UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)
13 päivänä syyskuuta 2011 (*)
Julkiset palveluhankinnat – EMSA:n hankintoja koskevien sopimusten tekomenettely – Valmiusalusten käyttö hiilivetyjen aiheuttaman pilaantumisen torjunnassa – Tarjouksen hylkääminen – Kumoamiskanne – Tarjous ei ole sopimuksen aiheen mukainen – Seuraukset – Yhdenvertainen kohtelu – Oikeasuhteisuus – Sopimuksen aiheen määrittely – Hyväksytyn tarjouksen ominaisuuksia ja suhteellisia etuja ei ole ilmoitettu – Perustelut – Sopimuksen tekeminen – Oikeussuojan tarpeen puuttuminen – Tarjouskilpailun voittajan kanssa tehdyn sopimuksen pätemättömäksi toteamista koskeva vaatimus – Vahingonkorvausvaatimus
Asiassa T‑8/09,
Dredging International NV, kotipaikka Zwijndrecht (Belgia),
Ondernemingen Jan de Nul NV, kotipaikka Hofstade-Aalst (Belgia),
edustajinaan asianajajat R. Martens ja A. Van Vaerenbergh,
kantajina,
vastaan
Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA), asiamiehenään J. Menze, avustajinaan asianajajat J. Stuyck ja A.-M. Vandromme,
vastaajana,
jossa on kyse kanteesta, jossa vaaditaan ensinnäkin kumoamaan EMSA:n 28.10.2008 tekemä päätös hylätä kantajien tarjous, jonka ne esittivät vastauksena palvelusopimuksia valmiusalusten käyttämisestä hiilivetyjen aiheuttaman pilaantumisen torjunnassa (erä numero 2: Pohjanmeri) koskevaan tarjouspyyntömenettelyyn EMSA/NEG/3/2008, ja myöntää sopimus DC Internationalille ja jossa vaaditaan lisäksi EMSA:n ja DC Internationalin välillä tehdyn sopimuksen toteamista pätemättömäksi ja vahingonkorvausta,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja I. Pelikánová (esittelevä tuomari) sekä tuomarit K. Jürimäe ja M. van der Woude,
kirjaaja: hallintovirkamies K. Pocheć,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 15.12.2010 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1. Sopimus
1 Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) aloitti Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (EUVL 2008, S 48) 8.3.2008 julkaistulla hankintailmoituksella tarjouskilpailun EMSA/NEG/3/2008, joka koski palvelusopimuksia valmiusalusten käyttämisestä hiilivetyjen aiheuttaman pilaantumisen torjunnassa. EMSA julkaisi samanaikaisesti hankintailmoituksen kanssa internetsivullaan kutsun, jossa pyydettiin osallistumaan tarjouskilpailuun ja johon oli liitetty kilpailuun osallistumisen edellytykset ja luonnos tarjouseritelmästä. Hankintailmoituksen VI kohdan 3 alakohdassa viitattiin tähän julkaisuun siltä osin kuin oli kyse saatavilla olevista lisätiedoista.
2 Palvelusopimuksen erä numero 2 koski toimintaa Pohjanmerellä.
3 Hankintailmoituksen II kohdan 2 alakohdan 1) alakohdan, osallistumisedellytysten 3 kohdan 4 alakohdan ja tarjouseritelmästä tehdyn luonnoksen 5 kohdan mukaan erän numero 2 koko enimmäisarvo oli 4 000 000 euroa.
4 Hankintailmoituksen II kohdan 3 alakohdan, osallistumisedellytysten 3 kohdan 3 alakohdan ja tarjouseritelmästä tehdyn luonnoksen 3 kohdan 3 alakohdan perusteella palvelusopimuksen kesto oli 36 kuukautta sopimuksen tekemisestä alkaen. Osallistumisedellytyksissä ja tarjouseritelmästä tehdyssä luonnoksessa täsmennettiin, että sopimus voitiin uudistaa yhden kerran enintään kolmen vuoden ajaksi.
5 Tarjouseritelmästä tehdyn luonnoksen 12 kohdan 2 alakohdan mukaan sellaisen tarjouksen esittäminen, joka ylitti kunkin erän osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän, oli peruste tarjoajan sulkemiselle pois hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelystä.
2. Kantajien osallistuminen tarjouskilpailuun
6 Kantajat Dredging International NV ja Ondernemingen Jan de Nul NV muodostivat yhteisyrityksen Joint Venture Oil Combat (jäljempänä JVOC) ja esittivät ehdotuksensa erän numero 2 osalta 29.4.2008.
7 EMSA esitti kantajille tarjousvaiheessa 30.5.2008 tarjouspyynnön, johon oli liitetty lopullinen tarjouseritelmä.
8 Kantajien ja EMSA:n välillä järjestettiin selventävä kokous 18.6.2008. EMSA täsmensi kokouksen aikana yhtäältä, että jos sopimusvelvoitteet täytettiin tyydyttävällä tavalla, sopimusosapuolille ehdotettaisiin sopimuksen pidentämistä kolmella vuodella. EMSA korosti toisaalta talousarvion enimmäismäärien noudattamisen tärkeyttä.
9 JVOC esitti tarjouksensa 15.7.2008.
10 EMSA esitti alustavat huomautuksensa kantajien tarjouksesta 14.8.2008 päivätyssä kirjeessään. EMSA korosti muun muassa, että JVOC:n tarjousta oli muutettava siltä osin kuin se ylitti erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärän, tai se suljettaisiin pois hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelystä.
11 Kantajat kiinnittivät 1.9.2008 päivätyssä kirjeessään EMSA:n huomion siihen, että niiden tarjous perustui kuuden vuoden ajanjaksoon tarjouseritelmässä kantajien mukaan väitetysti tarjotun vaihtoehdon mukaisesti. Kantajien mukaan kolmen vuoden keskimääräiset kustannukset alittivat näin ollen erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärän. Kantajat täsmensivät tältä osin vielä, että kuutta vuotta koskeva tarjous oli molemmille osapuolille edullinen ratkaisu.
12 EMSA totesi kirjeessä, jonka kantajat ovat ilmoittaneet saaneensa 12.9.2008, että tarjouseritelmän mukaan esitettävien tarjousten oli perustuttava kolmen vuoden ajanjaksoon. EMSA pyysi siksi kantajia ehdottamaan tämän edellytyksen täyttävää hintaa.
13 Kantajat riitauttivat 29.8.2008 päivätyssä kirjeessään EMSA:n tulkinnan tarjouseritelmästä. Ne pitivät voimassa tarjouksensa, joka perustui kuuden vuoden sopimuskauteen ja toistivat, että tämä sopimuksenkestoaika oli molemmille osapuolille optimaalinen ratkaisu.
3. EMSA:n päätökset ja niiden jälkeinen yhteydenpito
14 EMSA ilmoitti 29.10.2008 päivätyssä kirjeessään kantajille, että koska nämä eivät olleet noudattaneet edellytystä, jonka noudattamatta jättäminen johtaisi poissulkemiseen hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelystä, niiden tarjousta ei hyväksytty. EMSA täsmensi, että kantajat voisivat pyytää tarjouskilpailun voittajan nimen sekä lisätiedot niiden tarjouksen hylkäämisen perusteista, minkä kantajat tekivät 3.11.2008 päivätyssä kirjeessä.
15 EMSA vastasi 6.11.2008 päivätyssä kirjeessä kantajien pyyntöön toteamalla, että sopimus oli tehty DC Internationalin (jäljempänä DCI) kanssa ja että JVOC:n tarjouksen hylkäämisen perusteena oli erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän noudattamatta jättäminen.
16 Kantajat riitauttivat 7. ja 13.11.2008 päivätyissä kirjeissä tarjouksensa hylkäämisen ja pyysivät arviointikomitean kertomuksen kopion toimittamista sekä esittivät epäilyksiä siitä, oliko DCI noudattanut yhtä tarjouseritelmässä määritettyä poissulkemiseen liittyvää perustetta sekä tarjouseritelmässä mainittuja teknisiä vaatimuksia. Kantajat vaativat lisäksi 13.11.2008 päivätyssä kirjeessään EMSA:a noudattamaan odotusaikaa ja pidättymään sopimuksen allekirjoittamisesta DCI:n kanssa siihen saakka, kunnes kantajat olivat saaneet tiedot tarjousten arvioimismenettelystä. Nämä pyynnöt toistettiin 21.11.2008 päivätyssä kantajien kirjeessä.
17 EMSA vastasi 19.11.2008 päivätyssä kirjeessä, jonka kantajat ilmoittivat saaneensa 24.11.2008, että ainoastaan tarjoajilla, joiden tarjoukset täyttivät valintaperusteet, oli oikeus saada tietoja hyväksytyn tarjouksen suhteellisista eduista. EMSA:n mukaan JVOC:n tarjous ei kuitenkaan täyttänyt valintaperusteita, sillä siinä ei noudatettu yhtä poissulkemiseen liittyvistä perusteista, eli erän numero 2 osalta määritettyä talousarvion enimmäismäärää. Kantajien esittämien epäilysten osalta EMSA lisäsi, että DCI:n ehdottamat alukset täyttivät hyvinkin poissulkemiseen liittyvän perusteen, johon kantajat viittasivat.
