UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
8 päivänä maaliskuuta 2018 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Teollis- ja tekijänoikeudet – Asetus (EY) N:o 6/2002 – Yhteisömalli – 8 artiklan 1 kohta – Tuotteen ulkoasun ne piirteet, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan – Arviointiperusteet – Vaihtoehtoisten mallien olemassaolo – ”Objektiivisen tarkkailijan” näkökulman huomioon ottaminen
Asiassa C‑395/16,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Oberlandesgericht Düsseldorf (Düsseldorfin alueellinen ylioikeus, Saksa) on esittänyt 7.7.2016 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 15.7.2016, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
DOCERAM GmbH,
vastaan
CeramTec GmbH,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto)
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Ilešič, presidentti K. Lenaerts, joka hoitaa toisen jaoston tuomarin tehtäviä, sekä tuomarit A. Rosas, C. Toader ja E. Jarašiūnas (esittelevä tuomari),
julkisasiamies: H. Saugmandsgaard Øe,
kirjaaja: hallintovirkamies M. Aleksejev,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 29.6.2017 pidetyssä istunnossa esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– DOCERAM GmbH, edustajinaan M. Bergermann, Rechtsanwalt, ja P. Rätsch, Patentanwalt,
– CeramTec GmbH, edustajinaan M. A. Mittelstein ja A. Bothe, Rechtsanwälte,
– Kreikan hallitus, asiamiehenään G. Alexaki,
– Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehinään J. Kraehling ja G. Brown, avustajanaan B. Nicholson, barrister,
– Euroopan komissio, asiamiehinään J. Samnadda ja T. Scharf,
kuultuaan julkisasiamiehen 19.10.2017 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) 8 artiklan 1 kohdan tulkintaa.
2 Tämä ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Doceram GmbH ja CeramTec GmbH ja jossa on kyse yhteisömallien loukkaamisesta.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
3 Asetuksen N:o 6/2002 johdanto-osan viidennessä, seitsemännessä ja kymmenennessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(5) – – on luotava yhteisömalli, jota sovelletaan suoraan kaikissa jäsenvaltioissa, sillä vain näin voidaan, toimittamalla yhtenäisen lainsäädännön mukaista yhtenäistä menettelyä noudattaen yksi hakemus sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit), saada mallisuoja, joka on voimassa kaikki jäsenvaltiot käsittävällä alueella.
– –
(7) Tehostettu teollisten mallien suoja paitsi rohkaisee yksittäisiä muotoilijoita antamaan oman panoksensa yhteisön osaamiseen tällä alalla, myös edistää innovointia sekä uusien tuotteiden kehittelyä ja niiden tuotantoon tehtäviä investointeja.
– –
(10) Teknologista innovaatiota ei olisi estettävä antamalla mallisuoja niille piirteille, jotka määräytyvät yksinomaan teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Samalla on selvää, ettei tämä merkitse, että mallilla on oltava esteettisiä ominaisuuksia. Eri valmistajien tuotteiden yhteentoimivuutta ei myöskään saisi estää ulottamalla mallisuoja mekaanisiin sovitusosiin. Näistä syistä mallisuojan ulkopuolelle jätettyjä mallin piirteitä ei olisi otettava huomioon arvioitaessa, täyttävätkö mallin muut piirteet suojan saamisen edellytykset.”
4 Mainitun asetuksen 3 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a) ’mallilla’ tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja/tai materiaalista;
b) ’tuotteella’ kaikkia teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita mukaan luettuina muun muassa osat, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, pakkauksia, pakkauksen ulkoasua, graafisia symboleita ja typografisia kirjasinlajeja, ei kuitenkaan tietokoneohjelmia;
– –”
5 Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan, jonka otsikko on ”Suojan edellytykset”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.”
6 Mainitun asetuksen 5 artiklassa, jonka otsikko on ”Uutuus”, säädetään seuraavaa:
”1. ”Mallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut tunnetuksi:
– –
2. Malleja pidetään samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan.”
7 Asetuksen N:o 6/2002 6 artiklassa, jonka otsikko on ”Yksilöllinen luonne”, säädetään seuraavaa:
”1. Mallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet tunnetuksi:
– –”
8 Kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Yhteisömalli ei anna suojaa tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.”
9 Saman asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Yhteisömallin antaman suojan piiriin kuuluvat kaikki mallit, joista asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa.”
