Asia C-302/20
A
vastaan
Autorité des marchés financiers (AMF)
(Cour d'appel de Paris’n esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 15.3.2022
Ennakkoratkaisupyyntö – Rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinat – Markkinoiden väärinkäyttö – Direktiivit 2003/6/EY ja 2003/124/EY – Sisäpiiritieto – Käsite – ”Luonteeltaan täsmälliset” tiedot – Tieto rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijaan liittyvää markkinahuhua käsittelevän lehtiartikkelin tulevasta julkaisemisesta – Sisäpiiritiedon ilmaisemisen laittomuus – Poikkeukset – Asetus (EU) N:o 596/2014 – 10 artikla – Sisäpiiritiedon ilmaiseminen osana ammatin tavanomaista harjoittamista – 21 artikla – Sisäpiiritiedon ilmaiseminen journalistisiin tarkoituksiin – Lehdistön- ja ilmaisunvapaus – Tilanne, jossa toimittaja ilmaisee tavanomaiselle lähteelle tiedon lehtiartikkelin tulevasta julkaisemisesta
1. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Sisäpiirikaupat ja markkinoiden manipulointi (markkinoiden väärinkäyttö) – Kielto – Sisäpiiritieto – Täsmälliset tiedot – Käsite – Tieto rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijaan liittyvää markkinahuhua käsittelevän lehtiartikkelin tulevasta julkaisemisesta kuuluu käsitteen soveltamisalaan – Arviointiperusteet
(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6 1 artiklan ensimmäisen kohdan 1 alakohta; komission direktiivin 2003/124 1 artiklan 1 kohta)
(ks. 33, 36, 38, 41, 42, 46, 48–51, 52 ja 55– 57 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
2. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Sisäpiirikaupat ja markkinoiden manipulointi (markkinoiden väärinkäyttö) – Kielto – Sisäpiiritieto – Tietojen ilmaiseminen tai levittäminen tiedotusvälineissä – Ilmaiseminen journalistisiin tarkoituksiin – Käsite – Tilanne, jossa toimittaja ilmaisee tavanomaiselle lähteelle tiedon rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijaa käsittelevän lehtiartikkelin tulevasta julkaisemisesta, kuuluu käsitteen soveltamisalaan – Edellytys
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artikla ja 52 artiklan 3 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 596/2014 johdanto-osan 77 perustelukappale sekä 10 ja 21 artikla)
(ks. 64–66 ja 69–71 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)
3. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Sisäpiirikaupat ja markkinoiden manipulointi (markkinoiden väärinkäyttö) – Kielto – Sisäpiiritieto – Laiton ilmaiseminen – Poikkeukset – Ilmaiseminen journalistisiin tarkoituksiin – Tilanne, jossa toimittaja ilmaisee tavanomaiselle lähteelle tiedon rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijaan liittyvää markkinahuhua käsittelevän lehtiartikkelin tulevasta julkaisemisesta kuuluu poikkeuksen soveltamisalaan – Edellytykset – Ilmaiseminen, joka on tarpeen ammatin harjoittamiseksi – Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artikla ja 52 artiklan 2 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 596/2014 johdanto-osan 77 perustelukappale sekä 10 ja 21 artikla)
(ks. 75–78, 80, 81–83 ja 85– 89 kohta sekä tuomiolauselman 3 kohta)
Tiivistelmä
A on harjoittanut useiden vuosien ajan toimittajan ammattia eri brittiläisten päivälehtien palveluksessa. Hän kirjoitti tässä yhteydessä markkinahuhuja käsitteleviä artikkeleita, joista kaksi koski erityisesti Euronextissä kaupankäynnin kohteeksi otettuja arvopapereita ja jotka julkaistiin Daily Mail -päivälehden internetsivustolla.
Hänen ensimmäisessä artikkelissaan viitattiin mahdolliseen julkiseen ostotarjoukseen, jonka LVMH-yhtiö olisi esittämässä Hermès-yhtiön arvopapereista. Tätä julkaisemista seuraavan kaupantekopäivän kuluessa näiden arvopapereiden hinta nousi. Hänen toisessa artikkelissaan puolestaan todettiin, että Maurel & Prom -yhtiön arvopapereista oltiin mahdollisesti esittämässä julkinen ostotarjous. Artikkelin julkaisemista seuraavana päivänä näiden osakkeiden hinta nousi merkittävästi markkinoiden sulkeutumiseen saakka.