18 Kantajat riitauttivat 27.11.2008 päivätyssä kirjeessä sen, ettei JVOC:n tarjous täyttänyt valintaperusteita ja toistivat pyyntönsä saada kopio arviointikomitean kertomuksesta.
19 EMSA vastasi 28.11.2008 päivätyssä kirjeessä, että se tutkisi kantajien pyynnön. EMSA lähetti kantajille 16.12.2008 uuden kirjeen, jossa se totesi uudelleen, että JVOC:n tarjous ylitti erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän ja että se oli näin ollen hylättävä arviointivaiheessa. EMSA:n mukaan kantajat voivat siksi saada tietoja ainoastaan tarjouksensa hylkäämisen perusteista mutta eivät yksityiskohtia hyväksytystä tarjouksesta.
20 Koska kantajat saivat 16.12.2008 päivätyn kirjeen vasta 5.1.2009, ne uudistivat pyyntönsä 17.12.2008 päivätyssä kirjeessä.
4. Sopimuksen allekirjoittaminen DCI:n kanssa
21 EMSA allekirjoitti sopimuksen DCI:n kanssa 17.11.2008.
Menettely ja asianosaisten vaatimukset
22 Kantajat nostivat nyt käsiteltävänä olevan kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 6.1.2009 toimittamallaan kannekirjelmällä.
23 Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jaostojen kokoonpanoa muutettiin, esittelevä tuomari määrättiin neljänteen jaostoon, jonka käsiteltäväksi esillä oleva asia tämän vuoksi siirrettiin.
24 Esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (neljäs jaosto) päätti 19.10.2009 aloittaa suullisen käsittelyn. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin esitti työjärjestyksensä 64 artiklan mukaisena prosessinjohtotoimenpiteenä asianosaisille kirjallisia kysymyksiä ja pyysi niitä vastaamaan niihin kirjallisesti. Asianosaiset vastasivat tähän pyyntöön asetetussa määräajassa.
25 Asianosaisten lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 15.12.2010 pidetyssä istunnossa.
26 Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa EMSA:n 29.10.2008 tekemän päätöksen ”JVOC:n päätöksen kumoamisesta ja sopimuksen tekemisestä DCI:n kanssa”
– toteaa EMSA:n ja DCI:n välillä tehdyn sopimuksen olevan pätemätön
– määrää JVOC:lle vahingonkorvausta kyseistä päätöksestä aiheutuneesta vahingosta, joksi on arvioitu 725 500 euroa, lisättynä viivästyskoroilla
– velvoittaa EMSA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
27 EMSA vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– toteaa kumoamiskanteen perusteettomaksi
– jättää kumoamisvaatimuksen kokonaan tutkimatta tai ainakin toteaa, ettei se ole perusteltu
– velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
1. Kumoamisvaatimus
28 Kantajat vaativat kumoamaan EMSA:n 29.10.2008 tekemän päätöksen, jolla JVOC:n tarjous hylättiin ja sopimus tehtiin DCI:n kanssa. Kantajat vetoavat vaatimuksensa tueksi neljään kanneperusteeseen.
29 Ensimmäiseen kanneperusteen sisältyy kaksi osaa. Ensimmäinen osa perustuu Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EUVL L 248, s. 1; jäljempänä yleinen varainhoitoasetus) 100 artiklan 2 kohdan, säännöistä EMSA:n varainhoitoasetuksen soveltamiseksi 9.12.2003 annetun EMSA:n asetuksen (jäljempänä EMSA:n soveltamisäännöt) 135 artiklan 2 kohdan ja perusteluvelvollisuuden rikkomiseen sekä puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevan periaatteen ja tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamiseen sillä perusteella, että tiettyjä asiakirjoja ei toimitettu kantajille ja JVOC:n tarjouksen hylkäämistä ei väitetysti perusteltu riittävästi.
30 Toinen osa perustuu yleisen varainhoitoasetuksen 105 artiklan 2 kohdan ja yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä 23.12.2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EUVL L 357, s. 1; jäljempänä yleiset soveltamissäännöt) 158 a artiklan 1 kohdan rikkomiseen ja puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevan periaatteen loukkaamiseen. Tämä oikeuden loukkaaminen liittyy siihen, että EMSA kieltäytyi lykkäämästä sopimuksen allekirjoittamista DCI:n kanssa siihen saakka, kunnes kantajille toimitettiin niiden pyytämät asiakirjat.
31 Toinen kanneperuste perustuu yhdenvertaista kohtelua ja syrjintäkieltoa koskevien periaatteiden loukkaamiseen, joka liittyy DCI:n tarjouksen arvioinnissa tehtyyn ilmeiseen arviointivirheeseen.
32 Kolmas kanneperuste perustuu suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, joka liittyy DCI:n tarjouksen arvioinnissa tehtyyn ilmeiseen arviointivirheeseen.
33 Neljännen kanneperusteen mukaan erän numero 2 talousarvion osalta määrätty enimmäismäärä on ilmeisen epätarkoituksenmukainen ja kohtuuton.
34 On kuitenkin huomautettava, että JVOC:n tarjouksen hylkääminen ei tapahtunut hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyn samassa vaiheessa kuin sopimuksen tekeminen DCI:n kanssa. JVOC:n tarjous nimittäin hylättiin ennen vaihetta, jossa muita jäljellä olevia tarjouksia vertailtiin. Sopimuksen tekeminen DCI:n kanssa on puolestaan kyseisen vertailun lopputulos.
35 Kannekirjelmän sanamuodosta huolimatta on näin ollen katsottava, että JVOC:n tarjouksen hylkäämisessä ja sopimuksen tekemisessä DCI:n kanssa on kyse kahdesta erillisestä päätöksestä (jäljempänä hylkäämispäätös ja hankintasopimuksen tekemistä koskeva päätös) ja niitä koskevat kumoamisvaatimukset on käsiteltävä erikseen.
36 On todettava tältä osin, että kantajien esittämistä kanneperusteista ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa sekä kolmas ja neljäs kanneperuste koskevat hylkäämispäätöstä. Ensimmäisen kanneperusteen toinen osa ja toinen kanneperuste koskevat sen sijaan hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen laillisuutta ja täytäntöönpanoa.
37 Vaatimus hylkäämispäätöksen kumoamisesta on lisäksi käsiteltävä ensin. EMSA nimittäin hylkäsi tällä päätöksellä kantajien esittämän tarjouksen riidanalaisen sopimuksen saamiseksi. Siksi kantajien mahdollisuudet tehdä sopimus, jonka saamiseksi ne olivat tehneet tarjouksen, päättyivät nimenomaisesti tällä päätöksellä.
38 Toiseksi on käsiteltävä hankintasopimuksen tekemistä koskevaan päätökseen liittyvän kumoamisvaatimuksen hyväksyttävyys ja tarvittaessa perusteltavuus.
Hylkäämispäätös
39 Siltä osin kuin on kyse hylkäämispäätöksen laillisuuden tutkimisesta, unionin yleinen tuomioistuin käsittelee ensin kolmannessa kanneperusteessa ja ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisen osan yhteydessä esitetyissä tietyissä väitteissä tarkoitettua kysymystä JVOC:n tarjouksen yhdenmukaisuudesta erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän kanssa. Tämän jälkeen käsitellään neljättä kanneperustetta, joka koskee kyseisen talousarvion enimmäismäärän asianmukaisuutta. Lopuksi on käsiteltävä ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisen osan yhteydessä esitetyt väitteet, jotka koskevat sitä, ettei tiettyjä asiakirjoja toimitettu kantajille ja sitä, että JVOC:n tarjouksen hylkäämistä ei väitetysti perusteltu riittävästi.
Kolmas kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, joka liittyy DCI:n tarjouksen arvioinnissa tehtyyn ilmeiseen arviointivirheeseen, sekä ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa siltä osin kuin se koskee JVOC:n tarjouksen yhdenmukaisuutta erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän kanssa
– Asianosaisten lausumat
40 Kantajat täsmensivät ensinnäkin varaavansa itselleen oikeuden laajentaa ja täydentää argumentaatiotaan EMSA:n asiakirja-aineiston niiden seikkojen perusteella, joihin ne mahdollisesti saavat tilaisuuden tutustua prosessinjohtotoimien perusteella.
41 Kantajat väittävät pääasiallisesti, että EMSA on tehnyt ilmeisen arviointivirheen ja näin ollen loukannut suhteellisuusperiaatetta, yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja syrjintäkiellon periaatetta, kun se katsoi, että JVOC:n tarjous oli hylättävä sillä perusteella, että siinä ei noudatettu erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärää.