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
10 DOCERAM on yhtiö, joka valmistaa komponentteja teknisestä keramiikasta. Se toimittaa keskitystappeja hitsausta varten muun muassa auto-, tekstiilikone- ja konepajateollisuudelle. Sillä on useita rekisteröityjä yhteisömalleja, joilla suojataan keskitystapin kolme erilaista geometristä muotoa, joita kutakin on kuutta eri tyyppiä.
11 Myös CeramTec valmistaa ja myy keraamisia keskitystappeja samoina muunnelmina kuin ne, jotka suojataan DOCERAMin malleilla.
12 DOCERAM nosti Landgericht Düsseldorfissa (Düsseldorfin alueellinen alioikeus, Saksa) CeramTeciä vastaan kanteen, jossa se vaati yhteisömalliensa loukkaamisen lopettamista; CeramTec nosti vastakanteen riidanalaisten mallien julistamiseksi mitättömiksi sillä perusteella, että kyseisten tuotteiden ulkoasun piirteet määräytyivät pelkästään niiden teknisen käyttötarkoituksen mukaan.
13 Landgericht Düsseldorf hylkäsi DOCERAMin nostaman kanteen ja julisti riidanalaiset mallit mitättömiksi sillä perusteella, että asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan mukaan ne eivät kuulu sen antaman suojan alaan.
14 DOCERAM valitti kyseisestä tuomiosta Oberlandesgericht Düsseldorfiin (Düsseldorfin alueellinen ylioikeus, Saksa). Kyseinen tuomioistuin toteaa erityisesti yhtäältä, että kyseessä olevat mallit ovat uusia ja yksilöllisiä, ja toisaalta, että kyseessä olevista keskitystapeista on olemassa vaihtoehtoisia malleja, joita ei suojata yhteisömallioikeuden nojalla. Sen mukaan on välttämätöntä määrittää, voidaanko vaihtoehtoisten mallien olemassaolon perusteella todeta, etteivät kyseisten tuotteiden ulkoasun piirteet kuulu asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan alaan, vai onko tutkittava myös, määräytyivätkö kyseisten tuotteiden ulkoasun piirteet pelkästään niiden teknisen käyttötarkoituksen mukaan.
15 Kyseinen tuomioistuin toteaa, että oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on tältä osin esitetty erilaisia näkökantoja. Osassa niistä katsotaan, että ainoa asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamisperuste on sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus, sillä tällaisten vaihtoehtojen olemassaolo osoittaa, että kyseessä olevan mallin valinta ei määräytynyt pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Vastakkaisen kannan mukaan kyseistä säännöstä voidaan soveltaa, kun tuotteen ulkoasun eri piirteet määräytyvät pelkästään täsmällisen teknisen ratkaisun aikaansaamista koskevan tarpeen mukaan ja esteettiset näkökohdat ovat täysin merkityksettömiä. Tässä tapauksessa ei ole siis harjoitettu mitään luovaa toimintaa, joka vaatisi suojaa mallioikeuden nojalla.
16 Tässä tilanteessa Oberlandesgericht Düsseldorf päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Onko – – asetuksen [N:o 6/2002] 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suojan pois sulkeva, pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan määräytyminen kyseessä myös silloin, jos luovuudella ei ole mitään merkitystä tuotteen muotoilun kannalta vaan (tekninen) toiminnallisuus on ainoa muotoilun määräävä tekijä?
2) Jos unionin tuomioistuin vastaa ensimmäiseen kysymykseen myöntävästi: Mistä näkökulmasta on arvioitava sitä, onko tuotteen yksittäiset muotoilulliset piirteet valittu yksin toiminnallisuuteen liittyvien näkökohtien perusteella? Onko ’objektiivinen tarkkailija’ ratkaiseva ja, jos on, miten se on määriteltävä?”
Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu
Ensimmäinen kysymys
17 Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään, onko asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että sen arvioimiseksi, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, ratkaisevaa on vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, vai onko selvitettävä, että tämä käyttötarkoitus on ainoa nämä piirteet määrittänyt tekijä.
18 Asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa säädetään, että yhteisömalli ei anna suojaa tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.
19 Kun kyse on ilmaisusta ”tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan”, asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa tai tämän asetuksen muissa säännöksissä tai edes mallien oikeudellisesta suojasta 13.10.1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/71/EY (EYVL 1998, L 289, s. 28), joka – kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 36 kohdassa – on tämän 8 artiklan 1 kohdan sisällön taustalla, ei täsmennetä, mitä tällä ilmaisulla tarkoitetaan. Tässä asetuksessa tai tässä direktiivissä ei myöskään viitata kansallisiin oikeusjärjestyksiin tämän sanamuodon merkityksen osalta.
