiessaan näin. Nämä huomautukset pätevät yhtä lailla tilanteisiin, joissa kollegat painostavat tuomareita, koska he täyttävät velvollisuutensa puhua julkisesti asioista, jotka liittyvät oikeuslaitoksen järjestämiseen ja lainkäyttövallan käyttämiseen.(59)
47. Tämä näkemys saa tukea sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Tuomiossaan Parlov-Tkalčić v. Kroatia Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että ”tuomioistuinten riippumattomuus edellyttää, että yksittäiset tuomarit ovat vapaita sekä oikeuslaitoksen ulko- että sisäpuolisten tahojen asiattomalta vaikutukselta. Tämä tuomioistuinten sisäinen riippumattomuus edellyttää, että he ovat vapaita muiden tuomareiden tai tuomioistuimessa hallinnollisia tehtäviä hoitavien henkilöiden, kuten tuomioistuimen presidentin tai jaoston puheenjohtajan, antamista toimintaohjeista tai heihin kohdistamasta painostuksesta – –. Sellaisten riittävien takeiden puuttuminen, joilla turvataan tuomareiden riippumattomuus oikeuslaitoksessa ja etenkin heidän esimiehiinsä nähden, voi saada Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen katsomaan, että valittajan tuomioistuimen (riippumattomuudesta ja) puolueettomuudesta esittämien epäilyjen voidaan todeta olleen objektiivisesti tarkasteltuina perusteltuja – –”.(60)
48. Tuomiossa W.Ż.(61) unionin tuomioistuin korosti menettelyllisten takeiden tarpeellisuutta, jotta varmistetaan tuomioistuimen sisäinen riippumattomuus ja oikeus riitauttaa toimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa tähän riippumattomuuteen.(62) Se totesi, että tuomarin siirto toiseen tuomioistuimeen tai saman tuomioistuimen jaostosta toiseen ilman hänen suostumustaan on myös mahdollisesti omiaan loukkaamaan tuomareiden erottamattomuuden ja riippumattomuuden periaatteita. Tällaiset siirrot voivat nimittäin olla myös keino valvoa tuomioistuinratkaisujen sisältöä, koska niillä voi olla paitsi vaikutusta asianomaisten tuomareiden tehtävien laajuuteen ja heille annettujen asioiden käsittelyyn, myös merkittäviä seurauksia heidän elämälleen ja uralleen, ja niillä voi siten olla vastaavia vaikutuksia kuin kurinpitoseuraamuksella.(63) Unionin tuomioistuin katsoi näin ollen, että tuomareihin sovellettavaa kurinpitojärjestelmää koskevia sääntöjä ja periaatteita on sovellettava myös tällaisiin siirtoihin.(64)
49. Tästä seuraa, että mielivallan ja/tai manipuloinnin vaaran välttämiseksi tuomareiden siirtämistä ilman heidän suostumustaan koskevat säännöt on määritettävä etukäteen selkeästi ja avoimesti.(65) Tällaisia siirtoja voidaan tehdä ainoastaan oikeutetuista syistä, kuten niistä, jotka koskevat käytettävissä olevien resurssien jakamista hyvän lainkäytön edistämiseksi. Tällaisten päätösten on sisällettävä asianmukaiset perustelut, ja ne on voitava riitauttaa sellaisen menettelyn mukaisesti, jossa turvataan täysin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa taatut oikeudet, etenkin puolustautumisoikeudet. Koska samankaltaisia ”jäädyttäviä” vaikutuksia voi seurata tuomareiden siirtämisestä ja asioiden siirtämisestä pois tuomarilta ilman hänen suostumustaan, tällaisiin siirtoihin ja kaikkiin kurinpitosäännöksiin sovellettavat säännöt ja periaatteet pätevät yhtä lailla(66) asioiden siirtämiseen pois tuomarilta ilman hänen suostumustaan.(67)
50. Ennakkoratkaisupyynnöistä sekä asianosaisten ja muiden osapuolten suullisista lausumista ja kirjallisista huomautuksista ilmenee, että Puolan lainsäädäntö, joka koskee tuomareiden siirtämistä tai asioiden siirtämistä pois heiltä ilman heidän suostumustaan, ei ole edellä mainittujen sääntöjen ja periaatteiden mukainen.(68) Tapa, jolla Sąd Okręgowy w Słupskun tuomarikollegio ja presidentti sovelsivat Puolan säännöksiä tuomari A. N‑B:hen, heikensi entisestään näitä sääntöjä ja periaatteita. Todetut puutteet vaikuttavat siten olevan sekä systeemisiä että tapauskohtaisia.