42 Kantajat väittävät tältä osin ensinnäkin, että erän numero 2 osalta määritetty talousarvion enimmäismäärä ei ole yleisen varainhoitoasetuksen 93 ja 94 artiklassa tarkoitettu poissulkemiseen liittyvä peruste, sillä siinä ei ole kyse tarjoajien yleisestä luotettavuudesta tai soveltuvuudesta, vaan näiden tarjoukseen sisältyvästä olennaisesta seikasta. Kantajien mukaan se, ettei kyseistä enimmäismäärää noudatettu, ei ole peruste katsoa, ettei kyseinen tarjous täytä valintaperusteita.
43 Kantajat väittävät toiseksi, että hankintailmoituksessa tai osallistumisedellytyksissä ei määritelty erän numero 2 osalta määritettyä talousarvion enimmäismäärää poissulkemiseen liittyvänä perusteena, kuten EMSA:n varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 116 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja yleisten soveltamissääntöjen 130 artiklan 3 kohdassa edellytetään. Kantajat katsovat tältä osin, että pelkkä maininta talousarvion enimmäismäärästä kyseisissä asiakirjoissa ei ole riittävää. Tarjouseritelmästä tehdyn luonnoksen tarkoitus oli lisäksi siinä käytetyn sanamuodon mukaan ainoastaan yleisten ohjeiden antaminen asiakirjoista, jotka ehdokkaiden oli esitettävä.
44 Kantajat katsovat neljänneksi, että ne noudattivat erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärää. Kantajat selittävät tältä osin, että ne valitsivat kuuden vuoden toteuttamiskauden voidakseen ehdottaa edullisinta vaihtoehtoa, jolloin sijoituskustannukset voitaisiin jakaa pitkälle ajanjaksolle ja yksikköhintaa alentaa vastaavasti. Kantajien mukaan kuuden vuoden sopimuskausi näytti vastaavan EMSA:n odotuksia, kun otetaan huomioon, että tarjouseritelmän 3 kohdan 3 alakohdassa todettiin nimenomaisesti, että sopimusta jatkettaisiin kolmella vuodella, ja EMSA vahvisti selventävän kokouksen aikana etsivänsä pitkäaikaista yhteistyökumppania.
45 Kantajat katsovat, että jaettaessa JVOC:n ehdottaman sopimuksen kokonaishinta kahdella, jotta nähdään hinta kolmen vuoden ajalta, hinta on alhaisempi kuin erän numero 2 osalta määritetty talousarvion enimmäismäärä.
46 Kantajat lisäävät, että siinä tapauksessa, että DCI:n kanssa alun perin tehty sopimus uudistetaan, EMSA on laiminlyönyt velvollisuuttaan valita edullisin tarjous ja loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska se hylkäsi JVOC:n tarjouksen, joka kattoi koko kuuden vuoden kauden. JVOC:n tarjous oli nimittäin edullisin tällaiselle kaudelle.
47 Kantajat väittävät neljänneksi, että JVOC:n tarjouksen hylkääminen oli syrjivää ja suhteetonta. Kantajien mukaan EMSA:lla ei nimittäin ollut velvollisuutta sulkea pois tarjouksia, jotka ylittivät erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän, vaan sen olisi pitänyt tutkia, oliko olemassa syitä, joiden perusteella tarjousta ei pitäisi sulkea pois välittömästi, ja sen olisi erityisesti pitänyt tutkia ehdotetun erityisen kokonaisuuden mahdolliset edut.
48 EMSA kiistää kantajien väitteiden perusteltavuuden.
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
49 Aivan ensiksi on huomattava, että kantajien prosessinjohtotoimena vaatima tilaisuus tutustua EMSA:n asiakirja-aineistoon ei kata seikkoja, jotka koskevat JVOC:n tarjouksen hylkäämistä vaan ainoastaan seikkoja, jotka liittyvät DCI:n tarjoukseen ja arviointikomitean arvioon tästä. Mahdollisella tilaisuudella tutustua viimeksi mainittuihin seikkoihin ei näin ollen voi olla vaikutusta hylkäämispäätöstä koskeviin kanneperusteisiin ja väitteisiin, mukaan luettuna kolmas kanneperuste ja ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa.
50 Asiakysymysten osalta on todettava ensinnäkin, että EMSA katsoi hylkäämispäätöksessään JVOC:n tarjouksen hylkäämisen nimenomaiseksi perusteeksi kyseisen tarjouksen yhteensopimattomuuden erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän kanssa.
51 Kuten kantajien väitteistä ja asiakirja-aineistosta ilmenee, väitetty kyseisen talousarvion enimmäismäärän ylittäminen on ainoastaan seuraus siitä, että JVOC:n tarjous perustui kuuden vuoden pituiseen sopimuskauteen.
52 Näin ollen on tutkittava erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän noudattamista koskevan kysymyksen lisäksi sopimuksen pituuden noudattamista sellaisena kuin se määriteltiin tarjouspyyntöasiakirjoissa. On siksi arvioitava, oliko kantajilla peruste esittää tarjous ja ehdottaa hintaa kuuden vuoden pituisen sopimuskauden perusteella.
53 Kuten edellä 4 kohdassa on todettu, hankintailmoituksen II kohdan 3 alakohdassa, osallistumisedellytysten 3 kohdan 3 alakohdassa ja tarjouseritelmästä tehdyn luonnoksen 3 kohdan 3 alakohdassa täsmennettiin, että sopimuksen kesto oli 36 kuukautta sopimuksen tekemisestä alkaen. Osallistumisedellytyksissä ja tarjouseritelmästä tehdyssä luonnoksessa täsmennettiin tältä osalta, että tämä kausi voitiin uudistaa yhden kerran enintään kolmeksi vuodeksi. Alusten käyttöönottoa koskevan sopimuksen luonnoksessa, joka oli liitetty tarjouseritelmästä tehtyyn luonnokseen, täsmennettiin V artiklan 2 kohdassa, että uudistaminen edellytti sopimusosapuolten nimenomaista kirjallista sopimusta.
54 On tosin totta, että tarjouseritelmästä tehdyssä luonnoksessa täsmennettiin tässä yhteydessä sen johdanto-osan 4 kohdassa, että siihen sisältyvä tieto toimitettiin tarjoajille ainoastaan, jotta niitä autettaisiin, kun ne valmistelevat mahdollista osallistumistaan tarjousten tekemisvaiheeseen. EMSA totesi kuitenkin johdanto-osan 5 kohdassa, että vaikka tarjouseritelmä esitettiin luonnosmuodossa, suuria muutoksia ei ollut suunnitelmissa. Lisäksi lopullisessa tarjouseritelmässä toistettiin tarjouseritelmästä tehdyn luonnoksen sisältö sopimuksen keston osalta.
55 Kantajien kanssa järjestetyn selventävän kokouksen osalta on todettava, että kyseisestä tilaisuudesta laaditusta pöytäkirjasta ilmenee, että EMSA ilmoitti etsivänsä pitkäaikaista yhteistyökumppania. EMSA:n edustajat kuitenkin ilmoittivat nimenomaisesti sopimuksen uudistamisen riippuvan sopimusvelvoitteiden tyydyttävästä suorittamisesta, joten he korostivat täten selvästi, että kyseinen uudistaminen riippui sopimusosapuolten tahdosta, erityisesti EMSA:n tahdosta, ja ettei se ollut automaattista.
56 EMSA kiinnitti lisäksi kantajien 12.9.2008 saamassa kirjeessä näiden huomion nimenomaisesti siihen, että tarkoitettu sopimuskausi oli kolme vuotta, ja ilmoitti näille, että kaikkien esitettyjen tarjousten olisi perustuttava tähän kauteen yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen mukaisen vertailun mahdollistamiseksi. EMSA pyysi kantajia nimenomaisesti tarkastelemaan uudelleen tarjouksensa rahoitusta kolmen vuoden sopimuskauden perusteella ja ottamalla huomioon erän numero 2 osalta määritetty talousarvion enimmäismäärä.
57 Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että hankintailmoituksesta, sen kanssa samanaikaisesti julkaistuista asiakirjoista, joihin hankintailmoituksessa viitattiin, sekä EMSA:n myöhemmistä ilmoituksista seuraa selvästi ja täsmällisesti, että tavoitellun sopimuksen kausi oli 36 kuukautta ja että kyseisen sopimuksen uudistaminen, joka tarkoitti kyseisen keston kaksinkertaistamista, ei ollut automaattista, vaan edellytti päinvastoin EMSA:n hyväksymistä.
58 Kantajilla ei näin ollen ollut perusteita esittää tarjousta ja ehdottaa hintaa kuuden vuoden keston perusteella, mikä tarkoittaa, ettei JVOC:n tarjous ollut yhdenmukainen niiden tarjouspyyntöasiakirjojen kanssa, jotka koskivat sopimuksen kestoa.