20 Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden yhtenäinen soveltaminen edellyttää, että kun unionin oikeuden säännös ei sisällä viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen tietyn käsitteen osalta, sitä on tavallisesti tulkittava koko unionissa itsenäisesti ja yhtenäisesti ja että tässä tulkinnassa on otettava huomioon paitsi kyseessä olevan säännöksen sanamuoto, myös sen asiayhteys ja säännöstöllä, johon tämä säännös sisältyy, tavoiteltu päämäärä (tuomio 19.7.2012, A, C‑33/11, EU:C:2012:482, 27 kohta ja tuomio 7.9.2017, Schottelius, C‑247/16, EU:C:2017:638, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
21 Näin ollen ilmaisu ”tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan” muodostaa unionin oikeuden itsenäisen käsitteen, jota on tulkittava yhtenäisesti kaikissa jäsenvaltioissa.
22 Kun kyse on ensinnäkin asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan sanamuodosta, on todettava, että koska kyseistä ilmaisua ei ole määritelty, siinä ei aseteta mitään kriteeriä sen arvioimiseksi, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun kyseessä olevat piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Tästä artiklasta tai tämän asetuksen mistään muustakaan säännöksestä ei siis ilmene, että sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus kuin kyseessä olevalla tuotteella, muodostaisi ainoan kriteerin kyseessä olevan artiklan soveltamiselle.
23 Kun kyse on tämän jälkeen asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan asiayhteydestä, on todettava, että tämä säännös kuuluu tämän asetuksen II osaston 1 jaksoon, jonka otsikko on ”Suojan edellytykset”, ja koskee tilannetta, jossa suojaa ei anneta tuotteen ulkoasun piirteille, kun ne määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Kyseisen asetuksen kymmenennen perustelukappaleen mukaan se, ettei suojaa anneta tässä tapauksessa, ei merkitse, että mallilla on oltava esteettisiä ominaisuuksia. Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 27 kohdassa, suojan saamiseksi saman asetuksen nojalla ei siis ole välttämätöntä, että kyseessä olevan tuotteen ulkoasulla olisi esteettinen ulottuvuus.
24 Asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan a alakohdassa kuitenkin määritellään käsite ”malli” siten, että sillä tarkoitetaan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja/tai materiaalista. Lisäksi tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa, joka koskee suojan edellytyksenä olevaa mallin yksilöllistä luonnetta, ja kyseisen asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa, joka koskee suojan laajuutta, viitataan ”yleisvaikutelmaan”, jonka asiantunteva käyttäjä mallista saa.
25 Tämän vuoksi asetuksen N: 6/2002 mukaisessa järjestelmässä ulkonäkö on mallin ratkaiseva piirre (tuomio 21.9.2017, Easy Sanitary Solutions ja EUIPO v. Group Nivelles, C‑361/15 P ja C‑405/15 P, EU:C:2017:720, 62 kohta).
26 Tällainen toteamus tukee asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan sellaista tulkintaa, jonka mukaan tässä säännöksessä suljetaan pois tämän asetuksen mukaisen suojan piiristä tilanne, jossa kyseessä olevan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen toteuttamisen tarve on ainoa tekijä, joka määritti sen, miten suunnittelija valitsi tämän tuotteen ulkoasun tietyn piirteen, kun taas muunlaisilla seikoilla ja erityisesti visuaalisilla seikoilla ei ollut mitään vaikutusta tämän piirteen valintaan.
27 Tämän säännöksen tällaista tulkintaa tukee myös asetuksen N:o 6/2002 tavoite.
28 Kyseisen asetuksen viidennestä ja seitsemännestä perustelukappaleesta ilmenee, että sen tavoitteena on luoda yhteisömalli, jota sovelletaan suoraan kaikissa jäsenvaltioissa ja jota suojataan kaikki jäsenvaltiot käsittävällä alueella, ja edistää innovointia sekä uusien tuotteiden kehittelyä ja niiden tuotantoon tehtäviä investointeja myöntämällä tehostettu teollisten mallien suoja.
29 Kun kyse on erityisesti asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdasta, luettuna yhdessä tämän asetuksen kymmenennen perustelukappaleen kanssa, tämän säännöksen tarkoituksena on välttää se, että teknologista innovaatiota estettäisiin antamalla mallisuoja ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät yksinomaan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.