51. Vastauksessaan unionin tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin Puolan hallitus vahvisti istunnossa, että yleisistä tuomioistuimista annetun lain 22a §:ssä säädetään tuomarin velvollisuuksien muuttamisesta ja myös tuomarin siirtämisestä tuomioistuimen toiseen jaostoon. Saman lain 22a §:n 1 ja 4a momentin mukaan tällaiset muutokset edellyttävät kyseisen tuomarin suostumusta ollakseen päteviä. Tällaisista päätöksistä on myös oikeus valittaa KRS:ään.(69)
52. Yleisistä tuomioistuimista annetun lain 22a §:n 4 momentin b kohdan 1 alakohdan mukaan suostumusta ei edellytetä silloin, jos tuomari ”siirretään jaostoon, joka käsittelee samaan alaan kuuluvia asioita”. Saman pykälän 5 momentin 1 kohdan mukaan tuomari ei voi tehdä valitusta, jos kyseessä on ”siirto saman alan asioita käsittelevälle jaostolle”.(70) Kyseiset säännökset mahdollistavat tuomareiden siirtämisen ilman suostumusta tietyissä olosuhteissa. Niissä ei säädetä valitus- tai uudelleentarkastelumenettelystä, joka turvaisi täysin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa vahvistetut oikeudet, etenkin puolustautumisoikeudet.(71) Koska yleisistä tuomioistuimista annetun lain 22a §:n 4 momentin b kohdan 1 alakohdan ja 5 momentin 1 kohdan kaltaiset säännökset voivat altistaa tuomarit odottamattomalle painostukselle oikeuslaitoksen sisältä, ne ovat nähdäkseni SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja tuomareiden erottamattomuuden ja tuomioistuimen riippumattomuuden periaatteiden vastaisia.
53. Kun tarkastellaan tuomari A. N‑B:n siirtoa Sąd Okręgowy w Słupskun muutoksenhakuasioita käsittelevästä jaostosta ensimmäisenä oikeusasteena toimivaan jaostoon, 13.10.2021 annettuun määräykseen sisältyvä viittaus tarpeeseen varmistaa muutoksenhakuasioita käsittelevän jaoston ja ensimmäisenä oikeusasteena toimivan jaoston asianmukainen toiminta ja viittaus kyseisen tuomioistuimen presidentin ja yhden näistä jaostoista puheenjohtajan käymään kirjeenvaihtoon on suppea ja epämääräinen. Kun otetaan huomioon siirtopäätöksen mahdollinen kielteinen vaikutus sekä tuomari A. N‑B:n lainkäyttötehtävien riippumattomaan hoitamiseen että hänen uraansa, näin ytimekäs selitys ei muodosta päteviä perusteluja.(72) Kyseisen siirron välttämättömyys hyvän lainkäytön varmistamiseksi edellytti objektiivisten ja todennettavissa olevien syiden esittämistä, etenkin kun otetaan huomioon toisen tuomarin samanaikainen siirtäminen Sąd Okręgowy w Słupskun ensimmäisenä oikeusasteena toimivasta jaostosta sen muutoksenhakuasioita käsittelevään jaostoon.
54. Kun tarkastellaan tuomarikollegion päätöstä ja asioiden siirtämistä pois tuomari A. N‑B:ltä ilman hänen suostumustaan, Puolan hallitus vahvisti istunnossa, että yleisistä tuomioistuimista annetun lain 47b §:n nojalla tuomari jatkaa lähtökohtaisesti vireillä olleiden asioiden käsittelyä hänen siirtämisestään toiseen toimipaikkaan tai työhön lähettämisestään riippumatta. Kyseisessä säännöksessä kunnioitetaan ilmeisestikin tuomareiden erottamattomuuden periaatetta. Yleisistä tuomioistuimista annetun lain 47b §:n 5 ja 6 momentin mukaisesti asioita voidaan kuitenkin siirtää pois tuomarilta, jos kyseinen tuomari siirretään toiseen toimipaikkaan tai lähetetään työhön, joko tuomarin pyynnöstä tai kyseisen tuomioistuimen tuomarikollegion aloitteesta.(73)
55. SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta ja tuomareiden erottamattomuuden ja tuomioistuimen riippumattomuuden periaatteet ovat nähdäkseni esteenä yleisistä tuomioistuimista annetun lain 47b §:n 5 ja 6 momentin kaltaisille säännöksille. Kyseiset säännökset vaikuttavat mahdollistavan asioiden mielivaltaisen ja esteettömän siirtämisen ex officio(74) pois tuomarilta ilman hänen suostumustaan(75) ja ilman mahdollisuutta valitus- tai uudelleentarkastelumenettelyyn, jolla turvataan täysin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa vahvistetut oikeudet.(76) Sen lisäksi, että nämä säännökset toimivat ennalta arvaamattomalla ja läpinäkymättömällä tavalla tuomioistuimen riippumattomuuden ja tuomareiden erottamattomuuden kustannuksella, Puolan hallitus vahvisti istunnossa, ettei Puolan lainsäädännössä säädetä velvollisuudesta esittää perustelut asioiden pois siirtämiselle tuomareilta yleisistä tuomioistuimista annetun lain 47b §:n 5 ja 6 momentin mukaisesti.
56. Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen selvityksistä muuta johdu, vaikuttaa siltä, että tuomarikollegion päätös asioiden siirtämisestä pois tuomari A. N‑B:ltä tehtiin ennen hänen siirtämistään Sąd Okręgowy w Słupskun muutoksenhakuasioita käsittelevästä jaostosta sen ensimmäisenä oikeusasteena toimivaan jaostoon. Jos osoittautuu, että näin todellakin oli, tuomarikollegion päätös on saatettu tehdä yleisistä tuomioistuimista annetun lain 47b §:n 5 ja 6 momentin vastaisesti, jotka mahdollistavat asioiden siirtämisen pois tuomarilta siirron jälkeen mutta eivät ennen sitä. Perusteet tuomarikollegion päätöksen tekemiselle eivät myöskään ole tiedossa, ainakaan virallisesti.(77) Tuomari A. N‑B:tä ei myöskään siirretty toiseen toimipaikkaan tai lähetetty muualle työhön Sąd Okręgowy w Słupskusta, mikä vaikuttaa sekin olevan Puolan lainsäädännön vastaista. Jos nämä Puolan lainsäädännön rikkomiset osoitetaan ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta tyydyttävällä tavalla, niistä seuraa, että on rikottu SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, edellyttäen, että kyseinen tuomioistuin pitää näitä rikkomisia luonteeltaan sellaisina, että ne altistivat tuomari A. N‑B:n(78) epäasianmukaiselle vaikuttamiselle ja painostukselle oikeuslaitoksen sisäpuolelta.(79) Kun otetaan huomioon edellä tämän ratkaisuehdotuksen 50–56 kohdassa kuvatut Puolan säännösten puutteet(80) ja niiden mielivaltainen soveltaminen näiden ennakkoratkaisupyyntöjen perustana olevien tosiseikkojen yhteydessä, katson, kuten komissio kirjallisissa huomautuksissaan, ettei unionin tuomioistuimen ole tarpeen tutkia tässä menettelyssä tapaa, jolla tuomarikollegio nimitettiin.
57. Kun otetaan huomioon SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan välitön oikeusvaikutus(81) ja unionin oikeuden ensisijaisuuden varmistamiseksi, ehdotan, että unionin tuomioistuin katsoo, että asianomaisten lainkäyttöelinten on jätettävä soveltamatta Sąd Okręgowy w Słupskun presidentin 13.10.2021 antamaa määräystä tuomari A. N‑B:n siirtämisestä kyseisen tuomioistuimen muutoksenhakuasioita käsittelevästä jaostosta sen ensimmäisenä oikeusasteena toimivaan jaostoon ja että hänet on siirrettävä takaisin muutoksenhakuasioita käsittelevään jaostoon.(82) Sąd Okręgowy w Słupskun tuomarikollegion ja kaikkien lainkäyttöelinten, joilla on toimivalta määrittää kyseisen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanojen koostumus ja muuttaa sitä, on jätettävä soveltamatta tuomarikollegion yhdistettyjen asioiden C‑647/21 ja C‑648/21 perustana olevissa asioissa tekemää päätöstä(83) ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet kyseisten asioiden jakamiseksi uudelleen tuomari A. N‑B:lle.(84)
Ratkaisuehdotus
58. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Sąd Okręgowy w Słupskun esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:
SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sekä tuomareiden erottamattomuuden, tuomioistuimen riippumattomuuden ja unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteita on tulkittava
– ensinnäkin siten, että ne ovat esteenä kansallisen lainsäädännön säännöksille, jotka mahdollistavat tuomareiden siirtämisen ilman heidän suostumustaan ja joissa ei säädetä tällaista päätöstä koskevasta valitus- tai uudelleentarkastelumenettelystä, jolla turvattaisiin täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa taatut oikeudet, erityisesti puolustautumisoikeudet
– toiseksi siten, että ne edellyttävät tällaisissa olosuhteissa, että kansallisen tuomioistuimen asianomaiset lainkäyttöelimet jättävät soveltamatta kyseisen tuomioistuimen presidentin määräystä tuomarin siirtämisestä kyseisen tuomioistuimen muutoksenhakuasioita käsittelevästä jaostosta sen ensimmäisenä oikeusasteena toimivaan jaostoon ja että asianomainen tuomari siirretään takaisin muutoksenhakuasioita käsittelevään jaostoon
– kolmanneksi siten, että ne ovat esteenä kansallisen lainsäädännön säännöksille, jotka mahdollistavat mielivaltaisen ja esteettömän asioiden siirtämisen ex officio pois tuomarilta ilman hänen suostumustaan ja ilman mahdollisuutta kyseistä päätöstä koskevaan valitus- tai uudelleentarkastelumenettelyyn, jolla turvattaisiin täysin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa taatut oikeudet, erityisesti puolustautumisoikeudet
– neljänneksi siten, että ne edellyttävät, että jos tällainen asioiden pois siirtäminen on tapahtunut, kansallisen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanot, joille kyseiset asiat on jaettu uudelleen, jättävät tämän uudelleenjakamisen huomiotta ja että lainkäyttöelimet, joilla on toimivalta määrittää kyseisen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanojen koostumus ja muuttaa sitä, jakavat kyseiset asiat uudelleen niitä alun perin käsitelleelle ratkaisukokoonpanolle.