59 Kantajat väittävät tämän seikan seurausten osalta oikein, että JVOC:n tarjouksen ristiriitaisuus sopimuksen suunnitellun keston kanssa ja siitä seuraava erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän ylittäminen eivät ole yleisen varainhoitoasetuksen 93–96 artiklassa tarkoitettu peruste poissulkemiselle. Nämä seikat eivät vastaa kyseisten säännösten tarkoitusta, jona on varmistaa tarjoajien yleinen luotettavuus, tarjoajien toiminnan moitteettomuus ja se, ettei intressikonflikteja ole.
60 Kyseisissä seikoissa ei ole myöskään kyse yleisen varainhoitoasetuksen 97 artiklan 1 kohdassa ja yleisten soveltamissääntöjen 135–137 artiklassa tarkoitetuista valintaperusteista, sillä ne eivät koske suoraan kantajien rahoituksellisia, taloudellisia, teknisiä ja ammatillisia valmiuksia.
61 Näitä toteamuksia tukee se, että EMSA esitti kantajille pyynnön tehdä tarjous tarjouspyyntövaiheen, jonka aikana arvioidaan etenkin, että poissulkemiseen ja valintaan liittyviä perusteita on noudatettu, lopussa.
62 Kysymyksessä tarjouksen yhdenmukaisuudesta sopimuksen suunnitellun keston ja näin ollen myös talousarvion enimmäismäärän kanssa ei sen sijaan ole kyse vertailusta muiden esitettyjen tarjousten kanssa, ja tämän kysymyksen avulla ei näin ollen voida määrittää, mikä näistä tarjouksista on kulloinkin taloudellisesti edullisin tai vähiten haitallinen. Nämä seikat eivät siksi ole yleisen varainhoitoasetuksen 97 artiklassa ja yleisten soveltamissääntöjen 138 artiklassa tarkoitettuja ratkaisuperusteita.
63 Kyseiset seikat vastaavat nimittäin edellytyksiä, jotka tarjouksen on täytettävä hankintaviranomaisen tarpeiden tyydyttämiseksi. Ne liittyvät näin ollen sopimuksen aiheen määritelmään.
64 Palvelujen hankkimista koskevan sopimuksen suunnitellulla kestolla on näin ollen vaikutusta näitä palveluja koskevan sopimuksen aiheen määrittämisessä, koska se toimii hintojen ja erityisesti alkuperäisten sijoitusten kuoletusten laskemisen perusteena.
65 On lisäksi todettava, että määrittämällä talousarvion enimmäismäärä, toisin sanottuna ehdottoman hinnan parametri, hankintaviranomainen määrittää edellytyksen, josta hankintasopimuksen aiheen toteutuminen riippuu, ja näin ollen myös hankintasopimuksen aiheen.
66 Hankintasopimuksen aiheen määritelmään viitataan yleisen varainhoitoasetuksen 92 artiklassa, jonka mukaan ”[t]arjouspyyntöasiakirjoissa on annettava täydellinen, selkeä ja täsmällinen määritelmä hankintasopimuksen aiheesta ja esitettävä hankintaan sovellettavat hylkäämis-, valinta- ja ratkaisuperusteet”. Tästä säännöksestä seuraa, että hankintasopimuksen aiheen määritelmä on erillinen poissulkemis-, valinta- ja ratkaisuperusteista.
67 Siltä osin kuin on kyse sen seurauksista, että tarjous ei ole yhdenmukainen hankintasopimuksen aiheen kanssa, yleisten soveltamissääntöjen 146 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa todetaan seuraavaa: ”Osallistumishakemukset ja tarjoukset, joista puuttuu tarjouskilpailuasiakirjoissa vaadittuja olennaisia osia tai jotka eivät täytä niissä asetettuja erityisvaatimuksia, hylätään.”
68 On lisättävä, että tältä osin hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyn tarkoituksena on täyttää parhaimmalla mahdollisella tavalla hankintaviranomaisen tarpeet. Hankintaviranomaisen on siksi voitava määrittää vapaasti julkisen hankintasopimuksen aihe tarpeidensa mukaisesti, mikä tarkoittaa, että sellaista tarjousta ei voida ottaa huomioon, jonka aihe on muu kuin hankintaviranomaisen tarkoittama aihe, sellaisena kuin se on määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa.
69 On lisäksi todettava, että hankintasopimuksen aiheen noudattamatta jättäminen tekee yleensä mahdottomaksi tosiasiallisen vertailun esitettyjen tarjousten kanssa, koska se aiheuttaa niiden yhteisen viitepohjan katoamisen.
70 Lisäksi se, että hankintaviranomainen poikkeaa tarjouspyyntöasiakirjoista hyväksymällä tarjouksia, jotka eivät vastaa hankintasopimuksen aihetta, sellaisena kuin se on määritelty kyseisissä asiakirjoissa, olisi ristiriidassa avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden kanssa.
71 Oikeuskäytännöstä seuraa lisäksi, että on tärkeää, että hankintaviranomainen voi varmistua siitä, mitä tarjous tarkoittaa, ja erityisesti, onko se tarjouspyyntöasiakirjoissa olevien ehtojen mukainen. Näin ollen silloin kun tarjous on epäselvä eikä hankintaviranomaisella ole mahdollisuutta nopeasti ja tehokkaasti selvittää mitä se tarkoittaa, sillä ei ole muita mahdollisuuksia kuin hylätä kyseinen tarjous (asia T-211/02, Tideland Signal v. komissio, tuomio 27.9.2002, Kok., s. II‑3781, 34 kohta). Seurauksen on oltava sama etenkin, kun on ilmeistä, ettei tarjous vastaa hankintasopimuksen aihetta, kuten nyt käsiteltävässä asiassa.
72 Näin ollen on katsottava, että yhdenmukaisuus hankintasopimuksen aiheen, sellaisena kuin se on määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa, kanssa on ennakkoedellytys, joka jokaisen tarjouksen on täytettävä, jotta se voidaan ottaa huomioon hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyssä. Tämän edellytyksen noudattamatta jättämisen on johdettava siihen, että hankintaviranomainen sulkee pois kyseisen tarjouksen ilman, että sitä verrataan muihin esitettyihin tarjouksiin.
73 Edellä 58 ja 63 kohdasta ilmenee, että nyt käsiteltävässä asiassa JVOC:n tarjous ei ole yhdenmukainen tarjouspyyntöasiakirjojen kanssa siltä osin kuin on kyse hankintasopimuksen aiheen määritelmän yhdestä osasta, eli hankintasopimuksen suunnitellusta kestosta. EMSA ei näin ollen ole tehnyt arviointivirhettä hylätessään kyseisen tarjouksen ilman, että se vertasi sitä muihin tarjouksiin ennen hankintasopimuksen tekemistä.
74 Siltä osin kuin on kyse siitä, määritettiinkö hankintasopimuksen suunniteltu kesto ja erän numero 2 talousarvion enimmäismäärä asianmukaisissa asiakirjoissa, edellä on todettu, että edellytykset ilmenivät hankintasopimuksen aiheen määritelmästä. On siksi sovellettava yleisen varainhoitoasetuksen 92 artiklaa, jonka mukaan ”tarjouspyyntöasiakirjoissa on annettava täydellinen, selkeä ja täsmällinen määritelmä hankintasopimuksen aiheesta”. Kantajien viittaamien yleisten soveltamissääntöjen 130 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetaan sen sijaan ainoastaan poissulkemis- ja valintaperusteita, joten se ei ole sovellettavissa nyt käsiteltävään asiaan.
75 Siltä osin kuin on kyse hankintasopimuksen suunnitellusta kestosta, on riittävää viitata edellä 53–57 kohtaan, jossa on todettu, että tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenee selkeästi ja täsmällisesti, että EMSA:n tavoitteleman hankintasopimuksen kesto oli 36 kuukautta ja että hankintasopimuksen uudistaminen, joka tarkoittaa kyseisen keston kaksinkertaistamista, ei ollut automaattista, vaan edellytti päinvastoin sopimusosapuolten, mukaan luettuna EMSA, välistä sopimusta.
76 Siltä osin kuin on kyse erän numero 2 talousarvion enimmäismäärän määrittämisestä, edellä 3 kohdassa on todettu, että hankintailmoituksen II kohdan 2 alakohdan 1) alakohdan, osallistumisedellytysten 3 kohdan 4 alakohdan ja tarjouseritelmästä tehdyn luonnoksen 5 kohdan mukaan erän numero 2 koko enimmäisarvo oli 4 000 000 euroa. Lisäksi tarjouseritelmästä tehdyn luonnoksen 12 kohdan 2 alakohdan mukaan kunkin erän osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän ylittävän tarjouksen esittäminen oikeutti poissulkemisen hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelystä, kuten edellä 5 kohdasta ilmenee.