30 Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 40 ja 41 kohdassa, on katsottava, että jos pelkästään se, että on olemassa vaihtoehtoisia malleja, joilla voidaan toteuttaa sama käyttötarkoitus kuin kyseessä olevalla tuotteella, olisi riittävää, jotta asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, ei voitaisi sulkea pois sitä, että talouden toimija rekisteröi yhteisömallina useita kuviteltavissa olevia tuotteen muotoja, joihin sisältyy tuotteen ulkoasun niitä piirteitä, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Toimija voisi tällaisen tuotteen osalta saada käytännössä yksinoikeudella suojaa, joka vastaisi patentin tarjoamaa suojaa, ilman, että siihen sovellettaisiin patentin saamisen edellytyksiä, ja tällainen suoja voisi estää kilpailijoita tarjoamasta tuotetta, johon sisältyy tiettyjä toiminnallisia piirteitä, tai rajoittaisi mahdollisia teknisiä ratkaisuja ja poistaisi kyseiseltä 8 artiklan 1 kohdalta siten sen tehokkaan vaikutuksen.
31 Edellä esitetyn perusteella on todettava, että asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa suljetaan pois yhteisömallin tarjoaman suojan piiristä tuotteen ulkoasun piirteet, kun muunlaisilla seikoilla kuin kyseisen tuotteen teknisen käyttötarkoituksen toteuttamisen tarpeella ja erityisesti visuaalisilla seikoilla ei ollut mitään vaikutusta näiden piirteiden valintaan, ja näin on, vaikka olisi olemassa vaihtoehtoisia malleja, joilla tämä käyttötarkoitus voidaan toteuttaa.
32 Näin ollen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sen arvioimiseksi, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, on selvitettävä, että tämä tekninen käyttötarkoitus on ainoa nämä piirteet määrittänyt tekijä, eikä vaihtoehtoisten mallien olemassaolo ole tältä osin ratkaisevaa.
Toinen kysymys
33 Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään, onko asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että sen määrittämiseksi, määräytyvätkö kyseessä olevat tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, on tukeuduttava ”objektiivisen tarkkailijan” näkökulmaan.
34 Tältä osin on todettava, ettei asetuksessa N:o 6/2002 täsmennetä, miten on arvioitava sitä, määräytyvätkö kyseessä olevat tuotteen ulkoasun piirteet tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.
35 Lisäksi on todettava, että toisin kuin asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa, joissa säädetään nimenomaisesti, että niitä sovellettaessa toteutettava arviointi perustuu ”asiantuntevan käyttäjän” mallista saaman yleisvaikutelmaan, 8 artiklan 1 kohdassa ei edellytetä, että sitä sovellettaessa huomioon olisi otettava ”objektiivisen tarkkailijan” näkökulma.
36 Tässä yhteydessä, ja kun otetaan huomioon asetuksella N:o 6/2002 tavoiteltu päämäärä, jona on erityisesti – kuten tämän tuomion 28 kohdasta ilmenee – luoda yhteisömalli, jota sovelletaan suoraan ja suojataan kaikissa jäsenvaltioissa, kansallisen tuomioistuimen asiana on määrittääkseen, kuuluvatko kyseessä olevat tuotteen ulkoasun piirteet asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan alaan, ottaa huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki merkitykselliset objektiiviset olosuhteet.
37 Kuten julkisasiamies on todennut lähinnä ratkaisuehdotuksensa 66 ja 67 kohdassa, tällaisessa arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa kyseessä oleva malli, objektiiviset olosuhteet, joista ilmenevät kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteiden valintaan vaikuttaneet syyt, sen käyttöön liittyvät tiedot tai sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus, sikäli kuin näiden olosuhteiden ja tietojen tueksi on olemassa luotettavaa näyttöä.
38 Edellä esitetyn perusteella toiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sen määrittämiseksi, määräytyvätkö kyseessä olevat tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, kansallisen tuomioistuimen asiana on ottaa huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki merkitykselliset objektiiviset olosuhteet. Tältä osin ei ole tukeuduttava ”objektiivisen tarkkailijan” näkökulmaan.
Oikeudenkäyntikulut
39 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sen arvioimiseksi, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, on selvitettävä, että tämä tekninen käyttötarkoitus on ainoa nämä piirteet määrittänyt tekijä, eikä vaihtoehtoisten mallien olemassaolo ole tältä osin ratkaisevaa.
2) Asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sen määrittämiseksi, määräytyvätkö kyseessä olevat tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, kansallisen tuomioistuimen asiana on ottaa huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki merkitykselliset objektiiviset olosuhteet. Tältä osin ei ole tukeuduttava ”objektiivisen tarkkailijan” näkökulmaan.
Allekirjoitukset