Rahoitusmarkkinaviranomaisen (AMF)(Ranska) suorittaman tutkimuksen yhteydessä ilmeni, että Isossa-Britanniassa asuvat henkilöt olivat vähän ennen näiden kahden artikkelin julkaisemista antaneet ostomääräyksiä Hermès-yhtiön ja Maurel & Prom-yhtiön arvopapereista ja että he olivat luopuneet omistuksistaan näiden artikkelien julkaisemisen jälkeen. AMF:n seuraamuslautakunta moitti A:ta siitä, että hän oli antanut kahdelle henkilölle sisäpiiritietoa kahden sellaisen artikkelin tulevasta julkaisemisesta, jotka käsittelivät huhuja mainittujen yhtiöiden arvopapereista esitettävistä julkisista ostotarjouksista, ja määräsi A:lle 40 000 euron suuruisen rahamääräisen seuraamuksen.
Unionin tuomioistuin lausuu suuren jaoston kokoonpanossa antamassaan tuomiossa sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista annetussa direktiivissä(1) tarkoitetun sisäpiiritiedon käsitteestä sellaisen tiedon yhteydessä, joka koskee rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijaan liittyvää markkinahuhua käsittelevän lehtiartikkelin tulevaa julkaisemista, ja kun kyse on erityisesti sisäpiiritiedoksi luonnehtimisen edellyttämästä täsmällisyyden vaatimuksesta. Se täsmentää myös edellytykset, joiden täyttyessä voidaan katsoa, että se, että toimittaja ilmaisee tällaisen tiedon jollekin tavanomaisista tietolähteistään, tapahtuu markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa(2) tarkoitetulla tavalla journalistisiin tarkoituksiin ja laillisesti.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
Unionin tuomioistuin toteaa aluksi täsmällisyyden vaatimuksesta, jota tiedon luonnehtiminen sisäpiiritiedoksi edellyttää, että tiedon katsotaan olevan täsmällistä, jos tapauskohtaisesta tarkastelusta ilmenee, että siinä viitataan muun muassa tapahtumaan, jonka voidaan kohtuudella olettaa toteutuvan, ja jos se on riittävän tarkkaa, jotta sen perusteella voidaan tehdä johtopäätös tämän tapahtuman mahdollisesta vaikutuksesta kyseessä olevien rahoitusvälineiden hintaan. Tiedon täsmällisyyttä ei voida lähtökohtaisesti sulkea pois pelkästään sillä perusteella, että tieto kuuluu erityisten tietojen ryhmään, kuten sellaisiin tietoihin, jotka koskevat markkinahuhua käsittelevän artikkelin tulevaa julkaisemista. Koska huhulle on ominaista epävarmuus, tässä yhteydessä huomioon on otettava kyseisen huhun sisällön täsmällisyyden aste ja siitä kertoneen lähteen luotettavuus. Samoin lehtiartikkelit kirjoittaneen toimittajan ja näiden artikkeleiden julkaisemisesta vastanneen tiedotusvälineen tunnettuutta voidaan kulloinkin käsiteltävän asian olosuhteiden perusteella pitää ratkaisevina, koska kyseessä olevien huhujen uskottavuutta voidaan arvioida näiden seikkojen perusteella.
Tieto rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijaan liittyvää markkinahuhua käsittelevän lehtiartikkelin tulevasta julkaisemisesta voi olla ”luonteeltaan täsmällinen” tieto. Täsmällisyyttä arvioitaessa merkitystä on sillä, että lehtiartikkelissa mainitaan hinta, jolla tämän liikkeeseenlaskijan arvopaperit ostettaisiin mahdollisen julkisen ostotarjouksen yhteydessä, ja sillä, kuka toimittaja mainitun lehtiartikkelin on kirjoittanut ja mikä tiedotusväline on vastannut sen julkaisemisesta, kunhan nämä tiedot on ilmoitettu ennen julkaisemista. Vaikka tämän julkaisemisen tosiasiallinen vaikutus niiden arvopapereiden hintaan, joihin se liittyy, voi olla ex post todiste mainitun tiedon täsmällisyydestä, se ei riitä yksinään osoittamaan tiedon olleen täsmällistä, jollei muita ennen mainittua julkaisemista tiedossa olleita tai ilmaistuja seikkoja tutkita.