77 Siltä osin kuin kantajat väittävät tässä yhteydessä, että tarjouseritelmästä tehdyn luonnoksen tarkoituksena oli ainoastaan auttaa tarjoajia, on riittävää viitata edellä 54 kohtaan. Siltä osin kuin on kyse siitä, että erän numero 2 kuvausta koskevan osion 5 kohdan mukaan talousarvion enimmäismäärän arvo oli arvio, on huomattava, että arvo määritettiin lopullisesti sekä tarjouseritelmästä tehdyssä luonnoksessa että lopullisessa tarjouseritelmässä.
78 Näin ollen on katsottava, että sekä sopimuksen suunniteltu kesto että erän numero 2 osalta määritelty talousarvion enimmäismäärä määritettiin selvästi ja täsmällisesti tarjouspyyntöasiakirjoissa yleisen varainhoitoasetuksen 92 artiklassa säädetyissä edellytyksissä tarkoitetulla tavalla.
79 Kantajat eivät myöskään esitä erityisiä argumentteja sen väitteensä tueksi, jonka mukaan JVOC:n tarjouksen hylkääminen sen perusteella, että se oli ristiriidassa hankintasopimuksen aiheen kanssa, oli syrjivää tai suhteetonta. Edellä 68–70 kohdassa esitetystä ilmenee sen sijaan, että tämä seuraus oli ainoa, joka oli yhdenmukainen hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyn tarkoituksen sekä avoimuuden ja yhdenmukaisen kohtelun periaatteiden kanssa, kun otetaan huomioon yhtäältä, että JVOC:n tarjous ei vastannut EMSA:n tarpeita, sellaisena kuin ne oli ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa, ja toisaalta, että sopimuksen suunnitellun keston noudattamatta jättäminen teki mahdottomaksi kyseisen tarjouksen vertaamisen muiden esitettyjen tarjousten kanssa.
80 Tässä yhteydessä on todettava, että koska edellä 53–57 kohdasta ilmenee, että EMSA:n tavoitteleman sopimuksen kesto oli kolme vuotta, väitteellä, jonka mukaan JVOC:n tarjous olisi edullisempi kuin DCI:n tarjous kuuden vuoden kaudella, ei ole merkitystä.
81 Lopuksi on todettava, että kantajien viittaamalla asiassa T-406/06, Evropaïki Dynamiki vastaan komissio, 12.11.2008 annetulla tuomiolla (ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa) ei ole merkitystä nyt käsiteltävässä asiassa. Kyseisessä tuomiossa käsitellyssä asiassa tarjous, joka vastasi hankintasopimuksen aihetta ja jota voitiin siksi verrata muiden tarjousten kanssa, ei saavuttanut tässä vertailussa eri valintaperusteiden osalta määriteltyä pisteiden minimikynnystä. Nyt käsiteltävässä asiassa JVOC:n tarjous sen sijaan hylättiin hankintasopimuksen aiheen noudattamatta jättämisen vuoksi ennen vaihetta, jossa suoritetaan eri tarjousten välinen vertailu, ja näin ollen ennen kuin sopimus tehtiin.
82 Kaiken edellä esitetyn perusteella kolmas kanneperuste sekä ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa, siltä osin kuin se koskee JVOC:n tarjouksen yhdenmukaisuutta erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärän kanssa, on hylättävä.
Neljäs kanneperuste, joka perustuu erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärän ilmeiseen epätarkoituksenmukaisuuteen ja kohtuuttomuuteen
– Asianosaisten lausumat
83 Kantajat katsovat, että erän numero 2 osalta määritelty talousarvion enimmäismäärä oli kohtuuttoman alhainen eikä se mahdollistanut siksi tarjoajille sellaisen tarjouksen esittämistä, joka olisi vastannut kaikkia EMSA:n vaatimuksia. Kantajat päättelevät tästä, että jokainen tarjous, joka noudatti kyseistä talousarvion enimmäismäärää, oli ristiriidassa näiden vaatimusten kanssa. Kantajat täsmentävät tältä osin, että kolme neljästä alkuperäisestä tarjouksesta ylittää talousarvion enimmäismäärän. Ne lisäävät, että ne riitauttivat kahteen kertaan erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärän soveltamisen.
84 EMSA kiistää kantajien väitteiden perusteltavuuden.
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
85 On todettava aivan ensiksi, että kantajat eivät ole esittäneet yksityiskohtaisia todisteita väitteidensä tueksi. Ainut konkreettinen seikka, johon ne vetoavat, oli nimittäin polttoaineen talteenottamiseksi käytettävien laitteiden korkea hankintahinta, joka oli 1 960 000 euroa kantajien osalta.
86 Kantajat eivät ole kuitenkaan esittäneet todisteita, jotka osoittaisivat, että tällainen kulu oli tarpeellinen EMSA:n määrittelemien kaikkien vaatimusten täyttämiseksi tai että tämä kulu itsessään teki mahdottomaksi erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärän noudattamisen.
87 Lisäksi se seikka, että kolme tai neljä alun perin esitettyä tarjousta eivät noudattaneet erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärää, ei sellaisenaan osoita, että enimmäismäärä oli kohtuuttoman alhainen tai että ainoa tarjous, joka noudatti sitä, ei vastannut EMSA:n määrittelemiä kaikkia muita vaatimuksia. On nimittäin myös yhtä hyvin mahdollista, että tämä viimeksi mainittu tarjous oli ainoa, jossa noudatettiin sekä talousarvion enimmäismäärää että muita määriteltyjä vaatimuksia.
88 On lisäksi joka tapauksessa niin, kuten edellä 68 kohdassa on todettu, että hankintaviranomaisen on voitava määrittää vapaasti hankintasopimuksen aihe ja valita näin ollen edellytykset, jotka esitettyjen tarjousten on täytettävä. Hankintaviranomainen voi siksi muun muassa määritellä tehtävän sopimuksen keston ja määrittää talousarvion enimmäismäärät, joita tarjousten on noudatettava sopusoinnussa hankintaviranomaisen talousarvioon liittyvien vaatimusten kanssa. Hankintaviranomaisella ei tältä osin ole velvollisuutta konsultoida mahdollisia tarjoajia siltä osin kuin on kyse sen määrittämien edellytysten sopivuudesta.
89 Jos hankintaviranomainen määrittää tosiasiallisesti talousarvion enimmäismäärän kohtuuttoman alhaiseksi, se ottaa riskin, ettei esitetä yhtäkään tyydyttävää tarjousta, jolloin hankintoja koskevien sopimusten tekomenettely on toistettava muutetuilla ehdoilla. Tämä seikka ei kuitenkaan tarkoita, että hankintaviranomaisen on otettava huomioon tarjoajien huomiot tai etenkään että sen on toimittava näiden ehdotusten mukaisesti.
90 Tämä tarkoittaa, että sillä, että kantajat ilmoittivat EMSA:lle erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän väitetystä epätarkoituksenmukaisuudesta, ei ole merkitystä.
91 Edellä esitetyn perusteella neljäs kanneperuste on hylättävä.
Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa, siltä osin kuin siinä on kyse tiettyjen asiakirjojen toimittamatta jättämisestä kantajille ja JVOC:n tarjouksen hylkäämisen perusteluista
– Asianosaisten lausumat
92 Kantajat väittävät, että EMSA on toiminut vastoin yleisen varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohtaa, EMSA:n soveltamissääntöjen 135 artiklan 2 kohtaa, perusteluvelvollisuutta, puolustautumisoikeuksia koskevaa periaatetta ja tehokasta oikeussuojaa koskevaa oikeutta, kun se ei yhtäältä toimittanut niille tiettyjä asiakirjoja ja toisaalta kun se ei perustellut oikeudellisesti riittävällä tavalla JVOC:n tarjouksen hylkäämistä.
93 Kantajat muistuttavat ensimmäisen väitteen yhteydessä, että EMSA kieltäytyi useista pyynnöistä huolimatta toimittamasta kantajille arviointikomitean kertomusta ja DCI:n tarjousta tai merkityksellisiä otteita näistä asiakirjoista. EMSA:n soveltamissääntöjen 135 artiklan 2 kohdasta, luettuna yhdessä yleisen varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan ja yleisten soveltamissääntöjen 149 artiklan kanssa, ilmenee kuitenkin, että EMSA:n oli toimitettava valitun tarjouksen ominaispiirteitä ja sen suhteellisia etuja koskevat tiedot tarjoajalle, joka oli esittänyt valintaperusteet täyttävän tarjouksen ja pyytänyt tätä.
94 Kantajien mukaan tämän tiedottamisvelvollisuuden tarkoituksena on, että hylätty tarjoaja voi ymmärtää syyt, miksi tämän tarjous on hylätty, ja varmistua, ettei tätä ole syrjitty verrattuna muihin tarjoajiin. Tarjoajalla, jonka tarjous on hylätty tarjouseritelmän noudattamatta jättämisen perusteella, on oikeus saada kaikki tarvittava tieto, jonka perusteella tarjoaja voi osoittaa, etteivät muidenkaan tarjoajien tarjoukset olleet yhdenmukaisia tarjouseritelmän kanssa ja että nekin olisi pitänyt hylätä.
95 Kantajat täsmentävät, että vaikka JVOC:n tarjousta ei tosiasiallisesti verrattu DCI:n tarjoukseen, minkä vuoksi ei ole olemassa todisteita viimeksi mainitun tarjouksen eduista, tarjoajan, jonka tarjous on valittu, tarjouksen ominaispiirteet sekä hankintaviranomaisen niistä tekemä arvio on kuitenkin aina tuotava esiin.
96 Kantajat väittävät JVOC:n tarjouksen hylkäämisen perusteesta, että EMSA ei ilmoittanut hylkäämispäätöksessään perustetta, jonka vuoksi kyseinen tarjous hylättiin ja se ei maininnut kyseisen päätöksen riitauttamiseksi käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista.
97 Kantajat selittävät tässä yhteydessä, että pelkkä hylkäämispäätökseen sisältyvä maininta poissulkemiseen liittyvän perusteen noudattamatta jättämisestä ei ole riittävä perustelu, sillä kantajat eivät voineet sen perusteella arvioida sitä, millä perusteella JVOC:n tarjous hylättiin. Päätöksen taustalla olevat erityiset perustelut mainittiin nimittäin vasta 6.11.2008 päivätyssä kirjeessä.
98 Kantajat väittävät lopuksi, että merkityksellisten tietojen toimittamista koskevan velvollisuuden ja perusteluvelvollisuuden rikkomisessa on kyse myös kantajien puolustautumisoikeuksien ja tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamisesta.
99 EMSA kiistää kantajien esittämien väitteiden perusteltavuuden.
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
100 Yleisen varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa: ”Hankintaviranomaisen on ilmoitettava jokaiselle hylätylle ehdokkaalle tai tarjoajalle seikat, joiden perusteella tämän ehdokkuus tai tarjous on hylätty, sekä jokaiselle valintaperusteet täyttävän tarjouksen tehneelle, joka sitä kirjallisesti pyytää, valitun tarjouksen ominaisuudet ja siihen liittyvät edut sekä valitun tarjouksen tekijän nimi.”
101 Yleisien soveltamissääntöjen 149 artiklaan, jonka sisältö on identtinen EMSA:n soveltamissääntöjen 135 artiklan kanssa, sisältyy seuraavat täsmennykset:
”1. Hankintaviranomaiset tiedottavat ehdokkaille ja tarjoajille viipymättä hankinta[sopimusta] koskevan tarjouskilpailun ratkaisua – – koskevista päätöksistään– –.
2. Hankintaviranomaisen on viimeistään viidentoista kalenteripäivän kuluessa asiaa koskevan kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta toimitettava pyytäjälle [yleisen] varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.
3. Yhteisön toimielinten omaan lukuunsa tekemien hankintojen osalta – – hankintaviranomainen ilmoittaa samanaikaisesti ja henkilökohtaisesti jokaiselle hylätylle ehdokkaalle ja tarjoajalle kirjeitse, faksilla tai sähköpostitse, ettei näiden ehdokkuushakemusta tai tarjousta ole hyväksytty– –
Hankintaviranomaisen on kussakin tapauksessa ilmoitettava tarjouksen tai ehdokkuushakemuksen hylkäämisen syyt ja käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot.
– –
Hylätyt tarjoajat tai ehdokkaat voivat pyytää lisätietoja hylkäämisen syistä kirjeitse– –, ja kaikki valintaperusteet täyttävän tarjouksen tehneet tarjoajat voivat pyytää tietoja valitun tarjouksen ominaispiirteistä ja siihen liittyvistä eduista, ja heille voidaan ilmoittaa tarjouskilpailun voittajan nimi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta [yleisen] varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan säännösten soveltamista. Hankintaviranomaisten on esitettävä tiedot enintään 15 kalenteripäivän kuluessa pyynnön saamisesta.”
102 Jotta voidaan arvioida, mitkä EMSA:n velvollisuudet olivat suhteessa kantajiin yleisen varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan, yleisten soveltamissääntöjen 149 artiklan ja EMSA:n soveltamissääntöjen 135 artiklan perusteella, on näin ollen tutkittava, täyttikö JVOC:n tarjous valintaperusteet näissä säännöksissä tarkoitetulla tavalla.
103 Yleisten soveltamissääntöjen 146 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa todetaan tältä osin seuraavaa: ”Hyväksyttäviksi katsotaan ehdokkaiden ja tarjoajien tarjoukset, joita ei ole poissuljettu ja jotka täyttävät valintaperusteet”.
104 Kun tässä säännöksessä ainoastaan mainitaan poissulkemis- ja valintaperusteet, siinä ei kuitenkaan oteta huomioon edellä 59–72 kohdassa todettua seikkaa, jonka mukaan yhdenmukaisuus hankintasopimuksen aiheen kanssa on ennakkoedellytys, jonka noudattamatta jättäminen on perusteena kyseisen tarjouksen hylkäämiselle ilman, että sitä verrataan muihin esitettyihin tarjouksiin.
105 Yleisten soveltamissääntöjen 146 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan sanamuoto ei siksi vastaa tarkoitusta, joka liittyy yleisen varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdassa säädettyyn velvollisuuteen esittää tiedot valitun tarjouksen ominaispiirteistä ja suhteellisista eduista sekä ilmoittaa tarjouskilpailun voittajan nimi.
106 Tähän tarkoitukseen sisältyy se, että tarjoaja, jonka tarjous on saavuttanut hankintasopimuksen tekemistä edeltävän vaiheen ja jonka tarjousta on verrattu muihin tarjouksiin ja jonka tarjous on arvioitu vähemmän edulliseksi, voi arvioida, onko vertailu tehty oikealla tavalla, ja riitauttaa tarvittaessa tämän vertailun. Tällaista arviointia ei nimittäin ole mahdollista suorittaa ilman valittua tarjousta koskevia merkityksellisiä tietoja.
107 Kun tarjouksen hylkääminen sen sijaan tapahtuu ennen hankintasopimuksen tekemistä koskevaa vaihetta, se ei määritelmänsä mukaisesti seuraa vertailusta valitun tarjouksen kanssa. Hylkäämisen perusteltavuuden arviointi ei tällöin riipu valittuun tarjoukseen liittyvien seikkojen tiedoksiantamisesta.
108 Tässä yhteydessä on vielä todettava, että toisin kuin kantajat väittävät, yleisen varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tiedottamisvelvollisuudessa ei ole kyse siitä, että tarjoajalle annettaisiin mahdollisuus arvioida kaikkien muiden tarjousten yhdenmukaisuutta poissulkemis- ja valintaperusteiden sekä hankintasopimuksen aiheen kanssa. Jos näin olisi, kyseisessä säännöksessä ei olisi tyydytty säätämään ainoastaan valittuun tarjoukseen liittyvien seikkojen tiedottamisesta.
109 Tarjoajalla, jonka tarjous on hylätty ennen hankintasopimuksen tekemistä edeltävää vaihetta, on lisäksi mahdollisuus esittää hankintaviranomaiselle huomautuksia muiden tarjoajien tarjouksiin käsityksensä mukaan liittyvistä virheellisyyksistä, joita ei ole tunnistettu. Jos tämä tarjoaja katsoo, että hankintaviranomainen ei ole ottanut huomioon esitettyjä huomautuksia ja että hankintasopimukseen liittyy näin ollen petos tai taloudellinen virhe, se voi ilmoittaa tästä asiassa toimivaltaisille tahoille, erityisesti Euroopan petostentorjuntavirastolle.
110 Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että tarjous, joka ei ole yhdenmukainen hankintasopimuksen aiheen kanssa, ei täytä valintaperusteita yleisen varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdassa, yleisten soveltamissääntöjen 149 artiklassa ja EMSA:n soveltamissääntöjen 135 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
111 Edellä 53–73 kohdassa esitetystä ilmenee nyt käsiteltävässä asiassa, että JVOC:n tarjous ei ollut yhdenmukainen hankintasopimuksen aiheen kanssa sopimuksen suunnitellun keston osalta.
112 EMSA:n oli näin ollen ainoastaan informoitava kantajia niiden tarjouksen hylkäämisen perusteista ja käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista perusteluvelvollisuuden nojalla, sellaisena kuin siitä säädetään yleisen varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, yleisten soveltamissääntöjen 149 artiklassa ja EMSA:n soveltamissääntöjen 135 artiklassa.