Kun kyse on siitä, että toimittaja ilmaisee sisäpiiritiedon jollekin tavanomaisista tietolähteistään, unionin tuomioistuin korostaa, että ilmaisulla ” journalistisiin tarkoituksiin”(3) ei tarkoiteta pelkästään tietojen ilmaisemista julkaisemalla ne, vaan myös tällaiseen julkaisemiseen johtavaan prosessiin liittyvien tietojen julkaisemista. Jotta voidaan ottaa huomioon se merkitys, joka Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 11 artiklassa vahvistetulla lehdistönvapaudella ja ilmaisunvapaudella on kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa, näitä käsitteitä on tulkittava laajasti. Näin ollen ilmaiseminen, joka liittyy julkaisemista valmisteleviin toimittajan suorittamiin tutkintatoimiin, voi merkitä tietojen ilmaisemista journalistisiin tarkoituksiin.
Kun toimittaja ilmaisee yhdelle tavanomaisista tietolähteistään tiedon, joka koskee hänen kirjoittamansa markkinahuhua käsittelevän artikkelin tulevaa julkaisemista, tämä tapahtuu siten journalistisiin tarkoituksiin silloin, kun ilmaiseminen on tarpeen, jotta journalistista toimintaa, johon sisältyy julkaisemista valmistelevat tutkintatoimet, voidaan harjoittaa asianmukaisesti.
Lopuksi unionin tuomioistuin korostaa, että markkinoiden väärinkäyttöasetuksen säännös,(4) joka koskee tietojen ilmaisemista tai levittämistä tiedotusvälineissä, ei ole itsenäinen perusta, jolla poiketaan tämän asetuksen sisäpiiritiedon laitonta ilmaisemista koskevasta säännöksestä(5) silloin, kun ratkaistaan, onko sisäpiiritiedon ilmaiseminen journalistisiin tarkoituksiin laillista vai laitonta. Viimeksi mainitussa säännöksessä säädettyä poikkeusta tällaisten tietojen ilmaisemiskiellosta on kuitenkin tulkittava siten, että säilytetään ensin mainitun säännöksen tehokas vaikutus suhteessa sen tarkoitukseen, joka on kunnioittaa perusoikeuskirjan 11 artiklassa taattua lehdistönvapautta ja sananvapautta muissa tiedotusvälineissä. Näin ollen se, että toimittaja ilmaisee sisäpiiritiedon, on sallittua, jos se on tarpeellista toimittajan ammatin harjoittamisen kannalta ja suhteellisuusperiaatteen mukaista. Tällaisen ilmaisemisen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden arvioimisen on oltava perusoikeuskirjassa asetettujen vaatimusten mukaista.(6)
Kun ensinnäkin on kyse vaatimuksesta, jonka mukaan tiedon ilmaisemisen on oltava tarpeellista journalistisen toiminnan toteuttamiseksi, on tutkittava, ylitetäänkö tällä ilmaisemisella se, mikä oli tarpeen riidanalaiseen julkaisuun sisältyvien tietojen tarkistamiseksi. Kun kyse on erityisesti markkinahuhua koskevan tiedon tarkistamisesta, on tutkittava, oliko toimittajan tarpeen ilmaista kolmannelle osapuolelle paitsi kyseessä olevan huhun sisältö myös erityinen tieto tätä huhua käsittelevän artikkelin tulevasta julkaisemisesta.
Toiseksi sen määrittämiseksi, onko tällainen ilmaiseminen oikeasuhteista, on huomioitava tällaisen ilmaisemiskiellon mahdollinen varoittava vaikutus siihen, miten journalistista toimintaa, valmistelevat tutkintatoimet mukaan lukien, harjoitetaan ja tarkistettava, onko toimittaja toiminut toimittajan ammattia koskevien säätöjen mukaisesti ilmaistessaan kyseessä olevan tiedon.(7) Lisäksi huomioon on otettava myös kyseessä olevan sisäpiiritiedon ilmaisemisen kielteiset vaikutukset rahoitusmarkkinoiden luotettavuuden kannalta. Erityisesti koska tämän tiedon ilmaisemisen jälkeen on tehty sisäpiirikauppoja, näistä sisäpiirikaupoista voi aiheutua muille sijoittajille taloudellisia menetyksiä ja keskipitkällä aikavälillä luottamuksen menettäminen rahoitusmarkkinoihin.
Tästä seuraa, että sisäpiiritiedon ilmaiseminen ei ole ainoastaan tiettyjen sijoittajien yksityisten etujen vastaista vaan myös yleisemmin sen yleisen edun vastaista, joka liittyy markkinoiden täydellisen ja asianmukaisen avoimuuden varmistamiseen, jotta luottamusta voidaan suojata ja kaikkien sijoittajien luottamus taata. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on siten ottaa huomioon myös se, että yleinen etu, jota tällaisella ilmaisemisella on voitu tavoitella, on ristiriidassa paitsi yksityisten etujen myös samanlaisen yleisen edun kanssa.