113 Siltä osin kuin on yhtäältä kyse JVOC:n tarjouksen hylkäämisen perusteista, EMSA totesi seuraavaa hylkäämispäätöksessä:
”Arviointikomitea on arvioinut, että tarjouksenne, sellaisena kuin se on esitetty, ei ole hyväksyttävissä hankintasopimuksen ehtojen perusteella. Arviointikomitea katsoi, että poissulkemiseen liittyvää perustetta ei täytetty ja että tarjous ei siksi täyttänyt tämän hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyn osalta ilmoitettuja vaatimuksia.”
114 Tältä osin on muistettava, että perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimenpiteen tekijän päättely siten, että yhtäältä niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt, jotta he voivat puolustaa oikeuksiansa, ja että toisaalta tuomioistuimet voivat tutkia toimenpiteen laillisuuden (ks. asia T-89/07, VIP Car Solutions v. parlamentti, tuomio 20.5.2009, Kok., s. II-1403, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
115 On lisäksi todettava, että oikeuskäytännön mukaan perusteluvelvollisuuden laajuus riippuu kyseessä olevan toimen luonteesta ja siitä asiayhteydestä, jossa se on tehty (ks. yhdistetyt asiat T‑376/05 ja T‑383/05, TEA-CEGOS ja STG v. komissio, tuomio 14.2.2006, Kok., s. II-205, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Hylkäämispäätös on siksi asetettava EMSA:n ja kantajien välisen aikaisemman yhteydenpidon, joka tapahtui tarjouskilpailun puitteissa, kontekstiin.
116 Kantajat ja EMSA kuitenkin keskustelivat hankintasopimuksen suunnitellusta kestosta ja erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärän noudattamisen tärkeydestä 18.6.2008 järjestetyn selventävän kokouksen aikana. JVOC:n tarjouksen ristiriitaisuutta kyseisen keston ja siitä seuraavaa edellä mainitun talousarvion enimmäismäärän noudattamatta jättämistä käsiteltiin sittemmin 14.8 ja 1., 12. ja 29.9.2008 päivätyissä kirjeissä.
117 On näin ollen katsottava, että hylkäämispäätöstä lukemalla kantajat pystyivät ymmärtämään, että maininta siitä, että JVOC:n tarjous ei täyttänyt valintaperusteita hankintasopimuksen ehtojen perusteella, että perustetta, jonka noudattamatta jättäminen johti sulkemiseen pois tarjouskilpailusta, ei ollut täytetty ja että ilmoitettuja vaatimuksia ei ollut noudatettu, koski hyvin selvästi sopimuksen suunnitellun keston noudattamatta jättämistä ja siitä seuraavaa erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärän noudattamatta jättämistä.
118 EMSA myös lähetti kantajille vastauksena niiden 3.11.2008 esittämään pyyntöön 6.11.2008 päivätyn kirjeen, jossa se ilmoitti nimenomaisesti, että JVOC:n tarjouksen hylkääminen johtui erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärän noudattamatta jättämisestä, joka seurasi hankintasopimuksen suunnitellun keston noudattamatta jättämisestä. Tämä selitys toistettiin EMSA:n 19.11.2008 päivätyssä kirjeessä.
119 Esitetty perustelu teki lisäksi kantajille mahdolliseksi niiden oikeuksiin vetoamisen, sillä kuten tästä valituksesta ilmenee, ne ovat esittäneet kanneperusteita ja väitteitä, jotka koskevat erän numero 2 osalta määriteltyä talousarvion enimmäismäärää ja siihen liittyvää kysymystä hankintasopimuksen keston noudattamisesta. Unionin yleinen tuomioistuin voi myös arvioida asianmukaisella tavalla näitä samoja kanneperusteita ja väitteitä esitettyjen perustelujen pohjalta.
120 On näin ollen katsottava, että EMSA ei rikkonut perusteluvelvollisuutta JVOC:n tarjouksen hylkäämistä koskevien perustelujen ilmoittamisen osalta.
121 On toisaalta todettava, että oli kyseessä hylkäämispäätös tai EMSA:n myöhemmät kirjeet, EMSA ei ilmoittanut kantajien käytettävissä olevia muutoksenhakukeinoja.
122 EMSA:n tässä yhteydessä esittämää väitettä, jonka mukaan se katsoi, ettei tällaisia muutoksenhakukeinoja ollut olemassa, ei voida hyväksyä. Jos näin oli, EMSA:n olisi nimittäin vähintäänkin pitänyt ilmoittaa tästä kannasta kantajien kanssa käydyssä kirjeenvaihdossa.
123 On kuitenkin todettava, että koska käytettävissä olevien muutoksenhakukeinojen ilmoittaminen on hylkäämispäätöksen aiheesta riippumaton seikka, ilmoittamatta jättäminen ei voi vaikuttaa edellä mainitun päätöksen laillisuuteen. Tämä seikka voisi kyllä olla merkityksellinen kantajien valitusoikeuden käyttämisen osalta erityisesti siltä osin kuin on kyse valituksen määräajan noudattamisesta.
124 On kuitenkin todettava, että kantajat nostivat määräajassa nyt käsiteltävän kanteen, joka koskee erityisesti hylkäämispäätöksen kumoamista, ja että ne eivät ole esittäneet yhtään argumenttia tai todistetta, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että käytettävissä olevien muutoksenhakukeinojen ilmoittamatta jättäminen kyseisessä päätöksessä olisi estänyt kantajia käyttämästä tehokkaasti valitusoikeuttaan.
125 Näin ollen on todettava, että vaikka EMSA on laiminlyönyt mainita käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot hylkäämispäätöksessä, tällä seikalla ei ole merkitystä nyt käsiteltävässä asiassa.
126 Koska edellä on todettu, että EMSA:n ei pitänyt ilmoittaa kantajille DCI:n tarjousta koskevia seikkoja, EMSA perusteli oikeudellisesti riittävällä tavalla JVOC:n tarjouksen hylkäämisen ja käytettävissä olevien muutoksenhakukeinojen ilmoittamatta jättämisellä ei ole merkitystä nyt käsiteltävässä asiassa, on lopuksi todettava, että EMSA ei ole loukannut kantajien puolustautumisoikeuksia tai niiden oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan. Kantajien tätä koskevat väitteet, joiden perusteluksi ei ole esitetty täsmällisempiä argumentteja, on siksi hylättävä.
127 Kaiken edellä esitetyn perusteella ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa on hylättävä siltä osin kuin siinä on kyse tiettyjen asiakirjojen tai tietojen toimittamatta jättämisestä kantajille ja JVOC:n tarjouksen hylkäämisen perusteluista.
128 Koska kaikki hylkäämispäätöstä koskevat kanneperusteet ja väitteet on hylätty, kyseisen päätöksen kumoamista koskeva vaatimus on hylättävä.
Hankintasopimuksen tekemistä koskeva päätös
129 On tutkittava aivan ensiksi kantajien oikeussuojan tarve hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen kumoamisvaatimuksen osalta, sillä oikeussuojan tarpeen puuttuminen muodostaa ehdottoman prosessinedellytyksen, jonka unionin tuomioistuimet voivat tutkia viran puolesta (ks. asia T-310/00, MCI v. komissio, tuomio 28.9.2004, Kok., s. II-3253, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
Asianosaisten lausumat
130 Kantajat katsovat, että koska ne ovat vaatineet hylkäämispäätöksen kumoamista, niillä on oikeussuojan tarve myös hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen osalta. Kantajat väittävät tältä osin, että ellei hankintasopimuksen tekemistä koskevaa päätöstä kumota, hylkäämispäätöksen mahdollisella kumoamisella ei ole merkitystä.
131 Kantajat väittävät lisäksi, että niillä on myös intressi osoittaa, että kaikki muut tarjoukset olisi pitänyt sulkea pois tarjouspyyntömenettelystä.
132 EMSA:n mukaan tarjoajalla, jonka tarjous on hylätty ennen vaihetta, joka edeltää päätöstä hankintasopimuksen tekemisestä, ei ole intressiä vaatia hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen kumoamista.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
133 Oikeuskäytännön mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostaman kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät vain, jos kantajalla on intressi saada riidanalainen toimi kumotuksi. Tällainen intressi edellyttää, että riidanalaisen toimen kumoamisella voi olla itsessään oikeusvaikutuksia ja että kanne voi mahdollisesti tuloksellaan tuottaa kantajalle jotakin hyötyä (ks. asia T-195/08, Antwerpse Bouwwerken v. komissio, tuomio 10.12.2009, Kok., s. II‑4439, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
134 Kun tarjoajan tarjous on kuitenkin hylätty ennen vaihetta, joka edeltää päätöstä hankintasopimuksen tekemisestä siten, että tarjousta ei ole verrattu muiden tarjousten kanssa, kyseisen tarjoajan oikeussuojan tarve sen päätöksen osalta, jossa päätetään hankintasopimuksen tekemisestä, riippuu päätöksen, jolla tarjoajan tekemä tarjous on hylätty, kumoamisesta. On nimittäin niin, että ainoastaan jos viimeksi mainittu päätös kumotaan, hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen kumoaminen voi mahdollisesti johtaa oikeudellisiin seurauksiin tarjoajalle, jonka tarjous on hylätty ennen hankintasopimuksen tekemistä koskevaa päätöstä edeltävää vaihetta, ja antaa tälle hyötyä poistamalla päätöksen, joka tehtiin sellaisen vertailun perusteella, johon ei virheellisesti luettu mukaan tämän tarjousta.
135 Kun päätökseen, jolla tarjous hylättiin, kohdistuva kumoamisvaatimus sen sijaan hylätään, hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen kumoamisella ei voi olla oikeudellisia seurauksia tarjoajalle, jonka tarjous hylättiin ennen hankintasopimuksen tekemistä koskevaa päätöstä edeltävää vaihetta. Tässä tilanteessa päätös, jolla tarjous hylättiin, on esteenä sille, että myöhemmällä päätöksellä hankintasopimuksen tekemisestä toisen tarjoajan kanssa olisi vaikutuksia kyseiseen tarjoajaan.
136 Edellä 108 ja 109 kohdasta ilmenee lisäksi, että julkisiin hankintoihin liittyvien yleisen varainhoitoasetuksen ja yleisten soveltamissääntöjen tarkoituksen mukaisesti tarjoajan, jonka tarjous on hylätty ennen hankintasopimuksen tekemistä koskevaa päätöstä edeltävää vaihetta, tehtävänä ei ole arvioida kaikkien kyseiseen vaiheeseen hyväksyttyjen tarjousten yhdenmukaisuutta poissulkemis- ja valintaperusteiden sekä hankintasopimuksen aiheen kanssa. Kyseinen tarjoaja ei siksi voi perustaa hankintasopimuksen tekemistä koskevaan päätökseen liittyvää oikeussuojan tarvettaan välttämättömyyteen tehdä tällainen arviointi.
137 Vaatimus hylkäämispäätöksen kumoamisesta on hylätty nyt käsiteltävässä asiassa edellä 128 kohdassa. Edellä 133–136 kohdassa esitetystä seuraa näin ollen, että kantajilla ei ole hankintasopimuksen tekemistä koskevaan päätökseen liittyvää oikeussuojan tarvetta, joten niiden vaatimus viimeksi mainitun päätöksen kumoamisesta on jätettävä tutkimatta.
2. Vaatimus DCI:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen toteamisesta pätemättömäksi
138 Kantajat väittävät, että niiden ensimmäisen kanneperusteen kahdessa osassa toteamien lainvastaisuuksien seurauksena on, että EMSA:n DCI:n kanssa allekirjoittama sopimus on todettava pätemättömäksi.
139 Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisen osan tarkastelu ei kuitenkaan yhtäältä ole johtanut yhdenkään hylkäämispäätöstä koskevan lainvastaisuuden toteamiseen. Kantajien tämän osan yhteydessä esittämä argumentaatio perustuu näin ollen virheelliselle lähtökohdalle.
140 On huomattava toiseksi, että se, että EMSA allekirjoitti sopimuksen DCI:n kanssa, on seuraus hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen täytäntöönpanosta. Edellä 133–137 kohdasta ilmenee kuitenkin, että kantajilla ei ole oikeussuojan tarvetta kyseisen päätöksen osalta. Niillä ei näin ollen ole myöskään intressiä saada EMSA:n ja DCI:n välillä allekirjoitettu sopimus todettua pätemättömäksi hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen laillisuutta koskevien väitteiden, sellaisina kuin ne esitettiin ensimmäisen kanneperusteen toisessa osassa (ks. edellä 36 kohta), perusteella.
3. Vahingonkorvausvaatimus
Asianosaisten lausumat
141 Kantajat väittävät, että hylkäämispäätöksen ja hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen tekeminen aiheutti niille vahinkoa, joka muodostuu siitä, että ne menettivät merkittävän mahdollisuuden tulla valituksi sopimuskumppaniksi, ja kuluista, jotka aiheutuivat hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelystä ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä, sekä niiden tunnettuuden vähentymisestä.
142 EMSA kiistää kantajien vaatimuksen tutkittavaksi ottamisen ja perusteltavuuden.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
143 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EY 288 artiklan toisen kohdan nojalla nostettu vahingonkorvauskanne voidaan hyväksyä ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: toimielinten moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on todella syntynyt ja toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys (asia 26/81, Oleifici Mediterranei v. ETY, tuomio 29.9.1982, Kok., s. 3057, 16 kohta ja asia T-175/94, International Procurement Services v. komissio, tuomio 11.7.1996, Kok., s. II-729, 44 kohta). Jos yksikin näistä edellytyksistä jää täyttymättä, kanne on kokonaisuudessaan hylättävä eikä ole tarpeen tutkia muita edellytyksiä (asia C-146/91, KYDEP v. neuvosto ja komissio, tuomio 15.9.1994, Kok., s. I-4199, 19 ja 81 kohta ja asia T-170/00, Förde-Reederei v. neuvosto ja komissio, tuomio 20.2.2002, Kok., s. II-515, 37 kohta).
144 Nyt käsiteltävässä asiassa on ensinnäkin muistettava, että edellä 34 ja 35 kohdassa on todettu kumoamiskanteen kohteen koostuvan kahdesta erillisestä päätöksestä, toisin sanottuna hylkäämispäätöksestä ja hankintasopimuksen tekemistä koskevasta päätöksestä.
145 Kantajien kanneperusteiden ja argumenttien tutkiminen ei kuitenkaan yhtäältä ole osoittanut, että viimeksi mainittu päätös olisi laiton. Edellytys EMSA:n toiminnan väitetystä lainvastaisuudesta ei siksi ole täyttynyt tämän päätöksen osalta.
146 Toisaalta edellä 133–137 kohdassa todettu asiaintila, eli että kantajilla ei ollut oikeussuojan tarvetta hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen osalta, tarkoittaa, että kantajien väitetysti kärsimä vahinko ei – vaikka sen osoitettaisiin aiheutuneen – voi olla seuraus kyseisestä päätöksestä vaan hylkäämispäätöksestä. Syy-yhteyteen liittyvä edellytys ei siksi täyty hankintasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen osalta.
147 Vahingonkorvausvaatimus on siksi hylättävä perusteettomana eikä ole tarpeen lausua kyseisen vaatimuksen tutkittavaksi ottamisesta.
4. Prosessinjohtotoimia koskeva vaatimus
148 Kantajat pyytävät unionin yleistä tuomioistuinta määräämään prosessinjohtotoimia, jotka koskevat yhtäältä arviointikomitean kertomuksen ja DCI:n tarjouksen kopion tai näiden asiakirjojen merkityksellisten osioiden toimittamista ja toisaalta todisteiden, jotka liittyvät mahdollisiin hinnan nousuihin DCI:n kanssa tehtyä sopimusta täytäntöönpantaessa, toimittamista. Koska kyseiset asiakirjat eivät kuitenkaan voi missään tapauksessa horjuttaa edellä tehtyä tarkastelua, kyseinen vaatimus on hylättävä.
149 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
150 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantajat ovat hävinneet asian, ne on EMSA:n vaatimusten mukaisesti velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Dredging International NV ja Ondernemingen Jan de Nul NV määrätään korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Julistettiin Luxemburgissa 13 päivänä syyskuuta 2011.
Allekirjoitukset
Sisällys
Asian tausta
1. Sopimus
2. Kantajien osallistuminen tarjouskilpailuun
3. EMSA:n päätökset ja niiden jälkeinen yhteydenpito
4. Sopimuksen allekirjoittaminen DCI:n kanssa
Menettely ja asianosaisten vaatimukset
Oikeudellinen arviointi
1. Kumoamisvaatimus
Hylkäämispäätös
Kolmas kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, joka liittyy DCI:n tarjouksen arvioinnissa tehtyyn ilmeiseen arviointivirheeseen, sekä ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa siltä osin kuin se koskee JVOC:n tarjouksen yhdenmukaisuutta erän numero 2 osalta määritetyn talousarvion enimmäismäärän kanssa
– Asianosaisten lausumat
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Neljäs kanneperuste, joka perustuu erän numero 2 osalta määritellyn talousarvion enimmäismäärän ilmeiseen epätarkoituksenmukaisuuteen ja kohtuuttomuuteen
– Asianosaisten lausumat
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa, siltä osin kuin siinä on kyse tiettyjen asiakirjojen toimittamatta jättämisestä kantajille ja JVOC:n tarjouksen hylkäämisen perusteluista
– Asianosaisten lausumat
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Hankintasopimuksen tekemistä koskeva päätös
Asianosaisten lausumat
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
2. Vaatimus DCI:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen toteamisesta pätemättömäksi
3. Vahingonkorvausvaatimus
Asianosaisten lausumat
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
4. Prosessinjohtotoimia koskeva vaatimus
Oikeudenkäyntikulut